Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Keskenmeno vertaistukea
26.10.2020 |
Hei! Kaipaisin vertaistukea, viikonloppuna koin keskenmenon. Tämä on ensimmäinen yrityskiertoni, mutta ehdin tehdä positiivisen testin ja viikoloppuna sitten massiivinen verenvuoto, eikä raskaustesti enää näytä positiivista.
Tiedostan hyvin, että saattoi olla myös kemiallinen raskaus, mutta pelottaa kovasti, sillä minulla on endometrioosi ja PCO, joten raskautuminen ei muutenkaan tule todennäköisesti olemaan kovinkaan helppoa.
Nyt pelottaa edes aloittaa uudelleen yrittämistä ja mieli on maassa, pelkään että kohdussani on jotain vikaa enkä koskaan tule saamaan lasta.
Kaipaisin vertaistukea, en vähättelyä.
Kommentit (22)
Omista keskenmenoistani on jo melko kauan aikaa. Niitä tuli ikävä kyllä kolme ennenkuin raskaus onnistui niin, että sain elävän lapsen syliini. Mutta lopulta siis kuitenkin onnistui. Omat keskenmenoni sattuivat kaikki raskausviikoilla 10-20, eli melko myöhäisessä vaiheessa. Kyllähän se joka kerta maahan löi ja itkettyä tuli paljon. Nyt kolmen lapsen äitinä nuo ajat ovat enää yksi muisto monien joukossa ja ajattelen, että näin sen piti mennäkin. Mahtavia tyyppejä sain korvaukseksi menetetyistä.
Sinulla vaikuttaa raskautuminen onnistuvan helposti jos ensimmäisestä kierrosta raskaus kuitenkin alkoi. Älä siis lannistu, kyllä se vielä onnistuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa odottaa vähintään yhdet normaalit menkat ennen uutta yritystä. Eli jos seuraavat menkat ovat tippa-tippa-tippa, tai valtava tulva, odota vielä seuraavat. Mutta kannattaa muistaa, että normaalit menkat eivät välttämättä ole sama asia kuin normaali tyhjennysvuoto e-pillereiden välillä.
Olen pahoillani kokemuksestasi. Keskenmenot ja rasautumisen epäonnistumiset kuuluvat kiinteänä osana lapsen hankintaprosessiin. Niitä ei vaan voi estää.
Vain alle 20% hedelmöittyneistä munasoluista syntyy koskaan vauvana maailmaan.
Mulla on ollut 8 keskenmenoa. Osa sellaisia että lapsi on jo ultrattu, sydämen syke näkynyt. En voi muita oikein sano kuin että olen pahoillani. Ja ehkä sen (tarkoitus ei ole nyt olla tyly) että ei ehkä kannata liikaa jäädä yhteen keskenmenoon kiinni suremaan sillä se voi myös toistua. Jos olisin itse aina jäänyt vuodeksi suremaan jokaista keskenmenoa niin sitten olisi ollut koko elämä viiden vuoden ajan tauolla.
Kyllä se siitä, sure aikasi ensin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse uskon se sinun pikkuinen on nyt taivaan isän huomassa ja voi ihan hyvin. Miksi sitten moista sallitaan? Se onkin jo suuri miettimisen aihe. Yksi selitys jonka aikoinaan itse sain oli että luonto joskus hylkää raskauden alun jos lapsesta ei olisikaan tullut tervettä ja elämään kykenevää.
Toinen mikä tosiaan lohdutti, oli kun eräs ystävä tuli, ja istui vain vierellä ja antoi itkeä. Itselle tuli myöhemmin vielä toinen keskenmeno ja en ole saanut lasta. Oli hyvin vaikeaa suostua, että näin se meni. Meille vaihtoehto ei kuitenkaan ollut adoptio, mutta sekin on yksi hyvä vaihtoehto, jos niikseen tulee. Kuitenkin, sure surut, ja sitten aika pian yritä uudelleen:). Toivon että onnistuu.
Mulla on ollut kaksi keskenmenoa. Molemmilla kerroilla meni kesken viikolla 8. Ensimmäisellä kerralla tulin raskaaksi vahingossa jo seuraavasta kierrosta, toisella kerralla tarkoituksella. Ensimmäisellä kerralla oli tarkoitus oli jättää yhdet kuukautiset väliin niinkun joskus sanotaan että kannattaisi. Kysyin useammaltakin lääkäriltä huolissani että onko tässä nyt jotain riskejä kun olenkin raskaana jo, ja vastaus oli että ei vaan yleensä suositellaan sen yhden kierron odottamista että olisi helpompi päätellä milloin seuraava raskaus on alkanut. Tuolla kerralla oli ultrattu keskenmenon jälkeen, olin tehnyt negatiivisen raskaustestin ja ultrattiin uudestaan alkuraskaudesta. Tällä kertaa kysyin keskenmenon jälkeen ultraavalta lääkäriltä milloin saa yrittää uudestaan ja sanoi että heti koska on ultrattu että kohtu on tyhjä. Muuten kannattaa vähintään tehdä se negatiivinen raskaustesti välissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ollut kaksi keskenmenoa. Molemmilla kerroilla meni kesken viikolla 8. Ensimmäisellä kerralla tulin raskaaksi vahingossa jo seuraavasta kierrosta, toisella kerralla tarkoituksella. Ensimmäisellä kerralla oli tarkoitus oli jättää yhdet kuukautiset väliin niinkun joskus sanotaan että kannattaisi. Kysyin useammaltakin lääkäriltä huolissani että onko tässä nyt jotain riskejä kun olenkin raskaana jo, ja vastaus oli että ei vaan yleensä suositellaan sen yhden kierron odottamista että olisi helpompi päätellä milloin seuraava raskaus on alkanut. Tuolla kerralla oli ultrattu keskenmenon jälkeen, olin tehnyt negatiivisen raskaustestin ja ultrattiin uudestaan alkuraskaudesta. Tällä kertaa kysyin keskenmenon jälkeen ultraavalta lääkäriltä milloin saa yrittää uudestaan ja sanoi että heti koska on ultrattu että kohtu on tyhjä. Muuten kannattaa vähintään tehdä se negatiivinen raskaustesti välissä.
Jos jäi epäselväksi niin nämä keskenmenon jälkeen alkaneet raskaudet on olleet ihan normaaleja.
Kiitos todella paljon tuesta. Olo on niin tyhjä ja onneton, lisäksi tunnen syyllisyyttä siitä, että suren "tyhjää", eihän se mikään varma raskaus välttämättä ollutkaan.
Tuntuu typerältä itkeä tämän takia ja on niin paha olla.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äl nyt yhdestä hermostu!
Mulla 2 keskenmenoa ja onnistunut raskaus ja sitten 3 keskenmenoa. Ne 3 tuli vuoden sisällä ja sitten ei hermot enää kestäneet uuden yritystä. Harmittaa. (jouduin kaavintaan kahdesta)
Saat itkeä ap. Suru on yhtä suurta vaikka raskaus olisi vasta alussa. Jaksamisia <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos yhtään lohduttaa, niin todennäköisesti onnistuu myös toisessa kierrossa helposti.
Jaksamisia!
Jos yhtään helpottaa niin mulla on kanssa PCO ja olen onnistunut pääsemään pitkälle raskaudessa (olen nyt viikolla 22) ja kaikki on mennyt normaalisti. Mitään ongelmia ei ole ollut raskaaksi tulossa ainakaan toistaiseksi. Ja minulla on kaikki PCOS oireet, eli ylipaino, insuliiniresistenssi, liikakarvoitus... Älä pelkää liikaa. Uutta yritystä. Koita välttää stressiä.
Otan osaa menetykseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaksamista. Saat surra menetystäsi. Vaikka olisit ehtinyt olla tietoinen raskaudesta vain vähän aikaa, olet varmaan ehtinyt jo ajatella milloin lapsesi syntyisi jne. Toivottavasti toipuminen on nopeaa mutta se voi viedä myös pitkään. Itselläni ensimmäiset kuukautiset tulivat vasta 3 kk keskenmenon jälkeen ja siinä vaiheessa tunsin jo syvää vihaa kehoani kohtaan, joka ei osannut toimia.
Voit yrittää raskautta sitten, kun sinusta niin tuntuu. Ei sen tarvitse tapahtua ensimmäisessä kierrossa, jos ajatus tuntuu pahalta. Fyysisen toipumisen lisäksi myös henkinen toipuminen on tärkeää. Uusi raskaus voi herättää keskenmenon aikaiset tunteet, joten ne kannattaa käsitellä. Onhan sinulla joku, jonka kanssa jutella?
Lopuksi lohdutuksen sana. Olet tullut jo kerran raskaaksi. On todennäköistä, että se tapahtuu uudelleen. Toivottavasti niin tapahtuu, jos sitä toivot.
Sinä kuitenkin tulit noin pian raskaaksi, toivoa on paljon. Me olemme yrittäneet raskautta 8 kuukautta eikä mitään ole tapahtunut. Sairauksista ei ole ainakaan tietoa ja olemme alle 30v.
Vierailija kirjoitti:
Olen pahoillani kokemuksestasi. Keskenmenot ja rasautumisen epäonnistumiset kuuluvat kiinteänä osana lapsen hankintaprosessiin. Niitä ei vaan voi estää.
Vain alle 20% hedelmöittyneistä munasoluista syntyy koskaan vauvana maailmaan.
Kuinka iso osa noista on varsinaisia keskenmenoja? Tarkoitan sitä, että aika usein varmaan kyse siitä, että kiinnittyminen ei onnistu?
Ensimmäinen keskenmeno oli vaikein, sillä en odottanut mitään ongelmia, ja niipäehdin jo hankkia joitain juttujakin, olin 12 vkolla. Kaavinta ja yli 6kk henkinen toipuminen. Nyt yli 20v myöhemmin yhä muistan tuon ajan. Älkää vähätelkö toisen surua, se voi olla syvää.
Alue: Aihe vapaa
Voimia sinulle! Anna itsellesi nyt rauhassa aikaa toipua henkisesti ja fyysisesti ennen mahdollista uutta yritystä. Keskenmenot ovat alkuraskaudesta niin yleisiä, että ihan turha syyllistää siitä itseään.
Itsekin yhden keskenmenon kokeneena muistan hyvin sen kivun, tuskan ja surun, kun niin suuresti iloitsemani kevätvauva valuikin verenä ulos. Yritimme kuitenkin parin kuukauden kuluttua uudestaan ja tulin raskaaksi jo toisesta kierrosta. Sillä kertaa tärppäsikin sitten jo tuplana ja saimme kaksoset.