Miksi lasten tanssiminen näyttää aina pelkältä sätkimiseltä? Siis ihan kilpatanssijoiden/ammattilaisten
Ja puhun siis pienistä alle 12-vuotiaista lapsista. Vaikka osaisivatkin liikkeet teknisesti oikein, niin eipä se tanssi näytä koskaan oikeastaan yhtään miltään. Eikö niitä opeteta kunnolla tanssikouluissa?
Kommentit (50)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama pätee lasten laulamiseen. Vaikka lapsi olisi kuinka taitava ja pysyisi nuotissa, laulaminen kuulostaa sietämättömältä. Raakile mikä raakile.
Mikään ei ole kamalampaa kuin lapset laulamassa kuorossa. Ja niille pitää olla aina lauluja joissa pitää jossain kohtaa kiekua yhteen ääneen esim. JEEEEEEE!! Korvat vuotavat verta.
Tapiolan kuoro menestyi maailmalla.
Hui kamala, selkäpiitä karmii. Muistan jo kansakouluajoilta, kun opettaja soitti meille Tapiolan yhteiskoulun kuoron esityksiä. Joka ikisessä kappaleessa oli sietämättömän keinotekoinen dapa dapa dapa dapa dapa -osio. Aivan erityisesti inhosin kappaletta "Hei hei sinä takapihan hipraltta". (Myöhemmin selvisi, mikä tuo hipraltta oli.) Inhoan vieläkin. Sekä tuota kuoroa että ihan kaikkia sekakuoroja.
Enpä ole koskaan törmännyt ihmiseen, joka inhoaisi kuorolaulua.
Onko tää vitsi?
Ei toki. En ole koskaan kuullut kenenkään sanovan, että inhoaa kuorolaulua. Päinvastoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama pätee lasten laulamiseen. Vaikka lapsi olisi kuinka taitava ja pysyisi nuotissa, laulaminen kuulostaa sietämättömältä. Raakile mikä raakile.
Mikään ei ole kamalampaa kuin lapset laulamassa kuorossa. Ja niille pitää olla aina lauluja joissa pitää jossain kohtaa kiekua yhteen ääneen esim. JEEEEEEE!! Korvat vuotavat verta.
Tapiolan kuoro menestyi maailmalla.
Hui kamala, selkäpiitä karmii. Muistan jo kansakouluajoilta, kun opettaja soitti meille Tapiolan yhteiskoulun kuoron esityksiä. Joka ikisessä kappaleessa oli sietämättömän keinotekoinen dapa dapa dapa dapa dapa -osio. Aivan erityisesti inhosin kappaletta "Hei hei sinä takapihan hipraltta". (Myöhemmin selvisi, mikä tuo hipraltta oli.) Inhoan vieläkin. Sekä tuota kuoroa että ihan kaikkia sekakuoroja.
Enpä ole koskaan törmännyt ihmiseen, joka inhoaisi kuorolaulua.
Onko tää vitsi?
Ei.
Kyllä lasten laulua kuuntelee.
Tanssiminen näyttää yleensä... no, ei miltään.
Sama juttuhan se on pienten lasten taitoluistelussa ja voimistelussa. Sitten kun pituutta tulee lisää niin sitä on ihan mukava katsoakkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama pätee lasten laulamiseen. Vaikka lapsi olisi kuinka taitava ja pysyisi nuotissa, laulaminen kuulostaa sietämättömältä. Raakile mikä raakile.
Mikään ei ole kamalampaa kuin lapset laulamassa kuorossa. Ja niille pitää olla aina lauluja joissa pitää jossain kohtaa kiekua yhteen ääneen esim. JEEEEEEE!! Korvat vuotavat verta.
Tapiolan kuoro menestyi maailmalla.
Hui kamala, selkäpiitä karmii. Muistan jo kansakouluajoilta, kun opettaja soitti meille Tapiolan yhteiskoulun kuoron esityksiä. Joka ikisessä kappaleessa oli sietämättömän keinotekoinen dapa dapa dapa dapa dapa -osio. Aivan erityisesti inhosin kappaletta "Hei hei sinä takapihan hipraltta". (Myöhemmin selvisi, mikä tuo hipraltta oli.) Inhoan vieläkin. Sekä tuota kuoroa että ihan kaikkia sekakuoroja.
Enpä ole koskaan törmännyt ihmiseen, joka inhoaisi kuorolaulua.
Onko tää vitsi?
Ei toki. En ole koskaan kuullut kenenkään sanovan, että inhoaa kuorolaulua. Päinvastoin.
Jännittävää. Omat korvani vuotavat verta jos joudun kuuntelemaan kuorolaulua. Keväällä somessa pyöri se hirvittävä Pelottomien riemulaulu, jota niin kovin kehuttiin koskettavaksi ja ihanaksi, itse en pystynyt edes kuuntelemaan loppuun asti.
Poikkeuksina tietenkin voisin tähän mainita aidot isot gospelkuorot tai pienet oikeasti hyvät a cappella- ryhmät. Muuten kuorolaulu on ihan käypä kidutuskeino.
Lasten laulaminen on kamalaa kuunneltavaa. Niiden ääni on hirveä jo puhuessa.
Tanssi on sellaista sätkimistä, typerän näköistä touhua.
Tämä on niin totta, ja sitten pitää esittää että nöytökset olivat loistavia vaikka oikeasti mieluummin olisi lenkkipolulla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä lasten laulua kuuntelee.
Tanssiminen näyttää yleensä... no, ei miltään.
Sama juttuhan se on pienten lasten taitoluistelussa ja voimistelussa. Sitten kun pituutta tulee lisää niin sitä on ihan mukava katsoakkin.
Katsopa lasten rytmistä kilpavoimistelua, niin jäät kakkoseksi osaamisellasi heti.
Vierailija kirjoitti:
Mun 10-v on alkanut saada tanssiin sävyä. Luulen, että siinä on kysymys vastavaikuttajalihasten koordinaatiosta, että liikkeeseen tulee sulavuus ja jännite. Itsekseen tanssii.
Luultavasti lapsesi on tanssinut ihan hyvännäköisesti koko ajan, mutta sinä olet vain joku oman lapsensa vihaajaäiti, joka ei osaa pitää omansa puolia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama pätee lasten laulamiseen. Vaikka lapsi olisi kuinka taitava ja pysyisi nuotissa, laulaminen kuulostaa sietämättömältä. Raakile mikä raakile.
Mikään ei ole kamalampaa kuin lapset laulamassa kuorossa. Ja niille pitää olla aina lauluja joissa pitää jossain kohtaa kiekua yhteen ääneen esim. JEEEEEEE!! Korvat vuotavat verta.
Tapiolan kuoro menestyi maailmalla.
Hui kamala, selkäpiitä karmii. Muistan jo kansakouluajoilta, kun opettaja soitti meille Tapiolan yhteiskoulun kuoron esityksiä. Joka ikisessä kappaleessa oli sietämättömän keinotekoinen dapa dapa dapa dapa dapa -osio. Aivan erityisesti inhosin kappaletta "Hei hei sinä takapihan hipraltta". (Myöhemmin selvisi, mikä tuo hipraltta oli.) Inhoan vieläkin. Sekä tuota kuoroa että ihan kaikkia sekakuoroja.
Enpä ole koskaan törmännyt ihmiseen, joka inhoaisi kuorolaulua.
Onko tää vitsi?
Onko koko aloitus ja 70% kommenteista jonkun häiriintyneen sekopään näppikseltä?
Kaikessa taiteessa pitää ensin osata teknisesti oikein ennen kuin voi ottaa taiteellisia vapauksia (esim. ottaa tunteen mukaan). Jos taiteellisen vapauden ottaa ennen teknistä toteutusta niin lopputulos näyttää harrastelijatasolta. Lapset yleensä kuuluvat siihen tehnisesti taitavaan tai sen alapuolelle kuuluvaan joukkoon. Harjoittelun tuloksena teini-iässä se tekninen osaaminen alkaa olemaan täydellistä, jolloin voi aloittaa sen tunteellisuuden.
Vierailija kirjoitti:
Lasten laulaminen on kamalaa kuunneltavaa. Niiden ääni on hirveä jo puhuessa.
Ai kamala. Mikä oli se "ihastuttava" lapsikuorotanssijaryhmän esitys itsenäisyyspäivänä? Lapsilauma "tanssi" hyppimällä paikallaan ja huitomalla ja "lauloi" huutamalla jotain ilmastonmuutoksesta?
Tässä yksi esimerkki. Ja Reesehän on oikeasti tosi taitava, tanssinut mm. Ellen Show'ssa, Justin Bieberin taustantanssijana jo 10-vuotiaana. Mutta eihän tuo silti erityisen hyvältä näytä. Nykyään kun on joku 14-15v, niin siinä tanssissa alkaa olla jotain.
Mukaan tarvitaan "sielua", tunnetta ja eläytymistä, kykyä kertoa joku tarina tanssin kautta. Pienillä ei vain ole vielä siihen kykyä. Olen seurannut tanssia, ja sielu tulee mukaan yleensä joskus 14-vuotiaana, kun on jo kykyä itsereflektioon.
Mikä kuorotyyppi on pahin korville: lapsikuoro, mieskuoro, naiskuoro, kirkkokuoro...
Lapset voivat kuorolaulaa ja tanssia mutta ei kiitos esityksiä. Varsinkaan julkisillapaikoilla ja/tai verovaroilla maksetuissa tilaisuuksissa.
Mun 10-v on alkanut saada tanssiin sävyä. Luulen, että siinä on kysymys vastavaikuttajalihasten koordinaatiosta, että liikkeeseen tulee sulavuus ja jännite. Itsekseen tanssii.