Lue keskustelun säännöt.
Kokemuksia 3-4v ikäisten puheterapiasta
30.01.2014 |
Pojalla ollut viivästymää puheen ja kielen kehityksessä aina, mutta minä hankaan vastaan, että hänet lähetettäisi jopa sairaalaan erityissairaanhoitoon. On minun mielestäni aivan normaali poika, mutta puhuu epäselvästi eikä aina ymmärrä itse toisten kysymyksiä tai ohjeita.
Olemme käyneet paikallisen puheterapeutin pakeilla muutaman kerran ja joitakin kertoja vielä jäljellä. Puhe on edistynyt aivan huimaa vauhtia ja tulee 3-6 sanan lauseita. Päätteitä on tullut todella hyvään tahtiin, esim. tänä aamuna sanoi selän ihottumastani, että 'äidillä on pyllyssä pipi' :D
Minua harmittaa, että minua painostetaan rankemman hoidon puolesta. Poika on vasta pieni. Täyttää 3kk päästä neljä vuotta. Tässä iässä mielestäni kaikenlaisia viivästymiä ja muita on luonnostaan. Koen, että tässä yritetään väkisin saada mahdutettua taas johonkin muottiin. Ihan kuin ei nähtäisi edistystä.
Mihin saakka minun intuitioni ja suojelunhaluni on lapsen edun mukaista?
Minä olisin valmis lähtemään sairaanhoidon piiriin sitten, kun lapsi osoittaa itse merkkejä siitä, että puheen viivästyminen harmittaa häntä itseään tai alkaa vaikuttaa käytökseen negatiivisesti (aggressiivisuutta tms.) tai mikäli kehitys taantuu/lakkaa.
Mitä te olette mieltä? Mies olisi valmis lähtemään sairaanhoitoon, koska pelkää, että lapsi ei puhu vielä koulussakaan kunnolla. Eikä koe tarjottua hoitoa ns 'tykillä hyttystä' kaltaisena ylilyöntinä, kuten minä.
Kommentit (49)
Siinä olen ap:n kanssa samaa mieltä, että varmaan meistä jokainen saisi jonkin diagnoosin, jos oikein kaiveltaisiin :) Myös lapsille annettavat diagnoosit on aika suuntaa antavia, tyyliin "monimuotoinen kehityshäiriö" tai "laaja-alainen kehitysviivästymä". Ja kontrollikäyntejä on oltava, jotta lapsen edistyminen nähdään ja diagnoosi voidaan tarvittaessa vaikka purkaa.
Oleellista on nyt se, onko se ns. diagnoosi tai siis lapsen oireet sellaisia, että tarvitaan tukea. Tuki on esim. puheterapiaa, toimintaterapiaa tai päiväkotipaikka. Kaikkien lasten kohdalla tähdätään siihen, että asiat on kunnossa kun koulu alkaa, muutoin ei niillä omilla erilaisilla luonteenpiirteillä ole mitään väliä.
terv. puheterapeutti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa ohiksena hurjalta että joku 5-6 lääkäriä tutkii lasta viikkojen ajan sairaalaolosuhteissa, kun kyse on jostain niinkin vähästä kun puheen lievästä epäselvyydestä tms..
Ahdistavalta tuntuisi aikuisenakin jos 5-6 ihmistä olisi analysoimassa itseäni sairaalaolosuhteissa kaikessa mitä teen ja sanon.
[quote author="Vierailija" time="30.01.2014 klo 10:26"]
[quote author="Vierailija" time="30.01.2014 klo 10:23"]
Luoja ap sun ajatusmaailmaan! Luuletko että yhteiskunnalla on varaa diagnosoida jokaista? Esim me saimme aikoinan Hussin (saivat kelasta pienen osan takaisin) kustantamaa puheterapiaa ja ei ollut halpaa.
[/quote]
No ei ap sitä tarkoittanutkaan, luepa viesti ajatuksella uudestaan.
[/quote]
Kyllä tarkoitti.
[quote author="Vierailija" time="30.01.2014 klo 11:03"]
Kuulostaa ohiksena hurjalta että joku 5-6 lääkäriä tutkii lasta viikkojen ajan sairaalaolosuhteissa, kun kyse on jostain niinkin vähästä kun puheen lievästä epäselvyydestä tms..
Ahdistavalta tuntuisi aikuisenakin jos 5-6 ihmistä olisi analysoimassa itseäni sairaalaolosuhteissa kaikessa mitä teen ja sanon.
[/quote]
No voi nyt helevata.
Elikkä osastojaksolla lasta tutkii tasan yksi lääkäri. Muut ovat erimoisia terapeutteja, jotka täällä jo lueteltiin ja tutkimukset ovat lapsista yleensä tosi kivoja, esim toimintaterapiassa saa hyvvpiä trampoliinilla. Osastojakso kestää yleensä viikon verran eikä mitään monia viikkoja. Ja yöt ollaan kotona, sairaalalla muutama tunti kerrallaan. Ja puheen pienen epäselvyyden takia ei todellakaan lähetetä erikoissairaanhoitoon, puheasioissa merkittävää on puheen ymmärtämisen taito, sanaston käyttö, lauserakenteet vuorovaikutuksen vastavuoroisuus jne.
[quote author="Vierailija" time="30.01.2014 klo 11:11"]
[quote author="Vierailija" time="30.01.2014 klo 11:03"]
Kuulostaa ohiksena hurjalta että joku 5-6 lääkäriä tutkii lasta viikkojen ajan sairaalaolosuhteissa, kun kyse on jostain niinkin vähästä kun puheen lievästä epäselvyydestä tms..
Ahdistavalta tuntuisi aikuisenakin jos 5-6 ihmistä olisi analysoimassa itseäni sairaalaolosuhteissa kaikessa mitä teen ja sanon.
[/quote]
No voi nyt helevata.
Elikkä osastojaksolla lasta tutkii tasan yksi lääkäri. Muut ovat erimoisia terapeutteja, jotka täällä jo lueteltiin ja tutkimukset ovat lapsista yleensä tosi kivoja, esim toimintaterapiassa saa hyvvpiä trampoliinilla. Osastojakso kestää yleensä viikon verran eikä mitään monia viikkoja. Ja yöt ollaan kotona, sairaalalla muutama tunti kerrallaan. Ja puheen pienen epäselvyyden takia ei todellakaan lähetetä erikoissairaanhoitoon, puheasioissa merkittävää on puheen ymmärtämisen taito, sanaston käyttö, lauserakenteet vuorovaikutuksen vastavuoroisuus jne.
[/quote]
No voi hyvä jessus, tarviiko heti suuttua?
Mistä minä tiedän. Kuitenkin näitä ammattilaisia on iso liuta tutkimassa lasta.
Jos kyse on kolmevuotiaasta joka jo puhuu lauseita ja jossain on vain lievää epäselvyyttä niin apn tapauksessahan hänet ollaan tälläiseen lähettämässä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.01.2014 klo 11:14"]
[quote author="Vierailija" time="30.01.2014 klo 11:11"]
[quote author="Vierailija" time="30.01.2014 klo 11:03"]
Kuulostaa ohiksena hurjalta että joku 5-6 lääkäriä tutkii lasta viikkojen ajan sairaalaolosuhteissa, kun kyse on jostain niinkin vähästä kun puheen lievästä epäselvyydestä tms..
Ahdistavalta tuntuisi aikuisenakin jos 5-6 ihmistä olisi analysoimassa itseäni sairaalaolosuhteissa kaikessa mitä teen ja sanon.
[/quote]
No voi nyt helevata.
Elikkä osastojaksolla lasta tutkii tasan yksi lääkäri. Muut ovat erimoisia terapeutteja, jotka täällä jo lueteltiin ja tutkimukset ovat lapsista yleensä tosi kivoja, esim toimintaterapiassa saa hyvvpiä trampoliinilla. Osastojakso kestää yleensä viikon verran eikä mitään monia viikkoja. Ja yöt ollaan kotona, sairaalalla muutama tunti kerrallaan. Ja puheen pienen epäselvyyden takia ei todellakaan lähetetä erikoissairaanhoitoon, puheasioissa merkittävää on puheen ymmärtämisen taito, sanaston käyttö, lauserakenteet vuorovaikutuksen vastavuoroisuus jne.
[/quote]
No voi hyvä jessus, tarviiko heti suuttua?
Mistä minä tiedän. Kuitenkin näitä ammattilaisia on iso liuta tutkimassa lasta.
Jos kyse on kolmevuotiaasta joka jo puhuu lauseita ja jossain on vain lievää epäselvyyttä niin apn tapauksessahan hänet ollaan tälläiseen lähettämässä?
[/quote]
No ap:n tekstissä minua pisti silmään, että "lapsi ei aina ymmärrä toisten ohjeita ja kysymyksiä". Tämä on huolestuttava piirre lähes 4-vuotiaan lapsen kehityksessä. Kyse ei ollut vain pienestä epäselvyydestä. Tietenkään en ole lasta nähnyt, joten en tiedä tarkemmin tapausta, mutta puheen ymmärtämisen pulmat on aina lähtökohtaisesti sellainen, mihin pitää tarttua.
Miten se tutkitaan ymmärtääkö lapsi vai ei?
4vnhän tarvitsee neukussakin osata vain kaksiosaisia ohjeita ja kertoa kuvasta.
Ei siis ihan kaikkia ohjeita ja kysymyksia tarvitse vielä osatakaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsen kielelliset taidot (kuten myös esim. motoriset/hahmotukseen liittyvät jne.) tutkitaan aina standardoiduilla testeillä, eli verokkiryhmänä on monisatapäinen joukko saman ikäisiä, aivan mielivaltaisesti ei tuloksia siis anneta. Sellainen perus puheenymmärtämisen testi, mitä puheterapeutit käyttää, testaa ohjeiden ja kysymysten ymmärtämistä. Kovin moniosiasia ohjeita ei tarvitse muistaa/ymmärtää, mutta 4-vuotiaan pitää osata jo esim. abstrakteja käsitteitä (värit, paikanmääreet; päällä, alla jne.) ja ymmärtää niitä sisältäviä ohjeita. Perus kysymyssanat (missä, minne, mikä jne.) pitää osata. Esim. aika perus, silloin kun lapsi ei ymmärrä kysymystä, on se että hän vastaa väärin. Esim kysymykseen "minne lehmä menee" lapsi voi vastata "tässä" ja osoittaa lehmää. Eli lapsi on ymmärtänyt, että jotain kysyttiin ja häneltä odotettiin vastausta, mutta ei ymmärtänyt kysymyksen sisältöä. Joillakin lapsilla on myös kaikupuhetta eli toistelevat sanoja toisen kysymyksestä, kun eivät osaa siihen vastata.
Mutta edleen, tämä yleisenä, ap:n lapsesta en tiedä tarkemmin.
terv. puheterapeutti
Meillä neuvolassa oltiin sitä mieltä ettei lapsi ymmärrä puhetta, kun ei ensimmäisestä käskystä istunut tuolille tädin käskiessä. :D
Johtuipa vahvasti siitä että lapsi jäi yllättäen tädin kanssa kaksin ja hämmentyi.,
Kuitenkin osasi kertoa kuvasta, osasi kuulotehtävän tehdä, osasi piirtää kuvat, osasi rakentaa tornin ja tehdä käskystä asiat.
Käydäänpä nyt ihmeessä sitten terapiassa kuitenkin. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ota apu vastaan.
Tiedän miltä susta tuntuu, minäkin ajattelin vielä vuosi sitten että kaikki on vaan turhaa tikusta-asiaa, ei kaikki lapset vaan kehity samaan tahtiin. Lapsi on nyt neljä ja puhe 1-2 vuotiaan tasolla (noin) ja nyt alan tajuamaan että kyllä tässä kiire tulee että saadaan poika puhumaan ennen esikouluikää.
[quote author="Vierailija" time="30.01.2014 klo 11:31"]Lapsen kielelliset taidot (kuten myös esim. motoriset/hahmotukseen liittyvät jne.) tutkitaan aina standardoiduilla testeillä, eli verokkiryhmänä on monisatapäinen joukko saman ikäisiä, aivan mielivaltaisesti ei tuloksia siis anneta. Sellainen perus puheenymmärtämisen testi, mitä puheterapeutit käyttää, testaa ohjeiden ja kysymysten ymmärtämistä. Kovin moniosiasia ohjeita ei tarvitse muistaa/ymmärtää, mutta 4-vuotiaan pitää osata jo esim. abstrakteja käsitteitä (värit, paikanmääreet; päällä, alla jne.) ja ymmärtää niitä sisältäviä ohjeita. Perus kysymyssanat (missä, minne, mikä jne.) pitää osata. Esim. aika perus, silloin kun lapsi ei ymmärrä kysymystä, on se että hän vastaa väärin. Esim kysymykseen "minne lehmä menee" lapsi voi vastata "tässä" ja osoittaa lehmää. Eli lapsi on ymmärtänyt, että jotain kysyttiin ja häneltä odotettiin vastausta, mutta ei ymmärtänyt kysymyksen sisältöä. Joillakin lapsilla on myös kaikupuhetta eli toistelevat sanoja toisen kysymyksestä, kun eivät osaa siihen vastata.
Mutta edleen, tämä yleisenä, ap:n lapsesta en tiedä tarkemmin.
terv. puheterapeutti
[/quote]
meidän lapsi joka ei ymmärrä puhetta normaalisti, käyttäytyy täsmälleen näin kysyttäessä hänelle vaikeita kysymyksiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.01.2014 klo 11:31"]Lapsen kielelliset taidot (kuten myös esim. motoriset/hahmotukseen liittyvät jne.) tutkitaan aina standardoiduilla testeillä, eli verokkiryhmänä on monisatapäinen joukko saman ikäisiä, aivan mielivaltaisesti ei tuloksia siis anneta. Sellainen perus puheenymmärtämisen testi, mitä puheterapeutit käyttää, testaa ohjeiden ja kysymysten ymmärtämistä. Kovin moniosiasia ohjeita ei tarvitse muistaa/ymmärtää, mutta 4-vuotiaan pitää osata jo esim. abstrakteja käsitteitä (värit, paikanmääreet; päällä, alla jne.) ja ymmärtää niitä sisältäviä ohjeita. Perus kysymyssanat (missä, minne, mikä jne.) pitää osata. Esim. aika perus, silloin kun lapsi ei ymmärrä kysymystä, on se että hän vastaa väärin. Esim kysymykseen "minne lehmä menee" lapsi voi vastata "tässä" ja osoittaa lehmää. Eli lapsi on ymmärtänyt, että jotain kysyttiin ja häneltä odotettiin vastausta, mutta ei ymmärtänyt kysymyksen sisältöä. Joillakin lapsilla on myös kaikupuhetta eli toistelevat sanoja toisen kysymyksestä, kun eivät osaa siihen vastata.
Mutta edleen, tämä yleisenä, ap:n lapsesta en tiedä tarkemmin.
terv. puheterapeutti
[/quote]
meidän lapsi joka ei ymmärrä puhetta normaalisti, käyttäytyy täsmälleen näin kysyttäessä hänelle vaikeita kysymyksiä!
Itse olisin intensiivisen puheterapiajakson kannalla. Pari kertaa viikossa ja läksyt kotona. Missään tapauksessa ei kannata jättää hoitumaan omillaan. Onko neurologiset tutkimukset tehty? Niisttä saa hurjasti tietoa ja hyvät suositukset kuntoutukseen. Kuntoutus kannattaa ottaa tosissaan, sillä ongelma ei välttämättä ole ohimenevä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehdottomasti menet jos poikasi pääsee. Ei siitä mitään haittaa ole pojalle päinvastoin.
On lottovoitto saada tukea, en ymmärrä ap:n asennetta.
Meillä pääsi lapsi puheterapiaan, kun ensin olin edellisellä paikkakunnalla tapellut asiasta, koska selvästi lapsen kielijänne oli liian kireä, eikä puhetta tullut ja poika liki 2v. Minulle sanottiin koko ajan, että olen vaan niin nuori (parikymppinen) etten voi tietää mistään mitään ja ei se kielijänne ole kireä. Noh, vaihdettiin paikkakuntaa ja neuvolasta laittoivat lähetteen puheterapiaan, koska hänenkin mielestä kielijänne oli aivan liian kireä.
Nyt lapsi täyttää 4, puhetta tulee jo solkenaan, kielijänne leikattu ja puheterapia jatkuu. Vielä jää sanoja epäselväksi, mutta puheterapia on ollut todellakin hyödyksi.
Joten ota tarjottu apu vastaan! Sitä on todellakin vaikea saada eikä kaikki tarvitsevat sitä saa. Ajattele poikasi etua.
Aika kuluu tosi nopeasti ja on tärkeetä, että jo eskarissa on puheentuotto kunnossa. Miksi sitä koulun alkua pidetään vaan tärkeänä?
Meillä halkiolapsi eikä päästä puheterapiaan koska täällä ei ole kuin kaksi terapeuttia! Joten ap sinuna ottaisin kaiken avun vastaan!
Pojan 'päässä' tai suun fysiikassa ei ole mitään vikaa, eikä sellaista ole terapeuttikaan epäillyt. On motorisesti kaikkia muita edellä ja siitä on puhuttu, että on rankasti nuo motoriset taidot ja liikunnallinen lahjakkuus vienyt tilan puhumiselta. Tiedä sitten, mutta sen takia minä jarrutan, koska pelkään lapsen elämästä tulevan yhtä reissaamista puheterapiasta toiseen. Ja koska kehitys on ollut kuitenkin todella nopeaa. Vielä syksyllä puhui yksittäisiä sanoja ja käsitteitä, mutta nyt jo pitkiä lauseita + äänteet + kysymyslauseet. R- äänne on tuloillaan ja s- äänne tulee jo täydellisesti.
Ja minkä ihmeen takia lapsen 'ääntely' (auton pörinä tai leikkien äänitehosteet) nostetaan jatkuvasti esiin? Eikö nyt kolmevuotias aina ääntele leikkiessään? Mielestäni olisi outoa, ellei keksisi omia ääntelyitään leikin lomassa...
ap
No joku haluaa välttämättä käsittää väärin. Antaa hänen olla. Toivottavasti joku toinen kuitenkin ymmärsi. En tiedä sainko onkeeni tästä keskustelusta mitään erityisesti, koska edelleen olen sitä mieltä, että tiettyjä asioita suurennellaan ja suurella paatoksella tehdään dokumentaatiota ja järjestetään palavereja joissa lässytetään jo aiemmin läpikäytyjä asioita. Lisäksi ihmetellään lapsen ikäkauteen täysin normaaleja piirteitä ja asioita unohtamalla ihmisen yksilöllisyyden. Kaivamalla kaivetaan ongelmia joka asiasta ja taivastellaan.
Puoli vuotta seuraavaan seurantapisteeseen, jota ennen on vielä neuvola ja puheterapeutin käyntejä. Vakaasti uskon, että sinä aikana mitään käänteentekevän vakavaa ei voi tapahtua huonompaan. Silloin harkitsen uudelleen näitä lisätukitarpeita. Ja olen valmis kääntämään tänä aikana kelkkani, jos siltä tuntuu.
ap