Lue keskustelun säännöt.
Onko velvollisuus kertoa, jos on aikaisemmissa suhteissa ollut haluton tai heikkolibidoinen?
24.10.2020 |
Kerroin toisessa ketjussa, että Eksälläni on ollut haluttomuutta kaikissa suhteissaan. Tämän hän tosin kertoi minulle vasta, kun halut katosivat minun kanssani. Jos olisin tiennyt tuosta etukäteen, en olisi lähtenyt välttämättä syventämään suhdetta.
Tuntuu, että tapailuvaiheessa kaikki liioittelevat omaa libidoaan. Meitä, jotka vielä vuosienkin kuluttua haluavat seksiä useimpina päivinä viikosta, taitaa olla vähemmistö.
Pitäisikö tämä olla sellainen asia, josta pitää kertoa suhteen alussa, jotta toinen saa tietää, mikä on toisen ns. normaalitason libido?
Kommentit (41)
tapailuvaiheessa kaikki on liioittelua. Ihmiset antavat itsestään kaiken hyvän minkä pystyvät kun ovat ihastuneita. Sitten kun ihastus laantuu niin nähdään vasta se todellisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni ei, sillä ihminen ja hänen kehonsa muuttuvat vuosien varrella ja siten myös libido vaihtelee.
Minun libidoni on pysynyt muuttumattomana noin murrosiän päättymisestä saakka. On hyvin paljastavaa, jos toisen mielestä on ihan normaalia, että libido käy läpi huomattavia vaihteluja. Etenkin, kun puhutaan pari-kolmikymppisistä ihmisistä eikä mistään meno- tai andropaussin läpi käyneistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy tässä olla tyytyväinen, kun en ole itse eikä kumppaninikaan lähtenyt seksi edellä tähän suhteeseen, niin siedämme toisiamme silloinkin, kun jommalla kummalla on kausi, jolloin ei tee mieli bylsiä joka päivä, eikä välttämättä joka viikkokaan. Esim. silloin, kun suhdetta oli takana 15 vuotta, meillä oli pari - kolme vuotta hyvinkin kiihkeä vaihe. Sitä ennen oli minun taholtani hiljaisempi kausi. Nyt taas puolisollani on halut vähän vähissä. Mutta kun tässä suhteessa on muutakin hyvää, niin ne seksuaalisesti heikommat kaudet eivät tapa suhdetta.
"Eikä välttämättä joka viikko" - sinä et taida edes ymmärtää mistä puhutaan. Kun haluttoman puolison kanssa elo on pahimmillaan sitä, ettei huvita joka kuukausi tai edes joka vuosi. Tuskin kovin moni kokee viikon parin puutetta ylipääsemättömäksi ongelmaksi.
Kyllä kahden viikon tauko seksistä ilman mitään ilmeistä syytä (matka, molemmilla voimakkaat flunssat peräjälkeen) olisi ainakin minusta tosi huolestuttava juttu. Minulla ei ole ollut koskaan parisuhteessa tuollaista katkoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy tässä olla tyytyväinen, kun en ole itse eikä kumppaninikaan lähtenyt seksi edellä tähän suhteeseen, niin siedämme toisiamme silloinkin, kun jommalla kummalla on kausi, jolloin ei tee mieli bylsiä joka päivä, eikä välttämättä joka viikkokaan. Esim. silloin, kun suhdetta oli takana 15 vuotta, meillä oli pari - kolme vuotta hyvinkin kiihkeä vaihe. Sitä ennen oli minun taholtani hiljaisempi kausi. Nyt taas puolisollani on halut vähän vähissä. Mutta kun tässä suhteessa on muutakin hyvää, niin ne seksuaalisesti heikommat kaudet eivät tapa suhdetta.
Sama täällä. 15 vuotta yhdessä ja välillä kuukausiakin taukoa, ja sit toisaalta kiihkeitä kausia. Luontevan tuntuista vaihtelua ja molemmat on pääsääntöisesti hyvin tyytyväisiä. Ja onneksi meillä on paljon hellyyttä ja läheisyyttä aina, siitä ei oo taukoa päivääkään.
Me olemme olleet yhdessä 45 vuotta, eikä koskaan ole ollut kuukausia taukoa. Synnytyksien jälkeen viisi viikkoa korkeintaan, muulloin ollaan kerran viikossa, vieläkin liki 70-vuotiaina korkeintaan puolitoista viikkoa väliä, niin alkaa jommalla kummalla poltella. En ole ymmärtänytkään, kuinka harvinaista tämä on. Olen kiitollinen. Me kyllä silitellään ja halitaan päivälläkin aina ohimennen. Nukumme omissa huoneissa, ettei kuorsaus häiritse toisen unta. Ikävä ehtii sitten tulla aamuun mennessä.
Libido voi vaihdella ihan jo elämän tuomien vaikeusten, lasten tuoman kiireen ja stressin, työn, sairausten ja lääkkeiden vaikutuksesta. Siihen vaikuttaa todella moni eri asia. En usko että koskaan voi löytyä täydellinen tasapaino, että molempien halut kohtaisivat koko pitkän suhteen aikana täydellisesti.
Eikös keskimääräinen seksin määrä ole suomalaisilla pitkään yhdessä olleilla pareilla kerta viikossa? Se olisi sellainen mistä on hyvä pitää kiinni, että pysytään ees keskiarvossa. Joka päivä on liikaa vaadittu monelle. Itselläni ainakin alkaa sattua alapää jos jatkuvasti naida napsutellaan. Välillä pitää antaa värkin levätäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Libido voi vaihdella ihan jo elämän tuomien vaikeusten, lasten tuoman kiireen ja stressin, työn, sairausten ja lääkkeiden vaikutuksesta. Siihen vaikuttaa todella moni eri asia. En usko että koskaan voi löytyä täydellinen tasapaino, että molempien halut kohtaisivat koko pitkän suhteen aikana täydellisesti.
No se on ihan varma, ettei voi löytyä jatkuvaa tasapainoa, jos on tuollainen tuuliviirimäisesti heiluva libido. Sen vuoksi tästä asiasta pitääkin kysyä ja saada tietää, että vakaan, voimakkaan libidon ihmiset pystyvät löytämään toisensa ja muodostamaan molempia tyydyttävän pitkän parisuhteen.
Vierailija kirjoitti:
Libido voi vaihdella ihan jo elämän tuomien vaikeusten, lasten tuoman kiireen ja stressin, työn, sairausten ja lääkkeiden vaikutuksesta. Siihen vaikuttaa todella moni eri asia. En usko että koskaan voi löytyä täydellinen tasapaino, että molempien halut kohtaisivat koko pitkän suhteen aikana täydellisesti.
Eikös keskimääräinen seksin määrä ole suomalaisilla pitkään yhdessä olleilla pareilla kerta viikossa? Se olisi sellainen mistä on hyvä pitää kiinni, että pysytään ees keskiarvossa. Joka päivä on liikaa vaadittu monelle. Itselläni ainakin alkaa sattua alapää jos jatkuvasti naida napsutellaan. Välillä pitää antaa värkin levätäkin.
Eipä riittäisi kerta viikossa mihinkään. Mutta tämä onkin juuri sellaista tietoa, jota tapailun alkuvaiheessa arvostaa. Aika nopeasti saisimme selville, ettemme ole yhteensopivia. Tällaiseen avoimuuteen kun pystyy, hyvä tulee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanoisin, että ainakin on oikeus kysyä toiselta asiasta. Jos hän ei halua siitä avautua, niin ei se mikään pakko ole, mutta siitäkin voi päätellä jotain. Mutta on tullut tästä ja muista ketjuista jo selväksi, että on paljon ainakin kahdenlaisia ihmisiä: 1) ne joille säännöllinen seksi on tärkeää ja jotka pitävät siitä, 2) ne joille seksi ei ole tärkeää ja jotka harvoin edes haluavat sitä. Olisi siis suotavaa, että samanlaiset ihmiset löytäisivät toisensa
Mitä se nykyiselle kuuluu minkälainen seksielämä edellisten kanssa on ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toisten seksihaluihin stressi vaikuttaa nostavasti, toisten laskevasti. Elämästä ei stressi lopu, joten kannattaa valita kumppani, jonka libido reagoi samoin kuin itsellä.
Heikko libido ja haluttomuus edellisessä suhteessa on voinut johtua myös siitä ettei olla sovittu seksuaalisesti yhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni kyseessä ei ole suoranaisesti velvollisuus. Tai siis mielestäni potentiaalinen kumppani ei ole velvollinen kertomaan toiselle osapuolelle, että hänen halunsa tulevat todennäköisesti loppumaan lähes kokonaan. Vaikka en kertomista koe velvollisuudeksi, niin kyllä tuon kaltainen asia silti kannattaa sille toiselle kertoa hyvissä ajoin.
Minulle kävi vahinko. Kun vaimon kanssa alettiin seurustelemaan, niin olimme pari ensimmäistä vuotta etäsuhteessa, joten tapaamiset rajoittuivat pääosin viikonloppuihin ja lomiin. Kun ei oltu koko viikkoa yhdessä, niin siinä ei ikään kuin käynyt ilmi, että ei ne halut ihan yksiin mennytkään. Ajattaelin kyllä tuolloin alkuhuuman aikana, että seksiä olisi kiva harrastaa enemmänkin, kuin vain pari kertaa viikonlopussa. Hälytyskellojen olisi pitänyt soida, kun entisistä kumppaneista puhuttaessa kumppanini kertoi, että suhteen loppuaikoina ei ollut seksiä laisinkaan. Tuolloin oletin, että vika oli siinä toisessa osapuolessa eikä tulevassa vaimossani. Virhe.
Nyt sitten ollaan seksittömässä suhteessa. Kunhan lapset vähän kasvavat, niin eroan. Seuraavassa parisuhteessani tai siis seuraavaa parisuhdetta harkitessani en ole valmis tekemään kompromisseja seksin laadun tai määrän suhteen. Seksi on niin mukavaa puuhaa, että en ole jatkossa valmis elämään käsijarru pohjassa.
Velvollisuus?? Kenelle?? Ei ole!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy tässä olla tyytyväinen, kun en ole itse eikä kumppaninikaan lähtenyt seksi edellä tähän suhteeseen, niin siedämme toisiamme silloinkin, kun jommalla kummalla on kausi, jolloin ei tee mieli bylsiä joka päivä, eikä välttämättä joka viikkokaan. Esim. silloin, kun suhdetta oli takana 15 vuotta, meillä oli pari - kolme vuotta hyvinkin kiihkeä vaihe. Sitä ennen oli minun taholtani hiljaisempi kausi. Nyt taas puolisollani on halut vähän vähissä. Mutta kun tässä suhteessa on muutakin hyvää, niin ne seksuaalisesti heikommat kaudet eivät tapa suhdetta.
Eihän matalassa tai heikentymiselle alttiissa libidossa ole mitään pahaa, kun on toisen samanlaisen kanssa. Ja kun korkealibidoinen menee yhteen sopivan, yhtä lailla seksiä arvostavan kumppanin kanssa, niitä seksuaalisesti heikompia kausia ei tule.
Kyllä niitä kuule tulee jokaiselle jossakin vaiheessa :D Nuoruutta tai elämänkokemuksen puutetta väittää ettei tule ;) Miehelläni silloin kun hän teki kokopäivätyötä ja opiskeli saman aikaan, siihen päälle lapset aina kun oli vapaapäivä hänellä, ja yksi harrastus joka koski muitkain niin paljon ettei sitä voinut tauottaa. Itselläni silloin kun oma lapseni sairastui vakavasti, ja joka päivä, sai pelätä. Kyllä, kyllä niitä tulee kun tarpeeksi pitkään elää saman ihmisen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy tässä olla tyytyväinen, kun en ole itse eikä kumppaninikaan lähtenyt seksi edellä tähän suhteeseen, niin siedämme toisiamme silloinkin, kun jommalla kummalla on kausi, jolloin ei tee mieli bylsiä joka päivä, eikä välttämättä joka viikkokaan. Esim. silloin, kun suhdetta oli takana 15 vuotta, meillä oli pari - kolme vuotta hyvinkin kiihkeä vaihe. Sitä ennen oli minun taholtani hiljaisempi kausi. Nyt taas puolisollani on halut vähän vähissä. Mutta kun tässä suhteessa on muutakin hyvää, niin ne seksuaalisesti heikommat kaudet eivät tapa suhdetta.
Eihän matalassa tai heikentymiselle alttiissa libidossa ole mitään pahaa, kun on toisen samanlaisen kanssa. Ja kun korkealibidoinen menee yhteen sopivan, yhtä lailla seksiä arvostavan kumppanin kanssa, niitä seksuaalisesti heikompia kausia ei tule.
Kyllä niitä kuule tulee jokaiselle jossakin vaiheessa :D Nuoruutta tai elämänkokemuksen puutetta väittää ettei tule ;) Miehelläni silloin kun hän teki kokopäivätyötä ja opiskeli saman aikaan, siihen päälle lapset aina kun oli vapaapäivä hänellä, ja yksi harrastus joka koski muitkain niin paljon ettei sitä voinut tauottaa. Itselläni silloin kun oma lapseni sairastui vakavasti, ja joka päivä, sai pelätä. Kyllä, kyllä niitä tulee kun tarpeeksi pitkään elää saman ihmisen kanssa.
Missä vaiheessa? Yli kolmekymmentä vuotta kuitenkin menty orgasmi päivässä -tahtia.
Jos on tarpeeksi tyhmä hankkimaan lapsia, varmaan saakin kärsiä seksin vähyydestä, mutta se menee omaan piikkiin. Ei se mikään vääjäämättömyys ole. Vanhat ihmiset sitten toki erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei oikeestaan oo velvollisuutta puida vanhoja suhteita ja niiden ongelmia. Jokaisen pitäis osata kysyä ja kertoa itselleen tärkeistä asioista. Eli sinä osaat jatkossa kertoa miehelle, miten sulle on tärkeetä että intohimo pysyy yllä x ajan tai ikuisesti ja kysyä mitä hän on tästä mieltä.
No aivan kaikkihan haluavat, että intohmo pysyy yllä ja seksiä riittää. Myös ne haluttomat ovat aina aluksi tätä mieltä. Sen vuoksi pitääkin saada tietoa aikaisemmasta käyttäytymisestä. Aikaisempi käyttäytyminen on luotettavin tulevan käyttäytymisen ennustaja. Lupauksilla ei tee mitään.
Aikaisempi käyttäytyminen ei ole luotettava tulevan käyttäytymisen ennustaja. Jokainen suhde on erilainen, ja haluttomuuden syyt aikaisemmassa suhteessa ovat voineet liittyä suhteen dynamiikkaan ja ongelmiin. Lisäksi erityisesti naisilla seksuaalisuus saattaa kehittyä, jopa puhjeta kukkaansa vasta keski-iässä. Nainen, joka on ollut haluton kolmikymppisenä, saattaa olla viisi-kuusikymppisenä seksuaalisesti aivan eri ihminen: itseään arvostava, halunsa näyttävä ja säilyttävä.
Minulle on tullut kuva, että ihmiset eivät aina osaa kuvata kiinnostustaan seksiin. Eivätkä
pohtia parisuhdehistoriaansa seksin näkökulmalta - ei sitä toiselle ruotia tarvitse, kunhan itse ymmärtää itseään, jotta osaa kertoa millainen on. Sen sijaan sanotaan vain ylimalkaisesti vaikkapa, että seksi on tärkeää, mutta ei tärkein asia parisuhteessa.
Eihän se mitään kerro. Mutta se kertoo, onko kiinnostunut kokeilmaan uutta, onko aktiivinen vai mielestään enempi passiivinen, onko aloitteiden tekeminen helppoa vai vaikeaa, onko seksihaluja kerta viikkoon vai kerran päivässä jne.
Kyllä näistä pitäisi ihan ilman velvollisuusnäkökulmia jutella yhdessä. Kun se ei aina aivan onnistu, aika näyttää. Mulla on mies joka oli tosi seksuaalinen alussa mutta se liittyi uutuudenviehätykseen, harmi.
Vierailija kirjoitti:
Jos toisella on ollut esimerkiksi viiden vuoden parisuhde, kannattaa suoraan kysyä, kuinka usein hän harrasti seksiä kolmannen vuoden kohdalla. Suhteen loppuvaiheessa seksi voi olla katkolla parisuhdeongelmien vuoksi, ja pari ekaa vuotta menee alkuhuumassa.
Lisäksi voi kysyä, onko toinen ollut aikaisemmissa suhteissaan yleensä halukkaampi, vai ovatko aikaisemmat kumppanit olleet halukkaampia. (Älä kysy, oliko hänellä matalampi libido, koska harva haluaa mieltää itseään sellaiseksi. Kysy nimenomaan, oliko toisen aikaisemmilla kumppaneilla korkeampi libido.)
Auts, entinen kumppanini oli aseksuaali joten tuohon edelliseen kysymykseen tulisi vastaukseksi ei koskaan. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy tässä olla tyytyväinen, kun en ole itse eikä kumppaninikaan lähtenyt seksi edellä tähän suhteeseen, niin siedämme toisiamme silloinkin, kun jommalla kummalla on kausi, jolloin ei tee mieli bylsiä joka päivä, eikä välttämättä joka viikkokaan. Esim. silloin, kun suhdetta oli takana 15 vuotta, meillä oli pari - kolme vuotta hyvinkin kiihkeä vaihe. Sitä ennen oli minun taholtani hiljaisempi kausi. Nyt taas puolisollani on halut vähän vähissä. Mutta kun tässä suhteessa on muutakin hyvää, niin ne seksuaalisesti heikommat kaudet eivät tapa suhdetta.
Eihän matalassa tai heikentymiselle alttiissa libidossa ole mitään pahaa, kun on toisen samanlaisen kanssa. Ja kun korkealibidoinen menee yhteen sopivan, yhtä lailla seksiä arvostavan kumppanin kanssa, niitä seksuaalisesti heikompia kausia ei tule.
Kyllä niitä kuule tulee jokaiselle jossakin vaiheessa :D Nuoruutta tai elämänkokemuksen puutetta väittää ettei tule ;) Miehelläni silloin kun hän teki kokopäivätyötä ja opiskeli saman aikaan, siihen päälle lapset aina kun oli vapaapäivä hänellä, ja yksi harrastus joka koski muitkain niin paljon ettei sitä voinut tauottaa. Itselläni silloin kun oma lapseni sairastui vakavasti, ja joka päivä, sai pelätä. Kyllä, kyllä niitä tulee kun tarpeeksi pitkään elää saman ihmisen kanssa.
Missä vaiheessa? Yli kolmekymmentä vuotta kuitenkin menty orgasmi päivässä -tahtia.
Jos on tarpeeksi tyhmä hankkimaan lapsia, varmaan saakin kärsiä seksin vähyydestä, mutta se menee omaan piikkiin. Ei se mikään vääjäämättömyys ole. Vanhat ihmiset sitten toki erikseen.
Helpon elämän eläneet ihmiset nyt vain eläbät illuusiossa ettei mitään pahaa voi tapahtua. Kunnes sitten tapahtuu. Sinä voi vaimon syöpävuoteella itkiessä olla yhtäkkiä joku muu mielessä kuin seksi. Seksiriippuvaiset toki erikseen. Vähän sama kuin alkoholistit, että kyllä sille juomiselle aina halu ja paikka löytyy.
Jos ei viitsi ihan koko parisuhdehistoriaa urkkia, voi myös kysyä, mikä on pisin tauko seksistä parisuhteen sisällä, ja mistä se johtui. Siitä ehkä avautuu luonteva keskustelu halujen ja seksin merkityksestä.