Lue keskustelun säännöt.
Annatko lapselle suppoa " varmuuden vuoksi" ?
24.07.2006 |
Meidän 1v5kk on itkeskellyt illan, oli pari päivää vauvarokossa mutta nyt mielestäni siitä terve, näyttäisi ehkä kuitenkin tekevän hampaita (vaikea tulkita kun ei anna katsoa, mutta sormi on suussa usein ja näyttäisi minusta että jossain kohdin on möykkyjä ikenissä).
Viime yönä heräsi 4-5 kertaa itkemään vaikka kuumetta ei enää ollut. En tiedä onko jotain hammaskipuja vai onko vaan unirytmi mennyt sairaana ollessa sekaisin.
Antaako nyt suppo tässä illalla sitten unen turvaamiseksi?
Vauvarokon yhteydessä oli eka kerta kun annettiin, en viitsisi turhaan antaa.
Kommentit (30)
Ehkäpä hieman liioittelet, kun yhtäkkiä alat kirjoittaa siitä, että annetaan kitisevää lasta rauhoittamaan, liian herkästi.
Pelkäätkö siis, että alat antamaan särkylääkettä joka välissä, vaikka lapsessa ei mitään vikaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä keskustelu lähti liikkeelle kommentista 7 kun lääkäri oli sanonut että vaikka päivittäin voi antaa kipulääkettä.
Itse puolestaan hämmästyin sitä kuinka moni on sitä mieltä että ei siitä mitään haittaa ole jos antaa varmuuden vuoksi. En ole huolissani omasta puolestani.
Keskustelu ikään kuin lähti eteenpäin omasta tilanteesta, mitä olen kommenteissani heijastellutkin. Olen yrittänyt mainita puhunko tästä meidän yhden supon tilanteesta.
ap
operaatioita. Ei jää hampaidenpuhkeamiskivusta lapselle mitään psyykkisiä vaurioita.
Ap:lle sanoisin, että itse kokeilisin suppoa jos lapsi ollut itkuinen. Auttaa sitten jos on auttaakseen.
Parasetamoli ei aiheuta riippuvuutta. Joskin useasti käytettynä voi aiheuttaa ns. lääkepäänsärkyä, mutta lääkittäessä lasta aiheellisesti ei tätä vaaraa ole.
Tämä on taas tän hetken mielipide, että lääkitä pitää vaikka hyttysenpistoa. Itse olen täysin eri mieltä, tietysti jos lapsella on kroonista kipua tai esim kovaa kipua vaikka korvatulehduksen yhteydessä, mutta muuten en kyllä lääkitse ihan huvikseni. Uskon, että ihmisen on ihan hyvä kestää aina välillä vähän kipua. Itse ainakin olen huomannut, että kivusta kasvaa ihan turhan suuri juttu, jos sitä hysteerisesti pelkää ja yrittää aina turruttaa.
Tuo lasten kivunhoidon tärkeys koskee lähinnä traumoja ja
operaatioita. Ei jää hampaidenpuhkeamiskivusta lapselle mitään psyykkisiä vaurioita.
Puhuit lisäksi parasetamolin riippuvuudesta asiantuntevasti, osaisitko antaa jotain lähdettä/linkkiä aiheesta? Kirjallinenkin kelpaa hyvin. Minua kiinnostaisi tietää enemmänkin aiheesta mutta en ihan sokkona tiedä mistä etsisin.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kehiin! Aiemmin pikkuvauvoja ja lapsia on lääkitty ihan liian vähän esim. leikkausten, joidenkin kivuliaiden sairauksien ym. yhteydessä. Ei kenestäkään tule kipuherkkää satunnaisten kovienkin kipukokemusten takia.
niin itkeskely ei kipulääkkeellä lopu. Sittenpähän tiedät, oliko kyse kivusta vai ei. Elämäntuskaan ei kyllä parasetamolista ole apua, eikä vaikutusta, se tosiaankin vain poistaa kipua EIKÄ turruta tai väsytä (se, miksi kipulääkkeen kanssa monet kitisijät nukkuvat paremmin, johtuu siitä että kipulääke vie pois kivun jolloin lapsen on helpompi nukkua)...
Vierailija:
Meidän lapsi ei mitenkään selvästi tänään siis itkenyt kipua vaan oli vähän rauhaton ja itkeskeli. Mutta onhan päivän mittaan tapahtunut kaikenlaista, muun muassa monta kertaa tullut riitaa siitä saako hän kiivetä pöydälle. Itse en ainakaan halua tarjota elämäntuskaan kipulääkettä.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei siitäkään ehkä satunnaisesti hirveästi, mutta on kuitenkin. Altistaisit siis lapsesi mieluummin haitalle, kuin tekisit jotain, minkä myönnät itsekin vaarattomaksi, mutta omien periaatteidesi vastaiseksi.
Minun vahva mielipiteeni pohjautuu tosin omakohtaiseen kokemukseen, joten sen voi mitätöidä sillä. Kärsin 3-vuotiaasta lähtien migreenikohtauksista, joita neuvolan mukaan (siihen aikaan) ei voinut lapsella olla. Kun lisäksi äitini on näitä ei turhia lääkkeitä/minulla ei ole ikinä särkenyt päätä, ei voi särkeä muillakaan/särkylääkkeitä syödään ihan liikaa-ihmisiä, niin sain sitten kärsiä tuskista, jotka yhä ovat vahvimmat lapsuudenmuistoni ja jotka lääkäreiden mukaan olivat omiaan kroonistamaan migreenini siksi, mitä se on nyt (paha.) Minä siis kärsin edelleen yli kolmikymppisenä tarpeettoman suurista kivuista ap:n kaltaisten äitien periaatteiden vuoksi.
Oli muuten vaikea pidättää vahingoniloa, kun äitini hankki hormonikorvaushoidon vaihdevuosioireisiinsa (nekin kun ennen olivat puhdasta hömppää ja ihan turhaan ihmiset niihin lääkkeitä söivät.)
eli kun tiesin että oli " oikea" syy lääkitä. Olin lähes hysteerinen että en vaan anna lääkettä turhaan. Kuopuksen kanssa olen ottanut rennommin ja antanut särkylääkettä kitinään. Ei kyllä ole auttanut ;) että syy on ollut muualla.
KOmppaan kans niitä jotka sanoo että kivun lääkitseminen on tärkeää! Aion jatkossakin antaa Panadolia lapselle jos uskon siitä VOIVAN olla hyötyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Olet siis yhtä mieltä, että satunnaisesta turhasta parasetamolista ei ole haittaa? Et sitten kuitenkaan tunnu tajuavan, että hoitamattomasta kivusta on haittaa. Ei siitäkään ehkä satunnaisesti hirveästi, mutta on kuitenkin. Altistaisit siis lapsesi mieluummin haitalle, kuin tekisit jotain, minkä myönnät itsekin vaarattomaksi, mutta omien periaatteidesi vastaiseksi.
Pahoittelen kokemustasi mutta tässä nyt oli kyse lapsen pienestä itkeskelystä yhtenä iltana eikä mistään pitkäkestoisesta vaivasta. Taustalla oli myös se, että hän on saanut kipulääkettä parin päivän kuumeeseen viime päivinä (n. kolme iltaa), joten ihan pelkkä satunnainen kipulääke ei tänään ollut kyseessä.
Jos lapsellani olisi tapana itkeskellä tällä tavalla usein, itse veisin hänet lääkäriin ja tutkituttaisin vaivan pikemmin kuin antaisin kipulääkettä joka kerta varmuuden vuoksi tietämättä, mikä oli syynä.
Moni tässä edellä myös vastasi, että pienestä hoitamattomasta kivusta ei aiheudu haittaa. Migreeni ei tietenkään näihin " pieniin" vaivoihin lukeudu, mutta on vaikea myöskään kuvitella sen ilmenevän satunnaisena pienenä itkeskelynä vähän aikaa.
ap
Lapsella tod. näk. kipuja / kurja olo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
enkä siis anna nestemäistäkään ennakkoon
Kivun hoito on todella tärkeää lapselle!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tosin nestemäisen särkylääkkeen ystävä täälläkin.
mutta esikoisen kohdalla lääkärikin sanoi että jos olisi hänen oma lapsi niin hän antaisi vaikka joka yöksi panadolia, ja vaikka viikkoja, koska jos antaa " vain" kerran päivässä niin lääke ehtii hyvin poistua elimistöstä eikä siten kerry.. ja panadol on turvallinen lääke. hampaita meilläkin epäiltiin sillon kivun ja itkujen syyksi.
yöunet tärkeää lapselle, ja vanhemmille
antanut kipulääkettä kitinöihin ja itkuihin joiden syytä en ole osannut arvata. Yleensä on auttanut.
Ap:n tilanteessa antaisin varalta jos olisin itse kovin väsynyt ja unen tarpeessa.
t. äiti, joka ei viime yönä saanut vauvan syöttämisien ja omien selkäsärkyjen takia nukuttua ja aikoo illalla itse ottaa varalta kipulääkettä
Tutkimusten mukaan pienen lapsen kivunhoito on erittäin tärkeää.
Kiitos vastauksista.
Tosin ihmettelen tuota seiskan saamaa lääkärin kommenttia, eikö parasetamoliin muka synny riippuvuutta? :o
Ja niin se taitaa olla että kipulääke auttaa vähän mihin sattuu, mutta kun ei itse ole lapsi niin ei voi tietää auttaako se kipuun vai turruttaako se lapsen muuten vaan. Siksi meillä ei ole sitä annettu " varmuuden vuoksi" .
-ap-
Kuinka Panadoliin voisi syntyä riippuvuus, ja mitä tarkoittaa, että se " turruttaa" ? Ei se mitenkään yleisoloa " turruta" , poistaa vain kivun, jos käyttää painon mukaista eli tarpeeksi suurta annosta. Siitä ei ole hyötyä, jos esim. kolmetoista kiloa painavalle lykkää 60mg supon.
Itse käytän kipulääkkeitä tosi harvoin ja minua tuntuu " turruttavan" se silloin kun otan. Kun oma lapsi ei tosiaan ole useinkaan kipulääkettä saanut eikä häneltä voi kysyä, niin on vaikea arvioida että mistä se johtuu.
En ymmärrä mitä tarkoitat, että miten Panadoliin voisi tulla riippuvuus... ihan samalla tavalla kuin muihinkin kipulääkkeisiin: elimistö tottuu kipulääkeannokseen (kuten tuossa esimerkissä päivittäin saatuna) ja vaatii isompaa annosta, tai sitten syntyy riippuvuusoireita kun ei päivittäistä annosta tule.
Ainakin itse olen käsittänyt, että parasetamoliin voi syntyä riippuvuus mutta voin toki olla väärässä.
ap
Tässä minä ajattelen juurikin lapsen etua enkä mukavuutta. Mielestäni asetelma on juurikin päinvastainen: jos ajattelisin mukavuutta, antaisin sen supon koska se nukuttaa paremmin. Ajattelen tässä sitä, että minusta hänen ei ole hyväksi saada kipulääkettä vaikka siitä ei ehkä haittaa olisikaan, ihan kuin ajattelisin että ei hänen ole hyvä istua sylissä vaikka mitään ei ehkä tapahdukaan.
Moni on sanonut ettei ylimääräisestä parasetamolista ole haittaa ja olen ihan samaa mieltä että yhdestä ei ole. Sen sijaan yleisenä käytäntönä supon antaminen kitisevälle lapselle varmuuden vuoksi tuntuu kyllä jo todella epäilyttävältä. Edelleen olen siinä käsityksessä että parasetamoli voi aiheuttaa fyysistä riippuvuutta ja henkistä (äidille) ihan varmasti.
ap