Täytin syksyllä 40v ja mulla oli maailman paskimmat synttärit.
Ystäviä ei ole joten päätin sitten juhlia kaksin miehen kanssa. Kerroin anopille ja miehelle että haluaisin taulun lahjaksi ja mieheltä hotelliyön lahjaksi mutta sain anopilta halppislaukut n. 20€ plus kaulahuivin ja pipon ja mieheltä rahaa 50€ plus kukan. Anoppi harvinaista kyllä otti lapsen 2 yöksi yökylään yleensä ei ikinä ota niin ehdotin miehelle että lähdetään isompaan kaupnkiin jonne n 100km hotelliin yöksi ja kierrellään esim terasseja ja ravintoloita. Mies ei halunnut lähteä vaan kotona juoriin viiniä ja laulettiin karaokea. Tuntuu etten ole kenellekkään tärkeä kun eivät viitsi yhtään panostaa synttäreihin kuitenkin oli 40v synttärit. Mitä mieltä olette?
Kommentit (77)
Minä taas kauhulla odotan nelikymppisiä, en oikein tykkää olla keskipisteenä ja
tiedän että jotain on luvassa isommalla porukalla.
[quote author="Vierailija" time="29.01.2014 klo 18:46"]
No meillä mies juuri totesi, kun täytän vuosia kuukauden päästä, että mitä tehdään mun synttäripäivänä, hän jäjestää yllätyksen! Totesin, että ei meillä oikein ole ylimääräistä ja mulle riittää ihan koti-ilta. Ollaan, rauhoitutaan, tehdään jotain sapuskaa ja vietetään aikaa perheen kesken.
Joten en ymmärrä miksi otit nokkiisi, ei ne synttärit nyt niin ihme juttu ole. Vaikka kuinka pyöreitä täyttäisi.
[/quote]
ihan oikeastiko ET YMMÄRRÄ, mistä ap on pahastunut? No ei voi kuin sanoa, että sulla on nuo ymmärryksen lahjat aika vähäiset. Otan osaa!
Vitsit tässä ketjussa on osa niin idiootteja, ettei mitään rajaa.
Ei tässä nyt kysytä, mitä te arvostatte ja miten haluatte synttärinne viettää. Mitä hiton väliä sillä on? Jos minä en tykkää vaikkapa nyt viettää joulua, sitä ei kukaan muukaan saa haluta viettää, se on "lapsellista ja turhaa"! Jos en tykkää makeasta, kukaan muukaan ei voi tykätä. Jne.
Ap esitti selkeitä toiveita, joista mies ei piitannut, eikä halunnut esim lähteä juhlimaan. Kyllä minä ainakin ymmärrän, miksi ap on pettynyt - HÄNELLE synttärit ovat tärkeitä juhlia, vaikka teille ei olisikaan. Ja se, että mies ei nytkään huomioi hänen toiveitaan on tuorein esimerkki huomaavaisuuden puutteesta. Jos hänen miehensä muuten huomioisi häntä, tuskin ap olisi tuosta noin pahoillaan.
[quote author="Vierailija" time="29.01.2014 klo 13:53"]
Ei 40v synttäreillä ole mitään väliä, ehkä viisikymppisiä on tapana juhlia jotenkin, mutta lapsellista aikuisen ihmisen juhlia jotain välietappeja 30 ja 40.
[/quote]
Synttäreillä, nimipäivillä, keskivarvaspäivillä ja millä tahansa päivällä on väliä, jos ihminen niin päättää. Muistamistakin voi hyvällä syyllä odottaa, jos on muillle kertonut, että pitäisi juhlaa tässä tietyssä kohtaa tärkeänä eikä muutoin vaadi liiemmin huomiota. Ap ei vaikuta ihmiseltä, joka esittäisi lahjapyyntöjä anopille ja miehelle joka vuosi.
[quote author="Vierailija" time="29.01.2014 klo 18:46"]
No meillä mies juuri totesi, kun täytän vuosia kuukauden päästä, että mitä tehdään mun synttäripäivänä, hän jäjestää yllätyksen! Totesin, että ei meillä oikein ole ylimääräistä ja mulle riittää ihan koti-ilta. Ollaan, rauhoitutaan, tehdään jotain sapuskaa ja vietetään aikaa perheen kesken.
Joten en ymmärrä miksi otit nokkiisi, ei ne synttärit nyt niin ihme juttu ole. Vaikka kuinka pyöreitä täyttäisi.
[/quote]
Sanot varmaan ukolleskin noin, jos esittää omana juhlapäivänään jotain erikoisempaa ohjelmaa. "Ei se nyt niin ihme juttu ole, ollaan kotona vaan."
[quote author="Vierailija" time="29.01.2014 klo 13:53"]
Ei 40v synttäreillä ole mitään väliä, ehkä viisikymppisiä on tapana juhlia jotenkin, mutta lapsellista aikuisen ihmisen juhlia jotain välietappeja 30 ja 40.
[/quote] No toi on vaan sun mielipide *eyeroll*
[quote author="Vierailija" time="29.01.2014 klo 19:58"]
[quote author="Vierailija" time="29.01.2014 klo 18:46"]
No meillä mies juuri totesi, kun täytän vuosia kuukauden päästä, että mitä tehdään mun synttäripäivänä, hän jäjestää yllätyksen! Totesin, että ei meillä oikein ole ylimääräistä ja mulle riittää ihan koti-ilta. Ollaan, rauhoitutaan, tehdään jotain sapuskaa ja vietetään aikaa perheen kesken.
Joten en ymmärrä miksi otit nokkiisi, ei ne synttärit nyt niin ihme juttu ole. Vaikka kuinka pyöreitä täyttäisi.
[/quote]
Sanot varmaan ukolleskin noin, jos esittää omana juhlapäivänään jotain erikoisempaa ohjelmaa. "Ei se nyt niin ihme juttu ole, ollaan kotona vaan."
[/quote]
ei kun se sanoo, ettei se YMMÄRRÄ, miten kukaan VOI haluta juhlia synttäreitä, mitä ihmeen itsekorostusta ja vouhotusta mieskin yrittää...
[quote author="Vierailija" time="30.01.2014 klo 13:51"]
Kerran täällä vaan eletään! Eikun juhlat pystyyn heti kun syy löytyy :))
[/quote]
Tai ensin tehdään syy, jos sitä ei vielä ole. Mä voisin vaikka juhlia kaikkien niiden poloisten synttärit ja nimpparit, joita muut eivät halua juhlia.
Minä sain mieheltä syntyärilahjaksi lounasseteleitä. Täytyy myöntää, että loukkaannuin.
[quote author="Vierailija" time="29.01.2014 klo 21:09"]
Minä sain mieheltä syntyärilahjaksi lounasseteleitä. Täytyy myöntää, että loukkaannuin.
[/quote]
Oot laiha. Miehesi tykkäis vähän isommasta.
Samat ämmät,jotka itkee, ettei saaneet jouluna mieheltälahjaa, itkee nyt kun ei mies järjestänyt megajuhlia synttäreiden takia.
Ihan oikeasti,kasvakaa aikuisiksi
[quote author="Vierailija" time="29.01.2014 klo 18:51"]
ÖÖh, mun mies ei yleensä muista synttäreitä mitenkään. Ei muistanut 40-vuotissynttäreitäkään. Nyt on kännykässä hälytys, joten vissiin muistaa kun täytän 50 pian, laittaa tekstiviestin sitten. Ihan normaalin työpäivän teen. En minäkään ole noteerannut miehen synttäreitä enää vuosiin. Sanoo ettei välitä, mutta kyllä se vähän haluaisi että välitetään. Vaan en viitsi välittää kenenkään synttäreistä. Lapsetkin jo isoja, heille ostan synttärinä jotain järkevää kuitenkin ja käydään syömässä, jos haluavat.
[/quote]
Ööööö. Ei muista? Idioottiko se on? Jokainen muistaa kyllä tai laittaa itsensä muistamaan jos vähänkään arvostaa...
Minä en halunnut juhlia, ystävät järjestivät. Inhoan huomion keskipisteenä olo ja muiden juomista. Kiva ajatus ja olinkin hieman otettu jopa. Olo vaan pakko venyä :) mies ja lapset ostivat ihanan viikonloppumatkan bukarestiin, se olo ihanaa.
Turha odottaa mitään syntymäpäiviä, ellei ole mikään suvun lellikakara, sellaisten synttäreitä muistetaan, vaikkeivät pyöreitä täytä ja ekana koronavuonna kaksi sukulaistani täytti pyöreitä, silloin oli pidettävä juhlat hinnalla millä hyvänsä ja surkutteli niin juhlakalut kuin juhlijatkin, miten pienimuotoiset hipat oli. Täytin 30 koronaa edeltävänä vuonna, hyvä kun porukat muisti tekstarilla ja en viitsinyt alentua viisivuotiaan tasolle, että olisin mekkalaa pitänyt, koska en jaksanut. Töihin vein kakun, siinä se. Siskolleni olin antanut 30-vuotislahjaksi hänen lempielokuvansa luksusversion DVD- ja Bluray-levynä (kirpparilta ostettu, ei kallis, ajatus tärkein) ja hänelle lapsuuden nostalgiakirjan, ilahtui lahjoista niin, että melkein rusensi halatessaan. Mutta häneltä sitten en saanut synttärilahjaa, kun itse täytin pyöreitä.
Niin monet pettymykset olen muutenkin synttäreiden suhteen kokenut, etten viitsi sitten muistaa muiden synttäreitä ja omani juhlin ihan itsekseni. Tiedän tasan tarkkaan, että multa jää 50-vuotissynttärit ihan sen varaan, mitä itse keksin. Juhlien järjestäminen on iso riski, koska on hyvin suuri aavistus, ettei kukaan tule, vaikka miten kutsut lähettäisi ajoissa. Viisikymppiset osuu onneksi perjantaille eli jos perinteet on voimissaan, töistä sen päivän saa vapaalle. Taidan silloin vain vetää peiton korviini, odottaa että päivä menee oli ja muistella, miten monilla muilla on ollut ihan eri 50-vuotisjuhlat, juhlakalu ei itse moisia järjestänyt. Tosin, suvussani on sellaisia, jotka on juhlinut pyöreitä näyttävästi siitä pitäen, kun ovat 10 täyttäneet. Jos huppukuurussa alkaa tulla liian kuuma, kai laitan jonkin kivan leffan pyörimään tai etsin, missä ravintolassa tarjotaan sellaista ruokaa, jonne menen sitten synttäreiden kunniaksi, kuolavanasta sitten voi seurata, minne menin.
Kannattaa olla itse se ainoa, joka omat synttärit muistaa, turha osallistua tai edes muistaa muiden synttäreitä sen toivossa, että sitten itse tulee huomioiduksi, se ajatus kuuluu raamattu.-nimiseen satukirjaan ja pohjimmiltaan on hyvin itsekäskin ajatus, ajatelkaa vain vähän rankemmin merkitystä.
Ketjun aloittaja täyttää pian 50, voisiko hän tulla sitten kertomaan, miten meni?
Mä vietin 30 vee synttärit mussuttaen pullaa yksin, porukat liittyi juhlaan vain siten, että kysyi tekstarilla tuliko kakku syötyä, kun olin maininnut, että ajattelin leipoa kakun duunipaikkaan.
Ja sitten suvunkerma taas oli omana aikanaan juhlinut 30-vuotissynttäreitään näyttävästi, oikein kerjäsivät muita tulemaan, vaikka tiesivät, että kaikki tulee kunhan vain kutsutaan. Ja sitten laitetaan tekstarilla viesti, paljonko pitää maksaa, kas kun juhlakalu ei voinutkaan maksaa juhliaan itse, kustannukset tuli muiden jaettavaksi... kerjuuviestin tullessa jätin kyllä menemättä.
No mä en enää edes viettänyt/juhlinut nelikymppisiä, koska jo 30-vuotissynttärit paljasti sen ettei ketään kiinnosta kilinveetäkään mun juhlat.
Noissa juhlissa mä istuin yksinäni skumppapullojen ja tarjottavien kanssa.
ÖÖh, mun mies ei yleensä muista synttäreitä mitenkään. Ei muistanut 40-vuotissynttäreitäkään. Nyt on kännykässä hälytys, joten vissiin muistaa kun täytän 50 pian, laittaa tekstiviestin sitten. Ihan normaalin työpäivän teen. En minäkään ole noteerannut miehen synttäreitä enää vuosiin. Sanoo ettei välitä, mutta kyllä se vähän haluaisi että välitetään. Vaan en viitsi välittää kenenkään synttäreistä. Lapsetkin jo isoja, heille ostan synttärinä jotain järkevää kuitenkin ja käydään syömässä, jos haluavat.