Voiko avoin suhde toimia? Kokemuksia?

Vaikeaa luoda niitä uusia suhteita.. niistä tulee helpommin enemmän kuin tosi pintapuolisia, koska muuten ihmiset ei ajaudu sänkyyn. Ja sit toisaalta jos se toiselle onkin todella helppoa ja voi tyyliin päättää "taidanpa tänään kiksauttaa jotain random tyyppiä", mut sit se puoliso joutuu piirittämään ja liehittelemään kuukausia ja silti saa vaan pakkeja.. niin. No. Se on sit aika hankalaa.

Vierailija kirjoitti:

Vaikeaa luoda niitä uusia suhteita.. niistä tulee helpommin enemmän kuin tosi pintapuolisia, koska muuten ihmiset ei ajaudu sänkyyn. Ja sit toisaalta jos se toiselle onkin todella helppoa ja voi tyyliin päättää "taidanpa tänään kiksauttaa jotain random tyyppiä", mut sit se puoliso joutuu piirittämään ja liehittelemään kuukausia ja silti saa vaan pakkeja.. niin. No. Se on sit aika hankalaa.

Mies voi helposti saada flirttiseuraa, mutta ei se tosiaan kevyesti muutu seksiseuraksi. Paitsi tosiaan jos enemmänki tutustuu, deittaa ja flirttaa. Ja voihan siinä sit tulla sotkua ja mustasukkasuutta.

Ei oo sillai simppeliä vaan poimii sitä suhteen ulkopuolista seksiä, kyl ne on aina suhteen ulkopuolisia ihmissuhteita.

Tulee tunteita. Ja tulee awkward situations kun tätä ennen pitkää KUITENKIN joutuu Selittelemään jollekulle ulkopuoliselle.

Itsellä myös se tilanne, että en vaan kiinnostu satunnaiskumppaneista, ennenku on jotain tunteenpoikastakin.

Voi tulla mustasukkaisuutta, mutta jos sen pystytään käsittelemään, niin ihan hyvin voi toimia. Usein vaan nämä aloitteet suhteen avaamisesta tulee mieheltä, joka ei lopulta saa haluamaansa vierasta piparia ja naisella riittää vientiä.

Meillä ainakin toimii. Teidän tulee keskustella asiasta tosi paljon ja miettiä, että mitkä on teidän ”säännöt”. Niiden mukaan kun elää, niin on kivaa. Aluksi oli tietenkin miehenä vaikea tottua, kun nainen saa tunnetusti seuraa aina, mutta itse joutuu ihan tosisaan yrittämään. Hauska vapaus, joka tuo lisää jos molemmat aidosti haluaa sitä. Toisen mieliksi ei pidä ruveta. Alkuhuuman jälkeen ollaan aika vähän hypätty ”kylässä” ja edelleen viihdytään parhaiten yhdessä.

Niin ja seuran etsiminen on sikäli myös hankalaa, että ei haluta ihmisten yleisesti parhaita kavereita lukuunottamatta tietävän avoimuudestamme :D eli ei tinderiä, eikä mitään peliä baarissa jos on jotain tuttuja mukana jne..

Jos ette tiedä miten reagoitte vieraissa käymiseen, niin aloittakaa vaikka parinvaihdolla tai kimpalla?

Mun mielestä on tärkeää olla rehellinen myös niille kolmansille osapuolille. Mun kaveri ei tiennyt olevansa tälläinen suhteen ulkopuolinen kiva pikku piristys ja oli aika hajalla siitä myöhemmin.

Meillä on avoin suhde, muttei siinä ole mitään tunteita yritetty kieltää. Käytännössä rajat pitäisi asettaa johonkin holy gloreen eikä se toteuta kummankaan fantasioita. Ainakin me ajateltiin tästä, että tunteiden kieltäminen johtaisi vain salailuun ja ongelmiin keskenämme. Onhan kiusaus kuitenkin melkoinen kun suhde kerran on avoin ja tunteiden heräämiselle tilaisuuksia luostarielämää enempi. Siksi sanoisikin teitä tuntematta ja ilman ennustajan pätevyyttä, että kannattaa nyt ainakin miettiä mitä sitten jos nyt kuitenkin ihastutte muihinkin. Luulen, että avoimuus toimii paremmin jos se ei haittaa ja tietysti kun rakkautta on oikeasti omassakin suhteessa. Tai jos rakkautta ei ole omassa suhteessa niin silloin sen vasta luulisikin toimivan, ei kokemusta.