Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies haluaa vain yhden nimen lapsellemme.
Mm
25.10.2020 |
Hänen mielestään toinen nimi on täysin turha ja tarpeeton lapselle. Haluan itse vahvasti kaksi nimeä lapselle persoonallisuuden ja tunnistettavuuden vuoksi. Se ei kuulemma riitä hänelle perusteeksi. Hänen mielestään helpompi elää kuulemma yhdellä nimellä lapsen edun kannalta. Musta tuntuisi niin tylsältä ja mielikuvituksettomalta laittaa vaan yksi nimi. Etunimestä ollaan päästy sentään yhteisymmärrykseen. Minkälaisia perusteluja te keksitte että toinen nimi olisi hyvä olla, vai onko se toinen nimi niin tarpeeton ja turha elämässä ylipäätään?
Kommentit (37)
Siskollani on vain yksi nimi, ja se harmittaa häntä aikuisenakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siskollani on vain yksi nimi, ja se harmittaa häntä aikuisenakin.
Tämä. En oikeastaan halua tilannetta että lapseni joutuu selittämään tai koe edes tarvetta selittää että on vain yksi nimi. Kuitenkin sitä toista nimeä aika ajoin kysytään ja se on semmoinen kulttuurillinen normi.
”Joo tota, ei mulla oo toista nimee, ihan Isla vaan”
Tosin täytyy kyseenalaistaa omaakin ajattelua, siksi haluaisin tietää muiden yksinimisten kokemuksia täällä Suomessa? Onko tullut tilanteita vastaan missä yksinimisyyttä joutunut selittämään? Tai onko oltu ihan tyytyväisiä siihen ettei oo ollu kaksiniminen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siskollani on vain yksi nimi, ja se harmittaa häntä aikuisenakin.
Tämä. En oikeastaan halua tilannetta että lapseni joutuu selittämään tai koe edes tarvetta selittää että on vain yksi nimi. Kuitenkin sitä toista nimeä aika ajoin kysytään ja se on semmoinen kulttuurillinen normi.
”Joo tota, ei mulla oo toista nimee, ihan Isla vaan”
Tosin täytyy kyseenalaistaa omaakin ajattelua, siksi haluaisin tietää muiden yksinimisten kokemuksia täällä Suomessa? Onko tullut tilanteita vastaan missä yksinimisyyttä joutunut selittämään? Tai onko oltu ihan tyytyväisiä siihen ettei oo ollu kaksiniminen
Mä olen yksiniminen. Ortodoksisessa perinteessä yhtä nimeä suositellaan ja olen siis ortodoksi. Se on sen helppo antaa syyksi, jos joku on niin tyhmä, että ihmettelee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siskollani on vain yksi nimi, ja se harmittaa häntä aikuisenakin.
Tämä. En oikeastaan halua tilannetta että lapseni joutuu selittämään tai koe edes tarvetta selittää että on vain yksi nimi. Kuitenkin sitä toista nimeä aika ajoin kysytään ja se on semmoinen kulttuurillinen normi.
”Joo tota, ei mulla oo toista nimee, ihan Isla vaan”
Tosin täytyy kyseenalaistaa omaakin ajattelua, siksi haluaisin tietää muiden yksinimisten kokemuksia täällä Suomessa? Onko tullut tilanteita vastaan missä yksinimisyyttä joutunut selittämään? Tai onko oltu ihan tyytyväisiä siihen ettei oo ollu kaksiniminen
Mä olen yksiniminen. Ortodoksisessa perinteessä yhtä nimeä suositellaan ja olen siis ortodoksi. Se on sen helppo antaa syyksi, jos joku on niin tyhmä, että ihmettelee.
Miksi siinä sitä suositellaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siskollani on vain yksi nimi, ja se harmittaa häntä aikuisenakin.
Hän voi itse keksiä toisen ja vaikka kolmannenkin nimen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siskollani on vain yksi nimi, ja se harmittaa häntä aikuisenakin.
Tämä. En oikeastaan halua tilannetta että lapseni joutuu selittämään tai koe edes tarvetta selittää että on vain yksi nimi. Kuitenkin sitä toista nimeä aika ajoin kysytään ja se on semmoinen kulttuurillinen normi.
”Joo tota, ei mulla oo toista nimee, ihan Isla vaan”
Tosin täytyy kyseenalaistaa omaakin ajattelua, siksi haluaisin tietää muiden yksinimisten kokemuksia täällä Suomessa? Onko tullut tilanteita vastaan missä yksinimisyyttä joutunut selittämään? Tai onko oltu ihan tyytyväisiä siihen ettei oo ollu kaksiniminen
Mä olen yksiniminen. Ortodoksisessa perinteessä yhtä nimeä suositellaan ja olen siis ortodoksi. Se on sen helppo antaa syyksi, jos joku on niin tyhmä, että ihmettelee.
Miksi siinä sitä suositellaan?
Nimi annetaan pyhän esikuvan mukaan. Ei se ole mikään random kivankuuloinen nimi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten niin olette päässeet etunimestä yhteisymmärrykseen? Juuri valitit, että puoliso halua yhden etunimen ja sinä useita. Ei vaikuta yhteisymmärrykseltä. Äiti päättää nimen ja viranomainen tarkistaa, että se on nimilain mukainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siskollani on vain yksi nimi, ja se harmittaa häntä aikuisenakin.
Tämä. En oikeastaan halua tilannetta että lapseni joutuu selittämään tai koe edes tarvetta selittää että on vain yksi nimi. Kuitenkin sitä toista nimeä aika ajoin kysytään ja se on semmoinen kulttuurillinen normi.
”Joo tota, ei mulla oo toista nimee, ihan Isla vaan”
Tosin täytyy kyseenalaistaa omaakin ajattelua, siksi haluaisin tietää muiden yksinimisten kokemuksia täällä Suomessa? Onko tullut tilanteita vastaan missä yksinimisyyttä joutunut selittämään? Tai onko oltu ihan tyytyväisiä siihen ettei oo ollu kaksiniminen
Mä olen yksiniminen. Ortodoksisessa perinteessä yhtä nimeä suositellaan ja olen siis ortodoksi. Se on sen helppo antaa syyksi, jos joku on niin tyhmä, että ihmettelee.
Miksi siinä sitä suositellaan?
Nimi annetaan pyhän esikuvan mukaan. Ei se ole mikään random kivankuuloinen nimi.
Eikö siitä seuraa hirveät määrät saman nimisiä henkilöitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on yksi nimi ja olen ollut erittäin tyytyväinen siihen. En olisi toista nimeä tarvinnut mihinkään eikä kukaan ole ihmetellyt ikinä miksei ole toista nimeä.
Olisin halunnut antaa lapsillenikin yhden nimen vain, mutta mies halusi esikoiselle antaa edesmenneen veljensä nimen toiseksi nimeksi. Päätettiin sitten että lastemme toinen nimi tulee suvusta, on ns. jatkoa suvun perinteelle.
Antakaa yksi nimi väliviivalla tyyliin Isla-Johanna?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kukaan ei koskaan tarvitse toistä nimeä mihinkään, se on täysin tarpeeton...
...ja koska se on tarpeeton, en ymmärrä mitä ap:n mies nillittää, jos joku ihansama-juttu kerran tuottaisi puolisolle iloa. Siitä vaan vaikka neljä nimeä lapselle, ei ole mieheltä pois.
T: itsellä 3 nimeä, ihan sama
Esim. Virossa on yleisesti yksi nimi. Monta nimeä tuntuu kummalliselta siellä. Jos lapselle annetaan monta nimeä, käytetään niitä kaikkia esim. Jaak August. Ei kummallista antaa yksi täälläkään. Harvemmin muita tarvitsee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun lapsilla on kaikilla yksi etunimi. Mieheni on kotoisin maasta, missä yksi etunimi on yleisin tapa nimetä lapsi. Ei ole tainut kukaan vielä juuri ihmetellä tuota yksinimisyyttä. Minusta kaksi nimeä on ihan kiva ja tuo vähän yksilöllisyyttä, jos on ihan tavalliset suomalaiset nimet käytössä. Mutta tämä kolme nimeä tai enemmän on jo vähän naurettavaa. Lähinnä pitkät etunimilitanjat ovat vain rasite henkilölle itselleen.
Vierailija kirjoitti:
Miten niin olette päässeet etunimestä yhteisymmärrykseen? Juuri valitit, että puoliso halua yhden etunimen ja sinä useita. Ei vaikuta yhteisymmärrykseltä. Äiti päättää nimen ja viranomainen tarkistaa, että se on nimilain mukainen.
Tarkoitan että lapsen ensimmäisestä pääasiallisesta nimestä ollaan samaa mieltä,, että miellyttää molempia se nimi, mutta toinen nimi aiheuttaa erimielisyyttä ja häneltä puolen tunnin perusteluita siihen yksinimisyyteen. Tuntuu itelle se kaksinimisyys niin päivänselvältä ja itsestäänselvyydeltä ja ihanalle asialle lapselle, että oon itse kokenut ettei siinä ole mitään haittaakaan lapselle. Enkä jaksaisi kaikkia asioita perustella ns kilpailuasetelmalla että se jolla on paremmat perustelut niin se ns. voittaa.
”Virastoasioinnit hankaloituu kun joutuu kirjoittamaan kaksi nimeä”
”Sun perustelut ei oo riittäviä, että ymmärtäisin, siksi on parempi että vain yksi nimi”
”Mitä se ihminen kahdella nimellä tekee kun se on ihan turhan panttina”
”Yksinkertaisuus on kauniimpaa - miksi siis kaksi nimeä”
Jne jne
Mun äidillä on vaan yksi nimi ja hänestä se on tylsä juttu. Olisi halunnut toisen nimen.
Yksi nimi riittää vallan hyvin.
Yksi (yleensä ensimmäinen etunimi, joskus toinen tai kolmas etunimi) nimihän ihmisillä lähes aina on puhuttelunimenä.
En ainakaan itse tunne ketään, jota puhuteltaisiin "Kerttu Johannana" tai "Pekka Erkkinä".
Useimpia Marja-Liisojakin sanotaan joko Marjaksi tai Liisaksi.
Mutta toki jokainen halutessaan voi antaa lapselleen useammankin nimen, eihän se kiellettyä ole.
Ehkä voitte miehenne kanssa päästä yhteisymmärrykseen, kun asia ei ole mitenkään maailmaa kaatava.
Onko miehellä siis itsellään ainoastaan yksi etunimi ja haluaa siksi lapsellekin vain yhden?
Ehdottomasti vain yksi nimi! Paljon persoonallisempaa niin ja jos olette jo päässeet yhteisymmärrykseen kutsumanimestä niin miksi jaksat vängätä tästä asiasta?
Alue: Aihe vapaa
Yksi nimi on persoonallisempaa.. Kaksi tai kolme tavanomaista.