Mitä ihmisen mielelle tekee se, että kirjoittaa netissä ikävyyksiä?
Oletteko koskaan miettineet sitä, mitä mieleen vaikuttaa se, että suhtautuu (nimettömänä) netissä kirjoittamiseen niin, ettei millään ole mitään väliä? Miltä tuntuu, jos ilkeilee ja valehtelee ja provosoi harrastuksekseen? Pyrittekö kasvattamaan lapsianne niin, että he pitäisivät toimintansa jonkinlaisen moraalin puitteissa näissä(kin) tilanteissa? Miten suhtaudutte kiusaamiseen tavallisesti elämässä ja toisaalta netissä?
Kommentit (41)
Jos tekee hyviä asioita muille, tulee itselleenkin hyvä mieli. Tämä on sitä "karman lakia" käytännössä.
En ole tavannut ikinä sellaista ihmistä, joka olisi mukava ja positiivinen, mutta kuitenkin ilkeilisi muille. Kaikki ilkeilijät, jotka tiedän, ovat negatiivisia, usein katkeria ja omiin elämiinsä kyllästyneitä. He huutavat lapsilleen ja heidän lapsensa huutavat heille.
Itsekin olin tuollainen joskus. Purin oman pahan oloni muihin, tiuskin ja huusin. Sitten tiuskittuani lapsille, tajusin että minulle itsellenikin tulee paha mieli niistä tiuskaisuista. Ei, en vieläkään aina malta mieltäni, mutta olen kehittynyt tässä paljon. En myöskään ole enää ironinen/sarkastinen, koska se on ilkeilyä.
Elämäni on niin paljon helpompaa nykyään. Lapsetkaan eivät kiukuttele minulle, kun minäkään en ole heille äkäinen koko ajan.
Negatiiviset tunteet aiheuttavat negatiivisuutta. Vanha hippilausahdushan on että väkivaltaan ei saa vastata väkivallalla ja sama pätee mielestäni ilkeilyyn.
Suomalaiset ovat muutenkin liian negatiivisiä. Olisi ihan mahtavaa jos tähän saataisiin muutos.
[quote author="Vierailija" time="04.02.2014 klo 11:13"]
[quote author="Vierailija" time="04.02.2014 klo 11:08"]
Uskon, että ihminen saa universumilta takaisin sen mitä kylvää. Jos on ilkeä toisia kohtaan voi aiheuttaa itselleen ehkä hetkellisen hyvän olon tunteen, mutta pidemmällä tähtäimellä se tuokin vain lisää huonoa oloa. Vähän niin kuin sanotaan housuun kusemisesta pakkasella.
[/quote]
Kyllä minäkin uskon Jumalaan ja karmaan ja auraan ja muihinkin satuihin. Uskon myös että maailma on globaalisti oikeudenmukainen paikka, ja että uskovat pääsevät taivaaseen.
[/quote]
Se vaan, että henkisen tilan vaikutus ihmisen psyykeeseen ei ole satu, vaan kovaa tieteellistä faktaa. Jos luot itsellesi kielteisen ympäristön haukkumalla muita, sinusta tulee huonommin voiva ihminen verrattuna tilanteeseen, jossa luot ympärillesi hyvää oloa ja kannustavan ilmapiirin.
Itsekään en usko mihinkään jumaliin - en tarvitse uskontoa pakottamaan minulle oikeanlaista moraalia ja elämäntapaa. Haluan toimia moraalisesti ja kohdella muita hyvin ihan itsekkäistä syistä, oman hyvinvointini maksimoidakseni. Jokainen voi itse valita millaisen elämän haluaa itselleen.
23; komppaan sua. Minäkin olen ollut joskus ilkeä ja inhottava tällä palstalla. Se oli aikaa jolloin olin täydellisen tyytymätön itseeni ja elämääni. Nyt, kun olen saanut elämästäni taas sellaista, missä minun on hyvä olla, en voi edes ymmärtää, miksi mun piti roiskia sitä pahaa oloa ympärilleni. Aivan hävettää.
Kun luen ilkeitä kirjoituksia, näen niitten takana usein ihmisen, joka, huolimatta kaikesta mitä elämässään on saanut, ei ole saanut sittenkään jotain riittävästi. Sellaisella ihmisellä on tunne, ettei hänellä ole varaa olla muille ystävällinen, koska se muiden onni on jo muutenkin enemmän kuin mitä hänellä on, ja se on sietämätöntä.
Joskus on tehnyt mieli alkaa itsekki ilkeilemään ja purkamaan pahaa oloa ja stressiä netissä, mutta sitten kun asiaa on pohtinut, olen tullut siihen tulokseen, että sellainen netissä jatkuvasti muiden härnääminen muuttaisi ihan varmasti persoonaa muutenkin, hyvä olo siitä ei varmasti ainakaan tule ja varmasti muuttaa ajattelumaailmaa muutenki ivalliseen/negatiiviseen suuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Oletteko koskaan miettineet sitä, mitä mieleen vaikuttaa se, että suhtautuu (nimettömänä) netissä kirjoittamiseen niin, ettei millään ole mitään väliä? Miltä tuntuu, jos ilkeilee ja valehtelee ja provosoi harrastuksekseen? Pyrittekö kasvattamaan lapsianne niin, että he pitäisivät toimintansa jonkinlaisen moraalin puitteissa näissä(kin) tilanteissa? Miten suhtaudutte kiusaamiseen tavallisesti elämässä ja toisaalta netissä?
En hyväksy tulevani kiusatuksi. Siksi paskannan netissä niiden päälle, jotka täällä kiusaa.
Vierailija kirjoitti:
Uskon, että ihminen saa universumilta takaisin sen mitä kylvää. Jos on ilkeä toisia kohtaan voi aiheuttaa itselleen ehkä hetkellisen hyvän olon tunteen, mutta pidemmällä tähtäimellä se tuokin vain lisää huonoa oloa. Vähän niin kuin sanotaan housuun kusemisesta pakkasella.
Tarkoitatko siis, että tekemällä vääryyttä saa kokea vääryyttä? Ihmisethän kokee vääryyden tekemisen väärin (mielestään) tehneelle oikeutetuksi.
Vierailija kirjoitti:
Jatkuva aggression purkaminen lisää aggressiota. Ennemmin tai myöhemmin tämä ilkeilyharrastus tulee esiin myös ihan oikeassa elämässä läheisiä kohtaan. Jos esimerkiksi purat "pahaa oloa" haukkumalla jotain tiettyä ryhmää ja saat vastakaikua ja yläpeukkuja huonosta käytöksestä, niin pikkuhiljaa käyttäydyt samoin kun kohtaat näitä halveksittuja muualla. Ehkä et käy suoraan avautumaan sanallisesti, mutta ilmeet ja eleet, äänensävy, sanavalinnat yms. paljastavat ajatuksesi.
Tämä ei aina pidä paikkaansa. Vihaa on syytä myös purkaa ja netissä sen voi usein tehdä turvallisesti menettämättä suojaverkkojaan, jotka ottaa nenukkaansa jonkun pahoinvoinnin ja vihan.
Huolestuttaa, että nykyään netissä ilkeät kommentit ovat enemmän sääntö kuin poikkeus. Onko netti vain paikka mihin tunnekylmät ihmiset päätyvät ilmaisemaan itseään rajoitta, vai onko tunnekylmyys oikeasti yleistynyt nykyaikana, eikä ihmisiä nähdä enää ihmisinä ja kunnioiteta jokaisen ihmisarvoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jatkuva aggression purkaminen lisää aggressiota. Ennemmin tai myöhemmin tämä ilkeilyharrastus tulee esiin myös ihan oikeassa elämässä läheisiä kohtaan. Jos esimerkiksi purat "pahaa oloa" haukkumalla jotain tiettyä ryhmää ja saat vastakaikua ja yläpeukkuja huonosta käytöksestä, niin pikkuhiljaa käyttäydyt samoin kun kohtaat näitä halveksittuja muualla. Ehkä et käy suoraan avautumaan sanallisesti, mutta ilmeet ja eleet, äänensävy, sanavalinnat yms. paljastavat ajatuksesi.
Tämä ei aina pidä paikkaansa. Vihaa on syytä myös purkaa ja netissä sen voi usein tehdä turvallisesti menettämättä suojaverkkojaan, jotka ottaa nenukkaansa jonkun pahoinvoinnin ja vihan.
Tai siis tämän lisäksi olisi tietenkin syytä tajuta, että sellaisista ihmisistä ei oikeasti ole suojaverkoksi.
Olen miettinyt.
Se tekee pahaa, kuten kaikenlainen negatiivisuuden paisuttelu.
Se on myös turhaa ja täysin hyödytöntä.
En mä ainakaan halua muuttua ilkeäksi.
Tyhmät avaukset voi jättää lukematta.
Ei ole iloa eikä hyötyä niistäkään.
Vierailija kirjoitti:
Oletteko koskaan miettineet sitä, mitä mieleen vaikuttaa se, että suhtautuu (nimettömänä) netissä kirjoittamiseen niin, ettei millään ole mitään väliä? Miltä tuntuu, jos ilkeilee ja valehtelee ja provosoi harrastuksekseen? Pyrittekö kasvattamaan lapsianne niin, että he pitäisivät toimintansa jonkinlaisen moraalin puitteissa näissä(kin) tilanteissa? Miten suhtaudutte kiusaamiseen tavallisesti elämässä ja toisaalta netissä?
Se on vain se mitä anonymiteetti luo itsestään. En muista enää missä sanomalehdessä kolumnisti oli kirjoittanut hyvin missä hän on huomannut kuinka julkisten vessojen seinät ovat hämmentävän puhtaita nykypäivänä, johtuen siitä että kaikilla on nykyään kännykät joilla mennä nettiin. Sitä röllikirjoittelut netissä pohjimmiltaan ovat, tylsistyneet ihmiset tuhertamassa vessan seinille tussilla. Ja niitä tekstejä kannattaa kohdella yhtä painavina ja tärkeinä kuin vessanseinän kirjoituksiakin. Älä välitä niistä.
Vierailija kirjoitti:
Huolestuttaa, että nykyään netissä ilkeät kommentit ovat enemmän sääntö kuin poikkeus. Onko netti vain paikka mihin tunnekylmät ihmiset päätyvät ilmaisemaan itseään rajoitta, vai onko tunnekylmyys oikeasti yleistynyt nykyaikana, eikä ihmisiä nähdä enää ihmisinä ja kunnioiteta jokaisen ihmisarvoa?
Jos kaikilla olisi kokemusta tästä, niin mistä kylmyyttä edes syntyisi. Mietipä hetki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko koskaan miettineet sitä, mitä mieleen vaikuttaa se, että suhtautuu (nimettömänä) netissä kirjoittamiseen niin, ettei millään ole mitään väliä? Miltä tuntuu, jos ilkeilee ja valehtelee ja provosoi harrastuksekseen? Pyrittekö kasvattamaan lapsianne niin, että he pitäisivät toimintansa jonkinlaisen moraalin puitteissa näissä(kin) tilanteissa? Miten suhtaudutte kiusaamiseen tavallisesti elämässä ja toisaalta netissä?
Se on vain se mitä anonymiteetti luo itsestään. En muista enää missä sanomalehdessä kolumnisti oli kirjoittanut hyvin missä hän on huomannut kuinka julkisten vessojen seinät ovat hämmentävän puhtaita nykypäivänä, johtuen siitä että kaikilla on nykyään kännykät joilla mennä nettiin. Sitä röllikirjoittelut netissä pohjimmiltaan ovat, tylsistyneet ihmiset tuhertamassa vessan seinille tussilla. Ja niitä tekstejä kannattaa kohdella yhtä painavina ja tärkeinä kuin vessanseinän kirjoituksiakin. Älä välitä niistä.
Ei ole kyse anonymiteetistä, ihmiset ilkeilevät ihan samalla tavalla omalla nimellään ja omalla naamallaan.
Ilkeys vahingoittaa ilkeää itseään eniten. Hän muuttuu hiljalleen tyypiksi josta ei kukaan tykkää edes irl, hapan ivallisuus alkaa näkyä ilmeessä ja kehonkielessä, ja jää yksin myrkkynsä kanssa. Eli toi housuun kuseminen lämmittelykeinona on hyvä vertaus.
"
Suomalaisista on nettipalstapiikittelyn yleistymisen myötä tullut töykeämpiä asiakkaita, kirjoittaa Väli-Suomen Median Sunnuntaisuomalainen.
Palvelualojen ammattiliitto PAMin työympäristöasiantuntija Erika Kähärä kertoo Sunnuntaisuomalaiselle, että asiakaspalvelijat kohtaavat työssään yhä enemmän ikäviä tilanteita.
Kähärän mielestä ilmiön takana on Internetin keskustelupalstoilta tuttu puhetapa, joka on vähitellen siirtynyt netistä kasvokkaisiin kohtaamisiin ja alentanut kynnystä ilkeillä toisille.
Kyse voi olla uhkailusta, aggressiivisesta käytöksestä tai esimerkiksi läskiksi tai tunariksi haukkumisesta. Esimerkiksi alennustuotteiden loppuminen voi Kähärän mukaan johtaa siihen, että pettynyt asiakas alkaa sättiä kaupan myyjää.
– Ennen tällaista asiaa harmiteltiin hetki ja lähdettiin kotiin. Nykyisin jäädään paikalle polkemaan jalkaa ja haukkumaan ihmistä, jolla ei ole mitään tekemistä tuotteen loppumisen kanssa, Kähärä sanoo lehdelle.
Myös puhetutkija ja kirjailija Juhana Torkki arvioi Sunnuntaisuomalaiselle, että suomalainen puhekulttuuri on raaistunut.
– Nettikeskustelu on vaikuttanut siihen, että huolellista argumentointia ja paneutumista kuulee vähemmän. Useammin puhutaan sitä, mitä sylki suuhun tuo, Torkki sanoo lehdelle.
Sunnuntaisuomalaisen mukaan myös kuluttajariitalautakunnassa näkyy, että suomalaiset ovat entistä kärkkäämpiä valittamaan: viime vuonna lautakuntaan tuli ennätykselliset 5 850 ratkaisupyyntöä."
http://www.is.fi/kotimaa/art-2000000886288.html
Huolestuttavaa totta tosiaan.
Vierailija kirjoitti:
Ilkeys vahingoittaa ilkeää itseään eniten. Hän muuttuu hiljalleen tyypiksi josta ei kukaan tykkää edes irl, hapan ivallisuus alkaa näkyä ilmeessä ja kehonkielessä, ja jää yksin myrkkynsä kanssa. Eli toi housuun kuseminen lämmittelykeinona on hyvä vertaus.
Tai sitten on jo yksin, ainakin jos kovasti nettiin ilkeyksiä kirjoittelee, niin voi miettiä millaista sellaisen ihmisen elämä on. Käy ehkä töissä ja kun kotiutuu, istuu koneen ääreen v*ttuilemaan tuntemattomille, yrittäen ärsyttää ja saada huomiota.
Voi miettiä, että milloin lapsi käyttäytyy noin, eli huonosti saadakseen huomiota, sama syy siihen on aikuisellakin.
Ei tee hyvää, ja nykyaikana vanhempien on valistettava lapsia tästä asiasta. Hyvä, jos koulussakin otetaan esille näitä ongelmia.