Lue keskustelun säännöt.
Masennuksen takia saikkua?
30.01.2014 |
Oletteko olleet saikulla masennuksen takia? Miten "vakava" masennuksen tarvitsee olla saadakseen saikkua?
Kommentit (41)
No tuo 18 on kyllä ulalla. :) Sori vaan.
En itse koskaan ollut sairauslomalla masennuksen vuoksi, mutta ei töiden teosta kyllä mitään tullut. Jos työajasta se 50 - 90 % menee lähinnä työpäivästä selviämiseen (minulla se oli itkun pidättelyä, jännitystä, paniikkihäiriötä ja näiden oireiden häpeämistä), miksi siellä töissä olla? Jos haluaa ensisijaisesti ajatellakin vain työpaikan etua, niin kyllä silti on parempi sairaan olla sairauslomalla ja hänen tilallaan vaikka työkykyinen sijainen. Masennus on ihan oikea, tunnustettu sairaus, ei mikään reippailulla ja "niskasta kiinni ottamisella" parannettava asennekysymys.
Sitten 18: minun on vaikea ymmärtää ihmisiä, jotka "syövät omiaan". Olet diagnosoitu vakavasti masentuneeksi, joten oletan sinun tietävän mitä masentuneen elämä on - ainakin yhten totuuden. Silti leimaat kaikki muut masentuneet "naukujiksi" ja "kotisohvalla tuhnuttelijoiksi", jotka mielellään heittäytyisivät yhteiskunnan eläteiksi. Onko tämä jotakin oman sädekehän kiillotusta? "Minä sentään olen vakavasti masentunut ja kannattelen koko yhteiskuntaa harteillani, toisin kuin nuo muut!" Toisekseen: siinäkö näet ihmisarvon, kuinka ja kuinka paljon ihmiset tuovat rahaa valtion kassaan? Siinäkö näet oman ihmisarvosi?
Sum summarum: Et ole ap mikään erikoistapaus tässä yhteiskunnassa eikä diagnoosisi edellytä sitä, että sinut nostetaan erityistapaukseksi ja jalustalle ja saisit masennuksen perusteella jonkin erityiskohtelun. Meitä on kaltaisiasi monia ja toisin kuin sinä, me siitä huolimatta koetamme tehdä parhaamme, jotta tämä maa pysyisi pystyssä edelleenkin.
Masennus on huolestuttavan yleistä. Sinun huolesi on että ne kaikki jäävät saikuttamaan ja syövät kaikki sinun kallisarvoiset verorahasi. Minua huolettaa yhteiskunta, jossa ylipäätään kärsitään näin pahasti lääkitystä vaativasta masennuksesta. Tilannetta tuskin korjaa se, että pakotamme kaikki masentuneet silti toimimaan yhteiskunnan normien mukaisesti vaikka hampaat irvessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näitä vastauksia kun lukee ymmärtää ihan hyvin miksei ihmiset uskalla pyytää apua ja mahdollista sairaslomaa. Asenteet kun ovat hyvin syyttäviä ja julmia.
Voisitteko 9 ja 18 kaikkitietävinä kertoa miten pitäisi parantua?
[quote author="Vierailija" time="30.01.2014 klo 14:06"]
En edes jaksa vastailla tolle sossupummihuutajalle :(
Toinen kysymys, onko mahdollista tehdä puolipäiväistä työtä? Kelan byrokratia saa pään pyörimään...
-ap
[/quote]
on mahdollista. Parin viikon (- kolmen kk) täyspäiväisen saikun jälkeen voi olla osa-aikasaikulla. Firma maksaa vain osan palkasta ja kela korvaa toisesta puolesta loput, siis sen jälkeen kun oikeutesi palkalliseen sairaslomaan on loppunut. Siitä pitää sopia lääkärin ja esimiehen kanssa.
[quote author="Vierailija" time="30.01.2014 klo 15:31"]
[quote author="Vierailija" time="30.01.2014 klo 14:06"]
En edes jaksa vastailla tolle sossupummihuutajalle :(
Toinen kysymys, onko mahdollista tehdä puolipäiväistä työtä? Kelan byrokratia saa pään pyörimään...
-ap
[/quote]
on mahdollista. Parin viikon (- kolmen kk) täyspäiväisen saikun jälkeen voi olla osa-aikasaikulla. Firma maksaa vain osan palkasta ja kela korvaa toisesta puolesta loput, siis sen jälkeen kun oikeutesi palkalliseen sairaslomaan on loppunut. Siitä pitää sopia lääkärin ja esimiehen kanssa.
[/quote]
äh. siis kela korvaa toisesta puoliskosta osan.
[quote author="Vierailija" time="30.01.2014 klo 15:33"]
[quote author="Vierailija" time="30.01.2014 klo 15:31"]
[quote author="Vierailija" time="30.01.2014 klo 14:06"]
En edes jaksa vastailla tolle sossupummihuutajalle :(
Toinen kysymys, onko mahdollista tehdä puolipäiväistä työtä? Kelan byrokratia saa pään pyörimään...
-ap
[/quote]
on mahdollista. Parin viikon (- kolmen kk) täyspäiväisen saikun jälkeen voi olla osa-aikasaikulla. Firma maksaa vain osan palkasta ja kela korvaa toisesta puolesta loput, siis sen jälkeen kun oikeutesi palkalliseen sairaslomaan on loppunut. Siitä pitää sopia lääkärin ja esimiehen kanssa.
[/quote]
äh. siis kela korvaa toisesta puoliskosta osan.
[/quote]
Kiitos vastauksesta :)
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osa-aikainen sairasloma voisi varmasti olla sulle AP hyvä ratkaisu, riittävästi aikaa suoriutua arjesta ja pitää huolta itsestä ja läheisistä. Toisaalta et tipahda pois työelämästä, tulot ovat paremmat ja työaikana voit keskittyä vain työhön.
Tiedän ihmisiä, joille tällainen järjestely on sopinut hyvin ja ovat pystyneet palaamaan kokoaikaiseen työhön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni oli elämänhalu vähissä, mikään ei tuottanut mielihyvää, olin väsynyt ja uuvuksissa koko ajan ja aika synkkiä ajatuksia oli mielessä jatkuvasti.
Olin yhteensä 4kk keskivaikean masennuksen takia sairaslomalla. Terapia jatkui vielä sen jälkeenkin.
Vierailija kirjoitti:
Mietin vaan kun papereissa lukee vaikea masennus, ja ei ykskään lääkäri ole ehdottanut sairaslomaa.
-ap
Oikeasti? Oko siitä ollut edes puhetta lääkärin kanssa?
Kun itse sairastuin masennuseen, jäin heti sairaslomalle kuukausiksi.
Vierailija kirjoitti:
Tämän aloituksen syy oli ehkä kysellä muilta miten masennus on hoidettu, kun tämä on minulle uusi asia.
Kuulin puolitutulta että oli ollut pitkään saikulla ihan vaan keskivaikean masennuksen takia, ja olisin vaan halunnut tietää miten yleistä sairasloma on masennuksen hoidossa.
-ap
Se sairausloma ei välttämättä auta. Siksi sitä ei määrätä. Se työ voi olla se aktivoiva ja pitää tolpillaan.
Masennuksen kanssa neljän seinän sisällä voi olla huonompikin kuin olla töissä.
Riippuu ihmisestä.
Kysy niiltä sinua hoitavilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin vaan kun papereissa lukee vaikea masennus, ja ei ykskään lääkäri ole ehdottanut sairaslomaa.
-ap
Oikeasti? Oko siitä ollut edes puhetta lääkärin kanssa?
Kun itse sairastuin masennuseen, jäin heti sairaslomalle kuukausiksi.
Auttoiko se?
Mitä muuta apua sait?
Miten toivuit?
Mikä oli masennukseksi syy?
Söitkö lääkkeit? Kävitkö terapiassa?
Miten nyt?
Minä olen masennuksen takia eläkkeellä. Helpottanut elämää huomattavasti.
MInä menin syksyllä lääkäriin ahdistuksen/masennuksen takia. Sekä työterveyshoitaja, lääkäri että psykologi ottivat ensimmäisellä ja toisella tapaamisella puheeksi sairausloman tarpeen. Lääkäri pakottikin minut hetkeksi lomalle, mutta kirjoitti fiksusti lomalle muun perusteen. Sitten en enää suostunut jäämään, sillä koin, että rutiinit pitivät kuitenkin jottenkin pystyssä, pelkäsin, että jos jään päiväksi sängynpohjalle, en enää pääse sieltä ollenkaan ylös. Eli mun kokemuksen mukaan sairaslomaa tarjotaan helposti. Tosin mä olin tosi huonossa kunnossa tuolloin.
[quote author="Vierailija" time="30.01.2014 klo 13:44"]
Kamalin tunne on se että pahin on vielä edessa (rakkain ihminen on kuolemassa), ja en tule selviämään siitä. Jos nyt sattuu näin paljon, miten voisin elää sen jälkeen? Se on mahdoton ajatus.
[/quote]
SUlla haluan sanoa, että älä ajattele sitä vielä. Käytä nyt voimasi vain tästä päivästä selviämiseen.
Et tiedä, mitä se kuolema tulee olemaan. Saattaa käydä niinkin, että sitten kun asia oikeasti tapahtuu, se onkin eräällä tavalla helpostus. Enkä tarkoita tässä pelkästään tuskien loppumista jne, vaan myös sitä, että kun läheisen kuolemaa odottaa, siihen odotukseen, sen suruun ja ahdistukseen ja pelkoon ja avuttomuuteen jää jumiin. Kun se sitten tapahtuu, myös tuo jumi saattaa laueta, suru muuttaa muotoaan, siitä tulee ahdistuneen ja pelokkaan sijasta kaipaavaa ja muistelevaa. Avuttomuus voi myös helpottaa, kun enää ei ole sitä odottavaa kuolemaa, jota vastaan haluaisi taistella, muttei pysty.