Miksi sinä pienten lasten äiti siivoat vimmatusti?
Kommentit (32)
Itse viihdyn paremmin siistissä kodissa ja niin viihtyy lapsetkin. Sotkun keskellä on vaikea ryhtyä tuumasta toimeen, ja lapsetkin viihtyy leikeissään paljon paremmin kun ei tarvitse täyden sekamelskan keskellä leikkiä. Mikään himosiivoja en ole, mutta joka päivä järjestellään tavaroita oikeille paikoilleen, muutama kerta viikossa imuroidaan ja luututaan. Keittiön haluan olevan puhdas aina, koska inhoan aloittaa ruoanlaittoa tai leipomista jos keittiö on hujan hajan. Tiskit kuuluu koneeseen tai kaappeihin, ei pöydille norkumaan. Likainen wc se vasta ikävä onkin, vaikka jos sattuu yllätysvieraita tulemaan, joten vessankin pyrin pitämään asiallisessa kunnossa koko ajan.
Ihan peruspsykologiaa on myös se, että jos ei jaksa EDES siivota, asiat ovat mielenterveyspuolella huonosti. Kun ihminen menee lääkäriin valittamaan masennusta, usein melkein ekana kysytään, jaksatko siivota. Jos vielä jaksaa välittää sen verran, että pitää kotinsa siivottuna (ja itsensäkin puhtaana), ei ole ainakaan kovin vakavasta masennuksesta tai siihen verrattavasta mielenhäiriöstä kyse.
[quote author="Vierailija" time="01.02.2014 klo 12:07"]Hoh hoi. Siivoamattomuuden opit näkee siskollani. Kumpikaan aikuisista ei osaa siivota,siis ikinä ja siltä näyttää. On jo ötököitä keittiön kaapeissa,wc haisee kuvottavalle,lakanat pestään varmaan kerran vuodessa (totesin,kun olin yötä ja silmät punaiset ja kutisevat aamulla) ja nämä lapset eivät tule ikinä oppimaan kotitöitä.Kun taas itse pidän kotini suht puhtaana,4 vuotias poika haluaa myös pyyhkiä pölyjä ja pestä lattioita ja taapero nauraa imurinletkun kimpussa ja tulee tiskikoneen kimppuun sen avatessa. Ap voi rauhassa miettiä kumman vaihtoehdon haluaa.
[/quote
Jospa tässä tarkoitettiin niitä vanhempia, jotka siivoavat 24/7 apinan raivolla ja huutavat pienillekin lapsille siivottomuudesta.
Siistissä kodissa on mukavampi olla ja pystyy rentoutumaan paremmin, kun tekemättömät työt eivät koko ajan ole näkyvillä. Sotku ahdistaa, on vaikeampi keskittyä omiin ajatuksiin kaaoksen keskellä. Ja meilläkin lapset tykkäävät siivoamisesta, haluavat aina mopata ja pyyhkiä pölyjä. Aika samoja syitä siis kuin muillakin vastaajilla.
Ei helvetti mikä ketju... Eli jos siivoaa, on hysteerinen pakkomielteinen hullu, ja jos ei siivoa, on epähygieninen masennuspotilas. Näinhän se juu menee.
Koska pienet lapset sotkevat aivan vimmatusti ja ilman siivoamista asunto hukkuu paskaan ja minkään toiminnon suorittaminen siellä on hankalaa ja aikaavievää, kun ensin täytyy etsiä tarvittavat välineet ties mistä lattialta muun rojun joukosta eikä millään pinnalla ole laskutilaa vapaana.
Syömäänopettelevien kanssa keittiötä saa jynssätä koko ajan, koska puurot ja soseet jämähtävät kovasti kuivuttuaan niin etteivät joiltain pinnoilta tunnu lähtevän ilman dynamiittia. Huolimaton perhe voi silkkaa laiskuutta muutenkin pilata parissa vuodessa uuden asunnon pinnat antamalla niiden pinttyä.
Ruoantähteet, pissa-ja kakkavahingot ja muut saavat koko kämpän haisemaan jos niitä ei siivoa ja kakkapyykkiä pese säännöllisesti pois.
Joskus masentuneena (onneksi vielä lapsettomana) en muutenkin raskaassa elämäntilanteessa jaksanut siivota. Ruoantähteet ja roskat houkuttelivat ötököitä keittiöön, se oli täynnä kärpäsiä ja pian pieniä kuoriaisia vilisti kaikessa ruoassa.
Koti on kotiäidin työpaikka kodin lisäksi. Tahtoisitko sinä viettää kaikki päivät ympäriinsä tuollaisessa ympäristössä?
Siksi koska 1) Likaiselle, roskaa ja pölyä täynnäolevalle lattialle en lastani aio konttaileen/ryömimään pistää 2) pöly on epäterveellistäja esim. ruokasotkut tarttuu kiinni jos niitä ei heti siivoa, jolloin siivoaminen on hankalampaa. 3) perussiisteys kuuluu jokaisen ihmisen hyvään perushygieniaan,myös sinun! Lapsi/ menee silloin hyvin isän hoivossa taisitten siivoan päikkäri aikana tai illalla mutta joitakin hommia vaan pitää heti siinä tehdä jolloin otan pikkusenjoko syliini ihan tai sitten kantoreppuun siksi hetkeksi. Siivoamisessa nyt ylipäätään ei mitään montaa tuntia kulu.
Koska en kestä jos kotona on likaista tai tavarat väärillä paikoilla. Meillä muutenkin isä hoitaa yleensä lasta.
Siivoamisella voin hallita pään kaaosta ja perhettä.
[quote author="Vierailija" time="01.02.2014 klo 14:29"]
Siksi koska 1) Likaiselle, roskaa ja pölyä täynnäolevalle lattialle en lastani aio konttaileen/ryömimään pistää 2) pöly on epäterveellistäja esim. ruokasotkut tarttuu kiinni jos niitä ei heti siivoa, jolloin siivoaminen on hankalampaa. 3) perussiisteys kuuluu jokaisen ihmisen hyvään perushygieniaan,myös sinun! Lapsi/ menee silloin hyvin isän hoivossa taisitten siivoan päikkäri aikana tai illalla mutta joitakin hommia vaan pitää heti siinä tehdä jolloin otan pikkusenjoko syliini ihan tai sitten kantoreppuun siksi hetkeksi. Siivoamisessa nyt ylipäätään ei mitään montaa tuntia kulu.
[/quote]
Allergologit suosittelevat siedättämään lapsia lialle. Enemmän likaa, vähemmän allergioita ja astmaa.
Pienillekin lapsille voi opettaa että lelut siivotaan ja se alkaa onnistumaan kun lelut laitetaan naftaliiniin ja muutama lelu on vaan käsillä. Ei koko huushollia tarvi päivittäin siivota imurilla. Mopata voi makuuhuoneen jokapäivä. Muut muutaman kerran. Semmonen yleisjärjestys, vuoteet pedattu, tiskit astianpesukoneeseen jne. Pääasiahan on että lasten kanssa ollaan läsnä ja touhutaan.
[quote author="Vierailija" time="01.02.2014 klo 11:24"]
Ok, eli siivoaminen palvelee tunne-elämän hallintaa? Jos siivoan, en tule vihaiseksi (tunne=ärtymys. Jos siivoan, ei tule lastensuojelu eikä tarvitse sitä varoa (tunne=pelko). Arvelinkin, että siivoamisen taakse kätkeytyy jotain monimutkaisempaa. Ihmettelen vain, että aina, joka oppaassa ja joka instanssissa tarjotaan reseptiksi siivoamatta jättämistä, mutta kas kun ilmiö on niin monimutkainen ettei sotkussa oleminen ole edes järkevää jos tulee ahdistus, ärtymys ja pelko kaveriksi.
[/quote]
Ihan peruspsykologiaa on, että :jokainen joka siivoaa hysteerisesti/vaatii sitä muilta, niin hänellä on mielenterveysongelma.