Lue keskustelun säännöt.
Miksi mielensairaudet yritetään yhtäkkiä normalisoida?
25.10.2020 |
Kyllä ennen oli SUURI HÄPEÄ joutua käymään terapiassa. Yhtäkkiä yritetään asia kääntää päälaelleen: TERVEET käyvät terapiassa. Onko maailma hulluksi muuttunut? Milloin sairaista tuli terveitä julistamalla?
Kommentit (58)
21/58
|
25.10.2020 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Vierailija kirjoitti:
Ennen hävettiin yhtä sun toista asiaa. Elettiin vain kulisseissa nykyisin uskalletaan elää itseä varten ilman häpeää.
Siltähän se vaikuttaa, että ilman häpeää, 40 tuhatta hyppii seinille vai olisikose 160 tuhatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Terapiasta on hyötyä ihan jokaiselle. Jostain syystä sen ajatellaan liittyvän vain mielenterveysongelmien hoitoon, mutta nainhän ei ole. Ennenkaikkea se on keino oppia itsetuntemusta ja päästä paemmin kosketuksiin omien tunteidensa kanssa. Sen avulla voi laajentaa omaa ajtusmaailmaansa ja ymmärrystään omiin tapoihinsa reagoida ja toimia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luuletko, ettei ne normaalia esittäneet isovanhempamme kukaan kärsineet mielen ongelmista? Kärsivät, vakavista, ja siksi niin moni on tai oli alkoholisoitunut. Parempi käydä terapiassa kuin juoda viinaa.
Maksaisitte sen itse. Normaaliin elämään kuuluvat pettymykset.
Kyllä siitä aina omavastuu jääkin.
Normaaliin elämään ei kuulu elämänlaadun heikkeneminen.
Täysin terveetkin voi käydä psykoterapiassa. Itseasiassa liian sairas ei edes voi olla, jotta pystyisi terapiasta hyötymään.
Oletko edes katsonut Sopranosia? Työ- ja perhe-elämä on nykyään stressaavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieli ei ole vain täysin terve tai täysin sairas. Ethän ole täysin sairas, jos vaikka nilkkasi on murtunut, mutta silti haet apua. Jos mieli kuormittuu liikaa, terapia auttaa. Samaan aikaan voit olla monella muulla tavalla ihan suht terve, kuten murtuneen nilkan kanssa. On fiksua hakea apua, jos nilkka on murtunut, vaikka se ehkä omia aikojaankin paranisi. Samoin on fiksua hakea apua, jos mieli on kuormittunut. Vähemmän fiksua on pitää kaikki sisällään tai kaataa asiansa sellaisten ihmisten päälle, joilla ei ole resursseja tai mielenkiintoa auttaa ja ymmärtää.
Jos ajattelet, että olet aina ollut tasaisen terve ja vahva mieleltäsi, et ehkä vain ole vielä kokenut mitään suurta kriisiä elämässäsi. Yleensä sellaisia joutuu elämänsä varrella kokemaan. Mielen sopeutumisessa muutoksiin menee aikansa. Aina ei kannata vain purra hammasta yhteen ja joskus ei edes jaksa. Silloin voi ja kannattaa hakea apua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen hävettiin yhtä sun toista asiaa. Elettiin vain kulisseissa nykyisin uskalletaan elää itseä varten ilman häpeää.
Siltähän se vaikuttaa, että ilman häpeää, 40 tuhatta hyppii seinille vai olisikose 160 tuhatta.
Ei kukaan halua myöskään gynen tai muun lääkärin tietoja koko kansan luettavaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luuletko, ettei ne normaalia esittäneet isovanhempamme kukaan kärsineet mielen ongelmista? Kärsivät, vakavista, ja siksi niin moni on tai oli alkoholisoitunut. Parempi käydä terapiassa kuin juoda viinaa.
Maksaisitte sen itse. Normaaliin elämään kuuluvat pettymykset.
Maksetaan sitten myös opiskelut, lääkkeet, lääkärikäynnit, lasten hoidot jne itse. Ihan kaikki, ei mistään mitään taloudellista tukea kenellekään.
Ämöriikassahan on jo vuosikymmeniä ollut normaalia, että kaikki joilla on varaa juoksevat terapiassa. Suomessa kyllä on vaikeaa mielestäni saada laadukasta hoitoa. Liian usein se on vain sitä, että annetaan joku hatusta vedetty pilleriresepti ja lähetetään kotiin. Sen takia täällä vedetään niitä lääkkeitä liian paljon. Mutta ymmärrän toki ettei rahat riitä kaikkeen ja harvalla on varaa maksaa itse terapiasta, vaikka töissä kävisikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luuletko, ettei ne normaalia esittäneet isovanhempamme kukaan kärsineet mielen ongelmista? Kärsivät, vakavista, ja siksi niin moni on tai oli alkoholisoitunut. Parempi käydä terapiassa kuin juoda viinaa.
Maksaisitte sen itse. Normaaliin elämään kuuluvat pettymykset.
Ok, olisiko parempi tapa käsitellä omat pettymykset niin että vetäisin lättyyn tollasia idiotteja kuin sinä?
Vierailija kirjoitti:
Kuinka helposti työtön pääsee terapiaan?
Samaa reittiä kuin muutkin. Jos haluat kelan korvaamana kuntoutuspsykoterapiana, kriteerinä on että työkyky on uhattuna tai jo menetetty. Sitä ennen pitää olla vähintään 3kk asianmukaista hoitoa takana. Psykiatrilta lausunto, jolla haet kuntoutusta, lisäksi hakemus johon perustelet mihin oireisiin tarvitset terapiaa jne.
Psykoterapeutin löytäminen voi olla haastavaa varsinkin maaseudulla.
Terapian omavastuuosuudet huomioidaan välttämättöminä terveydenhuoltomenoina toimeentulotukilaskelmassa.
https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/oppaat/ps…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Avohoito on halvempaa.
Ennen laitettiin "pöpit" kettingillä seinään kiinni, nykyään ne juoksee kaduilla. Eikä pöpinä olemisessa ole mitään väärää, niin kauan kuin ei vahingoita muita. Se ei vain toteudu.
Vierailija kirjoitti:
Mieli ei ole vain täysin terve tai täysin sairas. Ethän ole täysin sairas, jos vaikka nilkkasi on murtunut, mutta silti haet apua. Jos mieli kuormittuu liikaa, terapia auttaa. Samaan aikaan voit olla monella muulla tavalla ihan suht terve, kuten murtuneen nilkan kanssa. On fiksua hakea apua, jos nilkka on murtunut, vaikka se ehkä omia aikojaankin paranisi. Samoin on fiksua hakea apua, jos mieli on kuormittunut. Vähemmän fiksua on pitää kaikki sisällään tai kaataa asiansa sellaisten ihmisten päälle, joilla ei ole resursseja tai mielenkiintoa auttaa ja ymmärtää.
Jos ajattelet, että olet aina ollut tasaisen terve ja vahva mieleltäsi, et ehkä vain ole vielä kokenut mitään suurta kriisiä elämässäsi. Yleensä sellaisia joutuu elämänsä varrella kokemaan. Mielen sopeutumisessa muutoksiin menee aikansa. Aina ei kannata vain purra hammasta yhteen ja joskus ei edes jaksa. Silloin voi ja kannattaa hakea apua.
Todella hyvin sanottu! 👏🏻 Tämä täytyisi kaikkien lukea ajatuksella ja sisäistää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Avohoito on halvempaa.
Ennen laitettiin "pöpit" kettingillä seinään kiinni, nykyään ne juoksee kaduilla. Eikä pöpinä olemisessa ole mitään väärää, niin kauan kuin ei vahingoita muita. Se ei vain toteudu.
Voi kun sun äitiskin olis antanu sulle aikoinaan tisua tarpeeks.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään kaikki epänormaali ja luonnonvastainen halutaan normalisoida kaikin keinoin.
Kiitos vassarinpaskoille - tästäkin.
Ei voi ottaa tosissaan ketään, joka käyttää sanaa ”vassaripaska”.
Vierailija kirjoitti:
Avohoito on halvempaa.
Ennen laitettiin "pöpit" kettingillä seinään kiinni, nykyään ne juoksee kaduilla. Eikä pöpinä olemisessa ole mitään väärää, niin kauan kuin ei vahingoita muita. Se ei vain toteudu.
Ns. pöpit eivät kykene terapiaan eikä ennenkään masentuneita ja ahdistuneita kytketty kiinni seinään, vaan ne olivat psykoottisia tapauksia.
On yllättävää, että joillakin tieto psyykkisistä tiloista on sitä, että on yksi "pöpien" luokka, johon kuuluvat ne, joilla on jotain kaikille näkyvää ongelmaa. Todellisuudessa suurin osa mielenterveysongelmaisista ei herätä minkäänlaista huomiota mihinkään suuntaan. Ne jotka leimataan "pöpiksi" voivat olla jotain ihan muuta, kuten kehitysvammaisia tai autistisia. Kannattaisi ehkä hieman opiskella asioita, jos kuvittelee, että terapiassa käy erityisen huonokuntoista porukkaa, sillä terapiaan ei jaksa eikä kykene, jos on siinä kunnossa, että on parempi toipua suljetulla osastolla.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään kaikki epänormaali ja luonnonvastainen halutaan normalisoida kaikin keinoin.
Kiitos vassarinpaskoille - tästäkin.
Juokse päin seinää. Kaheli.
Ap:n kaltaiset tyypit ovat yksi syy mun ihmisvihaan. Ei kiinnosta oletko trolli vai et, alkoi silti masentaa ja vituttaa.
Jos lapsuuden traumojen takia joutuu aikuisena käymään terapiassa, niin millä tavalla se on häpeä? Siksikö, että on lapsena joutunut vanhempiensa hakkaamaksi? Sekö on sen hakatun vika? Sekö on hakatun häpeä? Ööh, no ei v*tussa ole!