Miksi sinä pienten lasten äiti siivoat vimmatusti?

En. Tai siis olen yhden pienen lapsen äiti ja jos kaikki on levällään (muut kuin reva) niin tulen vihaiseksi.

Voi kuule. Ihan tarpeeksi olen lapsia hoitanutkin. Pakko on pitää koti siistinäkin. Muuten tulee lastensuojelu.

:D kolmonen :D

En keksi yhtään tekosyytä sille miksi en voisi siivota kun lapset ovat pieniä

En keksi yhtään tekosyytä sille miksi en voisi siivota kun lapset ovat pieniä

Minä ainakin siivoan siksi että tykkään olla puhtaassa kodissa. Mulla ei pää toimi jos koko talo sekaisin. Eikä se ole mikään selitys jättää siivoomatta jos on pienet lapset.

Aijaam jos ei ole koko ajan putipuhdasta, niin sittenkö tulee lastensuojelu? :D

Aijaam jos ei ole koko ajan putipuhdasta, niin sittenkö tulee lastensuojelu? :D

Ok, eli siivoaminen palvelee tunne-elämän hallintaa? Jos siivoan, en tule vihaiseksi (tunne=ärtymys. Jos siivoan, ei tule lastensuojelu eikä tarvitse sitä varoa (tunne=pelko). Arvelinkin, että siivoamisen taakse kätkeytyy jotain monimutkaisempaa. Ihmettelen vain, että aina, joka oppaassa ja joka instanssissa tarjotaan reseptiksi siivoamatta jättämistä, mutta kas kun ilmiö on niin monimutkainen ettei sotkussa oleminen ole edes järkevää jos tulee ahdistus, ärtymys ja pelko kaveriksi.

Yksinkertaisesti siksi, että tykkään kun on siistiä ja sekasorto tekee minusta levottoman.

Koska pidän siisteydestä, en saa mielenrauhaa jos tavarat ovat jatkuvasti väärissä paikoissa. Ja lähes aina kun siivoan otan meidän 1,5v mukaan ''kotitöihin''. Hän rakastaa astianpesukoneesta aterimien laittamista laatikkoon (Otan aina terävät ensin pois) ja pyykkikoneen täyttöä sekä ''pyyhkii'' muka rätillä pölyjä. Tänäänkin järjesteltiin kaappeja ja tyttö tärkeänä ojenteli minulle tavaroita.

Tietysti lasten kanssa siivoaminen on hitaampaa, mutta mihkäs kotiäidillä nyt kiire on.

[quote author="Vierailija" time="01.02.2014 klo 11:23"]

Minä ainakin siivoan siksi että tykkään olla puhtaassa kodissa. Mulla ei pää toimi jos koko talo sekaisin. Eikä se ole mikään selitys jättää siivoomatta jos on pienet lapset.

[/quote] Juuuh, ja jos vielä teet makaroonilaatikon väärin niin lapset viedään heti.

Lapseton kommentoi ot:nä, että ole kotihiiri, jonka useimmat harrastukset liittyvät kotiin. Ihan samalla tavalla sinä ap ehkä lenkkeilet jossain meren rannalla mieluummin kuin kaupungin ankeimmassa betonihelvetissä, jos on mahdollisuus valita. Haluan viettää vapaa-aikaa ja virkistyä siistissä, minua miellyttävässä ympäristössä. Jos koti olisi lisäksi "työpaikka" siisteys olisi varmaan vielä tärkeämpää ja menisi prioriteeteissa korkealle.

Enemmän ihmettelen niitä, joilla elämä kuluu asuntolainan maksamiseen, sisustus uusitaan säännöllisesti ja ylimääräistä tilaa on oltava kymmeniä jos ei satoja neliöitä ja silti ei oile aikomustakaan pitää kotia siistinä.

Mikä kaikki lasketaan siivoamiseksi? Minä keräilen pitkin päivää tavaroita ja palauttelen niitä oikeille paikoilleen. Jättäkää huviksenne vaikka parivuotias lapsi leikkimään itsekseen pariksi tunniksi. Älkää puuttuko siihen, mitä hän keräilee kaapeista ja minne vie ne. Tosi kiva etsiä sitten puuttuvia lelujen osia tai omia tavaroita, jos ei pidä jatkuvasti silmällä, että mihin ne on taas matkalla tälläkin hetkellä. Jatkuva keräily pitkin päivää on rasittavaa, mutta vielä ahdistavampaa on ajatus siitä, että jos tekisi aina päivän päätteeksi, niin miten kauan siihen menisi aikaa? Samaan aikaan kun teet suursiivousta yhdestä päästä, niin lapsi/lapset sotkevat toisesta päästä. Voisi kuvitella, että 30 minuutin tai tunnin aikana aiheutetut sotkut siivoaa nopeammin kuin koko päivän tai monen päivän sotkut.

Eei kyse ole tunteesta, vaan järjestä.

Veikkaan, että he saavat siivoamisesta hallinnan tunnetta, joka on muuttuneessa elämäntilanteessa kortilla.

En ole koskaan ymmärtänyt, kun kaverini sanovat, että lasten synnyttyä on vaan pakko oppia sietämään epäjärjestystä ja kaaosta. Miksi?

Pidän siitä, että on siistiä ja puhdasta. En viihdy sotkussa ja lian keskellä. Lasten huoneissa on tavarat leikkien jälkeen usein sekaisin, mutta nekin on aina puhtaita.

Kyllä on kyse tunteesta ainakin parin vastauksen perusteella.. he itse sanoivat , että tulee jokin tunne jos ei siivoa.

[quote author="Vierailija" time="01.02.2014 klo 11:24"]

Yksinkertaisesti siksi, että tykkään kun on siistiä ja sekasorto tekee minusta levottoman.

[/quote]

Hae apua mielenterveysongelmaasi!

Hoh hoi. Siivoamattomuuden opit näkee siskollani. Kumpikaan aikuisista ei osaa siivota,siis ikinä ja siltä näyttää. On jo ötököitä keittiön kaapeissa,wc haisee kuvottavalle,lakanat pestään varmaan kerran vuodessa (totesin,kun olin yötä ja silmät punaiset ja kutisevat aamulla) ja nämä lapset eivät tule ikinä oppimaan kotitöitä.Kun taas itse pidän kotini suht puhtaana,4 vuotias poika haluaa myös pyyhkiä pölyjä ja pestä lattioita ja taapero nauraa imurinletkun kimpussa ja tulee tiskikoneen kimppuun sen avatessa. Ap voi rauhassa miettiä kumman vaihtoehdon haluaa.