Hankala tilanne

En nuorempana olisi ikinä uskonut, että kukaan mies olisi minusta oikeasti kiinnostunut. Tapasin onnekseni miehen, joka on fiksu kuin mikä, ihana ja välittävä. Tulin suhteemme alkuvaiheessa raskaaksi vahingossa. Olisin pitänyt lapsen ja tämä asia tietysti vaikutti myös miehen elämään. Raskaus päättyi keskenmenoon.

Olen toivonut tästä lähtien, että olisin uudestaan raskaana. Tosin kyllähän minä toivoin jo ennen tätä edellistä raskautta jonkin aikaa, toivoin ja kuvittelin. Sitten kun se olikin yllättäen totta, se oli niin arvokas asia etten uskaltanut oikein edes ajatella sitä. Keskenmeno meni toteamisella ja vuotamisella ja yksinään silloin tällöin itkemisellä.

Mies on nyt sanonut, ettei oikeastaan halua lapsia. Mutta minä kun haluaisin vain niin paljon. Mutta tykkään miehestä hirveästi enkä usko, että vaihtamalla paranisi. Lisäksi rehellisesti maailman tilanne ei näytä hyvältä, nyt syntyvillä lapsilla ei tule olemaan helppoa. Itse kuitenkin istuttaisin sen omenapuun, eihän sitä kukaan muukaan hoida kuin nyt syntyvät lapset. Mutta taidan jäädä yksin, surettaa.