Lue keskustelun säännöt.
Lomamatkalle ystäväpariskunnan kanssa, pari vinkkiä
30.01.2014 |
Jotenkin mies ja sen paras kaveri sai muljattua tämän talven reissun siten, että tää kaveri ja sen tyttöystävä oli samaan aikaan samassa kohteessa meidän kanssa. Jos olisin tiennyt, minkälainen prinsessa sieltä, liki 40 - ikävuosissaan, kentältä laskeutuu mukaan, olisin vaihtanut maisemaa samalla koneella.
1) vaikka mies ja sen kaveri ovat olleet ystäviä niiden ammoisista armeija-ajoista saakka, ei ole mitenkään sanottua että muilla menisi yhtä hyvin (jos mitenkään) yhteen.
2) vaikka kyseessä olisi samanikäiset ihmiset ja samoilta seuduilta kotoisin, niin saattaa käydä niin, että ollaan totaalisen erilaisia
3) kannattaa myös hieman etukäteen tarkastella matkatovereiden ns.taustoja. Eli ollaanko minkälaisella budjetilla liikkeellä. Onko toisilla tämä matka semmoinen rahallinen ponnistus, että voimat menee niihin rahojen laskemiseen, vai ollaanko lähdetty reissuun ilman sen suurempia rahallisia jännityksen paikkoja.
- Onko aikaisemmin matkusteltu? Minkä verran ja missä? Tallinnaa ja Tukholmaa ei lasketa tässä tapauksessa meriiteiksi.
Ateriointi ravintoloissa: yhdellä matkaseuruuesta menee joka kerta puoli iltaa siihen, kun pitää arpoa että mitä voi tilata ja mitä voi syödä. Kun ei tiedä, että miten vatsa kestää... ( mitään allergioita tai sairauksia ei ole tiedossa)Tästä seuraa se,että hän tekee tilauksista sellaisia joka tarjoilijan painajaisia (siis suomessakin) tyyliin: "voisinko saada tätä, mutta ei tuolla lailla, vaan toisen värisenä ja sitten ihan hiukan vaan paprikaa eikä missään nimessä tomaattia jne jne.
Muu seurue odottaa että tilaus saadaan tehtyä. Sitten ruoka saadaan ja yllätys-yllätys, yksi ei saa ollenkaan sitä mitä oli mielestään tilannut. Bad banana; ne tarjoiljat siellä ei alunperinkään paljon ymmärtäneet sun selityksistä. Olisko ollut helpompaa vaikka tilata useita annoksia ja närppiä sieltä sopivat palat, ku ei se lautanen montaa euroa maksanut?
Laskun tultua missä kahvilassa tai pikkubaarissa tahansa, on minun mielestäni väsyttävää ja noloa alkaa räknäämään sitä laskua murtolukujen tarkkuudella,että kuka otti mitä ja minkä verran pitää laskuun laittaa. Pariskunnittain laitettiin rahat littiin ja sitten voisi keskenään myöhemmin jakaa ne kulut vaikka. Jos tuntuu että miesystävä maksaa liian vähän, niin sitten voi siitä asiasta keskenään puhua. Meillä ei ole mitään epäselvyyttä laskuissa, ja laitettiinkin niihin yhteislaskuihin aina reilusti.
Kananpojan lailla perässä seuraaminen on väsyttävää minusta. Toiselle pariskunnalle olisi kiva antaa välillä ns. omaakin aikaa. Ei tarvi loukkaantua ja näyttää surullista naamaa, kun selviää että me haluttiinkin mennä kaupungin toiselle laidalle tänään eikä tullakaan illalliselle takaisin. Jos toisella pariskunnalla, kuten esim. meillä, EI ole mitään kiveen hakattuja aikatauluja ja suunnitelmia joka päivälle, niin ei sekään niin kamalaa ole.
Miehet VOI tosiaan päästää jonakin iltapäivänä oman näköpiirin ulkopuolelle keskenään esim. ajelemaan jollain päristimellä. Joo, kyyyllä ne erittäin todennäköisesti juo siellä olutta, mutta tuskinpa kaksi tottunutta kuskia itsensä niin känniin juo, että ajavat jyrkänteeltä alas kuoliaaksi. Yletön huolehtiminen on vain verhoiltua kontrollinhalua. Kyllä ne sitten sairaalasta ilmoittaa lähimille, jos ne sinne päätyy.
Samoin shoppaamaan pakottaminen on pahimmanmoista kidutusta niille, jotka ei siitä tykkää. Tämähän on päivänselvää tietysti kaikille. Valitettavasti tässä ryhmässä meni niin, että se joka halusi koluta jokaisen kioskin ja vaatebutiikin oli se, joka ei uskalla liikkua missään yksin ja joka ei pysty tekemään yksin mitään päätöksiä eikä "tykkää mennä yksin kun ne kuitenkin huijaa".
Lomahan pitäisi olla rentouttavaa yhteistä aikaa lomaseurueen kanssa. Nyt olen hieman uupunut tästä matkasta. Miehet hoiti asian omalla tavallaan vetämällä huoletta olutta, jolloin ilmeisesti tuska helpotti. Huolimatta siitä, että matkaseurueen yksi jäsen tätä paheksui ja näytti sen erittäin selvästi. Ihan turhaa muuten sekin, vink vink.
Tähän ei kannata vastata, että "mikset sanonut suoraan?" Se ei nyt vaan olisi ollut mikään kiva vaihtoehto, kun kyseessä on vanha kaveri kuitenkin, tämä miespuolinen. Itsepä on naisensa valinnut. Mitkään kiertoilmaisut tai vihjailut ei myöskään menneet ns. perille ollenkaan. Henkilö elää täysin omassa kuplassaan ja kaikki pyörii hänen ympärillään.
Ihan vaan laitoin vinkiksi muille, jotka erilaisia kaverireissuja suunnittelevat. Ei mulla muuta.
Kommentit (30)
Tollaset matkaseurat on kyllä tehokkaita reissun pilaajia, vaikka tossakin näyttää suurimmaksi osaksi olevan kyse vain teidän erilaisuudesta. Itse haluaisin matkustaa porukassa jossa laskut maksetaan siten, että kaikki laittavat ainakin oman ateriansa hinnan ja mielummin vähän yli, kun taas äitini laskee joka pennin ja tippikin tulisi jokaisen laskea omasta ruuastaan eikä voi vain heittää kymppiä ekstraa. Ihana äiti muuten mutta maksutilanteissa hermoja raastava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kukaan toinen ei pilaa mitään, jos itsellä on sekärankaa sanoa, kuten 2 kirjoitti: mua ei huvita shoppailu, lähden tästä museoon, heippa ja hauskaa ostosreissua.
Ruokaillessakin voi sanoa, että minä kuolen nälkään ja teen nyt jo oman tilaukseni, niin sinunkaan ei tarvitse kiirehtiä päättämisen kanssa. Ja sitten kerrotaan tarjoilijalle, että voitko ottaa jo tämän tilauksen, hän miettii rauhassa.
Olis tosi kiva kuulla mitä hänellä on sinusta sanottavaa. Voisit ehkä näyttää hänelle kirjoituksesi ja pyytää että kirjoittaa oman näkemyksensä tänne?
Meinaan kaltaisesi reippaat ja mutkattomatkin ihmiset saattaa olla todella rasittavia energiasyöppöjä, ja rentouskin on vain tapa hallita kaikkia muita ympärillään. Sitä ne ihmiset ei vaan itse huomaa ollenkaan, kun ovat niin mutkattomia ja rentoja ja paljon matkanneita..
Jos laskun maksu on noin tarkkaa, niin voi jo alunperin pyytää, että minun ja mieheni ruoat samaan laskuun ja toisen pariskunnan ruoat omaan laskuunsa.
Parasta on kun tollasten ihmisten kanssa mennään ottamaan yhteinen vinipullo :) Siinä onkin sitten sumplimista, kuka joi minkä verran ja miten tasataan...
No voi prkl, mikä reissu, mutta tulipa tehtyä. Kiitos tästä pikku vihjeestä. Tosin olemme aina lomailleetkin vain oman perheen kesken. Toinen vältettävä asia kuulemani mukaan on yhteiset reissut sukulaisten kera. Jep jep.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä tulee pari vinkkiä sinulle tuleville matkoille. Ensinnäkin, ihmetyttää että miksi edes lähdit reissuun naisen kanssa jota et selvästikään kunnolla tunne ja ajatusmaailmanne eivät kohtaa? Eikö miehet olisivat voineet lähteä kahdestaan reissuun, kun he tulevat hyvin toimeen. Itse en ainakaan lähde kauemmaksi lomalle kenenkään kanssa jota en kunnolla tunne enkä voi olla varma että tullaan hyvin toimeen.
Kahvilassa ja ravintolassa on minusta kaikkein helpoin, kun pyydetään kaksi laskua, kummallekin pariskunnalle oma. Näin ei tarvitse alkaa jakamaan rahoja ja miettimään, kuinka paljon kukin on maksanut. Tai sitten kahvilakäyntejä maksetaan vuorotellen.
Kun me olemme ystäväpariskunnan kanssa lomalla, niin yleensä 3-4 päivänä viikosta tehdään jotain yhdessä, lähdetään retkelle tai katsomaan nähtävyyksiä yms. ja loput päivät saa itse mennä miten haluaa, osa shoppailemaan, osa museoon, osa rannalle jne. Toki silti käydään yhdessä illalla syömässä jne mutta näin jokainen saa tehdä mitä haluaa eikä tarvitse myöhemmin harmitella, että kun minä en päässyt sinne ja sinne.
Jos tämä nainen ei itse uskaltanut lähteä shoppailemaan, niin eikö hän olisi voinut lähteä sinne joku päivä miehensä kanssa. Sillä aikaa sinä ja miehesi olisitte saaneet kahdenkeskistä aikaa.
Mää olisin menny ukkojen kanssa kaljalle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
----"Meinaan kaltaisesi reippaat ja mutkattomatkin ihmiset saattaa olla todella rasittavia energiasyöppöjä, ja rentouskin on vain tapa hallita kaikkia muita ympärillään. Sitä ne ihmiset ei vaan itse huomaa ollenkaan, kun ovat niin mutkattomia ja rentoja ja paljon matkanneita"------
Niin että mitenkä? Voisko joku tämän aivopierun pieraissut hiukan avata ajatuksenjuoksuaan? Miten rento ihminen voi samaan aikaan olla rento ja kuitenkin yrittää hallita muita ympärillään? Eikö nämä kaksi asiaa ikäänkuin kumoa toinen toisensa? Sellainen, joka on oikeesti rento, ei nimenomaan tunne minkäänlaista halua hallita ketään, edes itseään. Koska se on niin rento. Kässäks?
Erittäin kova huolehtiminen on tosiaan tapa kontrolloida toisia. Kun minä olen niin kova huolehtimaan ja huolestumaan, niin kyllä se on parasta että kaikki tekee niinkuin minä olen ajatellut, niin ei tarvi huolestua.
Ihme jäkätystä koko kommentti. En jaksa uskoa, että olisit mitenkään hauskaa seuraaa edes jollain Tallinnan kylpyläreissulla, Kauemmaksi älä lähe ollenkaan.
Just ton takia mä en halua lähteä reissuun kenenkään kaverin tms. kanssa!
Mä haluan lomalla rentoutua ihan 100% ja stressi siitä, että pitäis koko ajan ottaa huomioon toisten haluamiset ja odotukset jne tuntuu mulle ihan ylivoimaiselta.
Mulla on tasan 2 ihmistä, joiden kanssa minä reissaan lomilla, mieheni ja siskoni.
Molemmat olen tuntenut ikäni ja tiedän minkälaisia lomailijoita ovat, eli ovat kiinnostunut lomilla samoista asioita kun minä itsekin eikä tekemisiä tarvi arpoa...
Vaikka olisi miten hyviä kavereita ja ystäviä, niin lomalle en halua heitä mukaan. Okei, 1-2 päivän Tallinnan tai Tukholman reissut on erikseen, ne vielä menee, mutta muutaman päivän kaupunkiloma tai saatikka sitten rantaloma, nou wei!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
OLen itse päätynyt aikoja sitten siihen että en ikinä lähde matkaan ystävä- tai sukulaisseurassa. En kestä tanssia lomalla toisten pillien mukaan. Juuri esim. erilaiset käsitykset ruokailupaikoista tekevät asiasta vaikeaa. Minusta Mäkkärissä käynti ei ole illallinen ja tiedän useita tuttavia joiden mielstä taas on silkkaa pröystäilyä syödä pitkän kaavan mukaan.
Amen. Emme enää matkusta ystävien kanssa perheinä, ei edes huvipuistoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo mäkään en matkusta ystävien kanssa, vaikka he ovat ehdottaneet innostuneina matkaa. En jaksaisi sitä arpomista, missä syödään ja missä ei.
tässä on hyviä opetuksia kaikille, pitäkää mielessänne kun niitä pääsiäisen reissujanne suunnittelette!
Joku kuitenkin väkisin työntää janica-jasminensa teidän mukaan ja viikoksi eväitä: pari pussia sipisiä ja litran limu, ruokarahana tasan 80 euroa. Bensarahoista ei mitään puhettakaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ikinä jonkun tuulitunnelin kanssa edes Tukholmaan. Eikä myöskään pihi-petterin kanssa, joka yrittää joka pennin venyttää "kotiinpäin". Miehet saa mennä mielihyvin keskenään, mun puolestani, mutta kun sen kaverin puolison mielestä "Pariskunnat kyllä liikkuu yhdessä", eli ei päästä sitä. Joskus on sitten lähetty porukalla, nevör again.
Samanlaisia äärimmäisen noloja ravintolakokemuksia appivanhempien kanssa reissatessa. Eipä tee mieli reissata enää porukalla...
Me oltiin toissa kesänä ystäväperheen kanssa lomamatkalla, vuokrattiin yhdessä auto.
Mökki oli 100 km päässä lentokentältä ,mutta koska meillä oli erilaiset intressit, päätettiin että otetaan kumpikin omat automme.
Tultiin lentokentälle ja oltiin autojonossa kunnes kuulimme heillä ei olekaan autoa lainkaan. Kuulemma me voidaan ekaks ajaa mökille, sitten mieheni tulee takaisin ja hakee heidät, mutta auto on täynnä, joten mieheni saa lähteä julkisilla takaisin.
Sanoin että ei käy, nyt otatte auton. Mökki oli aika edullinen ja sinne oli oikeesti vaikea päästä. Kysyin onko heillä ylimääräisiä autoja ja jäivät tekemään vuokrasopimusta kun me lähdettiin mökkiä kohti.
Heillä kesti 6 h tulla ja soittivat juna-asemalta jos mieheni tulisi hakemaan 20 km päästä. Vuokraus oli liian kallis ja he päättivät säästää ja tulla junalla. Ei se junalippukaan ollut ilmainen.
Sen jälkeen kaikki oli ihan yhtä helvettiä. Jos me käytiin kaupassa, toiset söivät meidän ruuat. Ostin arvokkaampaa appelsiinimehua ja näin kun mies joi pullonsuusta ja hän vaan sanoi ei kai se haittaa että otan vähän. yritettiin kauniimmin. Mentiin kauppaan, kumpikin perhe laittoi 20 euroa yhteiseen kassaan ja ostettiin yhteiset ruuat. Seuraavana aamuna kaikki oli hävinnyt. Olivat vieneet omaan huoneeseensa ruuat ja siellä leipää puputtivat.
Parasta oli tietty auton laina. Voidaanko me käydä kaupassa, jonne oli kyllä ikävä kävellä, isoja mäkijä. Kerran olivat 7 h kauppareissulla, menivät samalla matkalla uimaan ja tankki oli ihan tyhjä, niin tyhjä, että sillä juuri ja juuri päästiin bensa-asemalle. Kun tankattiin täyteen, oli alle 0,5 l mitä oli vetoisuus.
Tämän jälkeen laitettiin leipäpussiin nimet ja vein meidän makkariin, aamulla keitin vaan puuroa ja mentiin keskustaan aamiaiselle. Autoa eivät saaneet lainata enää kertaakaan, joka kerta sanoin kun kehtasivat jättää tankin tyhjäksi ja vieläkään ei ole maksanut polttoainetta, mutta joka aamu mankui. Ikävintä oli että lapset kääntyivät myös meitä vastaan. Oli meidän syy, kun he eivät päässeet uimarannalle.
Sen verran piti olla solidaarisia, että oltiin ottamassa heidän matkalaukkuja autoon paluulennossa ja mieheni oli heittämässä heitä juna-asemalle, mutta koska aamulla he olivat itse automaattisesti vieneet laukut autoon ja kärttäsivät kyytiä, mieheni sanoi hän ei ole ajokunnossa eikä voi viedä.
Paluulennolla ei istuttu vierekkän, onneksi ja tämän jälkeen ei olla oltu missään tekemisissä.
[quote author="Vierailija" time="30.01.2014 klo 15:06"]
Tollaset matkaseurat on kyllä tehokkaita reissun pilaajia, vaikka tossakin näyttää suurimmaksi osaksi olevan kyse vain teidän erilaisuudesta. Itse haluaisin matkustaa porukassa jossa laskut maksetaan siten, että kaikki laittavat ainakin oman ateriansa hinnan ja mielummin vähän yli, kun taas äitini laskee joka pennin ja tippikin tulisi jokaisen laskea omasta ruuastaan eikä voi vain heittää kymppiä ekstraa. Ihana äiti muuten mutta maksutilanteissa hermoja raastava.
[/quote]
Siskoni on samanlainen penniensyynääjä. Vääntää, että pitää lähteä yhteisille lomareissuille että kummitytön kanssa saa olla yhdessä, mutta minä saan maksaa neljä viidesosaa kaikesta (minä ja 3 lasta). Viimeksi huippu oli, kun taas kerran oltiin kalkulaattorin kanssa vietetty ilta laskien ja rahoja tasaten ja sisko maksoi minulle brittirahalla ja huomasin, että kolikoista osassa oli oudonnäköinen kruunupuoli, katsoin netistä ja ne oli harvinaisempia erikoisrahoja, joiden arvo oli reippaasti isompi kuin nimellisarvo. Siskon naama venähti, mutta hän ei ruvennut sentään vaatimaan rahojenvaihtoa :D
Tuttavapariskunnan mies on ns. lokki. Jos mennään ravintolaan joskus syömään, niin se pitää olla sellainen josta saa bonukset. Ottaa koko laskun bonukset itselleen tietysti, kyllähän siitä jonkun pennin saa voitoksi. Ei tilaa viiniä ruuan kanssa, kun "minä en noista marjamehuista oikein ymmärrä, heh heh": Kuppaa kuitenkin vaimonsa viinilasista loppupeleissä yli puolet, "annapa kun minä maistan, että miltä tämä oikein maistuu". Vaimo siis maksaa oman osuutensa siihen laskuun, ja tarkkaan.
Laskun tullessa se jaetaan pennilleen. Siinä menee semmonen 25 minuuttia, kun aletaan arpomaan että kuka otti mitäkin ja miten paljon me sitä viiniä juotiin kun vaimo joi vain lasillisen pullosta.
Jos mennään niiden mökille ja viedään tuliaispullo viemisinä, niin se menee kellariin jemmaan ja meille tarjotaan jotain kotiviiniä, joka on niin hapanta että paikat meinaa hampaista lohjeta. "Kun meikä vähän tämmöistä kotipolttoista tarjoaa, ehe ehe".
Laskettelureissussa kimppakaapista syötiin meidän tuorejuustot, tomaatit, suolakeksit. Niiden ostamat jotkut pahvinmakuiset rainbow - näkkileipä ja sulatejuusto oli avaamattomana kaapissa, ja lähti takaisin kaupunkiin kun "kiva, nämähän on ihan avaamattomia".
Mikäli jostain syystä on ilta joskus venynyt niin pitkäksi, että julkisilla ei enää pääse ja pitää venyä ottamaan taksi, se pitää ottaa porukalla, vaikka se logistisesti ei olisi mitenkään järkevää. Miten vaikeaa on tasata taxilasku? Se on erittäin, erittäin vaikeaa. Sillä siinähän on ollut jo lähtiessä se lähtömaksu, ja sitten ne kilometrit.
Näillä mennään heidän kanssa. Koskaan ikinä ei anneta edes sitä 2 euroa mennä ns. ohi, vaikka se oikeesti meidän puolesta olis ihan sama. Koska herra Insinööri on niin tarkka, niin ollaan sitten mekin. Kimppalaskua on kiva kasvattaa tilailemalla siihen jotain ylimääräisiä ja katsoa miten perusannoksen pihistänyt insinööri nielee pihviään eikä raski millään tilata itselleen mitään, ja mieli tekisi niin pirusti, mutta josko vähän kysyis noilta että saako siitä maistaa jne jne.
Tuttavapariskunnan mies on ns. lokki. Jos mennään ravintolaan joskus syömään, niin se pitää olla sellainen josta saa bonukset. Ottaa koko laskun bonukset itselleen tietysti, kyllähän siitä jonkun pennin saa voitoksi. Ei tilaa viiniä ruuan kanssa, kun "minä en noista marjamehuista oikein ymmärrä, heh heh": Kuppaa kuitenkin vaimonsa viinilasista loppupeleissä yli puolet, "annapa kun minä maistan, että miltä tämä oikein maistuu". Vaimo siis maksaa oman osuutensa siihen laskuun, ja tarkkaan.
Laskun tullessa se jaetaan pennilleen. Siinä menee semmonen 25 minuuttia, kun aletaan arpomaan että kuka otti mitäkin ja miten paljon me sitä viiniä juotiin kun vaimo joi vain lasillisen pullosta.
Jos mennään niiden mökille ja viedään tuliaispullo viemisinä, niin se menee kellariin jemmaan ja meille tarjotaan jotain kotiviiniä, joka on niin hapanta että paikat meinaa hampaista lohjeta. "Kun meikä vähän tämmöistä kotipolttoista tarjoaa, ehe ehe".
Laskettelureissussa kimppakaapista syötiin meidän tuorejuustot, tomaatit, suolakeksit. Niiden ostamat jotkut pahvinmakuiset rainbow - näkkileipä ja sulatejuusto oli avaamattomana kaapissa, ja lähti takaisin kaupunkiin kun "kiva, nämähän on ihan avaamattomia".
Mikäli jostain syystä on ilta joskus venynyt niin pitkäksi, että julkisilla ei enää pääse ja pitää venyä ottamaan taksi, se pitää ottaa porukalla, vaikka se logistisesti ei olisi mitenkään järkevää. Miten vaikeaa on tasata taxilasku? Se on erittäin, erittäin vaikeaa. Sillä siinähän on ollut jo lähtiessä se lähtömaksu, ja sitten ne kilometrit.
Näillä mennään heidän kanssa. Koskaan ikinä ei anneta edes sitä 2 euroa mennä ns. ohi, vaikka se oikeesti meidän puolesta olis ihan sama. Koska herra Insinööri on niin tarkka, niin ollaan sitten mekin. Kimppalaskua on kiva kasvattaa tilailemalla siihen jotain ylimääräisiä ja katsoa miten perusannoksen pihistänyt insinööri nielee pihviään eikä raski millään tilata itselleen mitään, ja mieli tekisi niin pirusti, mutta josko vähän kysyis noilta että saako siitä maistaa jne jne.
Jos te ette asuneet samassa majoituksessa, niin outoa, että piti noin käsi kädessä kulkea koko ajan. Ilmeisesti miehet halusivat lomailla yhdessä ja te naiset ette edes tunteneet toisianne? Paras vinkki on minusta se, että tutustu matkakumppaneihin ennen yhteistä reissua. Sun pitää uskaltaa sanoa reilusti, että mua ei huvita shoppailu, lähden tästä museoon, heippa ja hauskaa ostosreissua. Ei se sen kummempaa ole.