Mitä teidän mielestä tarkoittaa "täysillä eläminen"?

[quote author="Vierailija" time="29.01.2014 klo 15:19"]

Edelleen pysyn kannassani että kyllä ne vaan puheliaat ihmiset vaikuttaa enemmän elävänsä täysillä kuin hiljaiset. Mulla on tästä myös ihan niin henkkoht kokemusta että itse olin aikoinani hiljainen ja pohdiskeleva ihminen. Muistan edelleen yhden kommentin ystävän suusta että mä kuulemma elän puoliliekillä. Muutama vuosi eteenpäin olin nk.päässyt eroon hiljaisen tytön roolista ja musta tuli oikeastaan aika kova höpöttäjä. Törmäsin tähän samaiseen kommentin heittäneeseen ystävään pitkästä aikaa ja hän sanoi että vaikutan siltä niinkuin olisin herännyt eloon.

Sisältä olen täysin sama ihminen. Nautin asioista yhtä paljon silloin hiljaisena ja nyt puheliaampana mutta ulospäin annan varmasti tällä hetkellä enemmän sellaisen kuvan, että "elän täysillä".

ap

[/quote]

Voihan tuossa olla siinä mielessä ideaa, että kun jaat itseäsi ja kokemuksiasi, niihin osallistuu useampi ihminen. Jaettu elämä on kaksinkertainen ilo :)

Täysillä eläminen on mulle omien moraalisten ihanteiden mukaan elämistä. Esim. pitkäjänteisyyden ihanteen mukaan en lopeta edes harrastusta heti kun se alkaa tympiä, vaan haluan tutustua kyllästymisen eri vaiheisiin ja hyvässä lykyssä innostuksen uudelleen heräämiseen. Tämä liittyy myös hitauden periaatteeseen, koitan tehdä asioita rauhallisesti ja keskittyneesti sähläämisen sijaan, koska olen huono sählääjä. Tahdon auttaa lähimmäisiä, koska silloin kun teen jotain toisille (palveluksia tai lahjoja), muistan nämä kokemukset paremmin kuin asiat, joita olen tehnyt vain itseäni varten. 

Jne.

Tekee asioita joista nauttii ja saa voimaa elämiseen. Elää sellaista elämää, jossa tuntee itsensä onnelliseksi.

Minun mielestäni täysillä eläminen on sitä, että tarttuu tarjottuihin mahdollisuuksiin. Olin ennen kotona viihtyvä ja hiukan yksinäinen, ja jos joku pyysi minua johonkin, en usein jaksanut mennä. Pysyin mukavuusalueellani, energiatasoni oli matalalla. 

Sitten monien sattumusten kautta jouduin miettimään elämääni uudestaan. Olin todella maassa. Päätin, että teen itselleni jotakin, sillä kukaan muu ei tule minua kotoa hakemaan ja pelastamaan. Tein päätöksen, että jos minua pyydetään jonnekin, menen, vaikka olisin miten väsynyt. Rupesin nauttimaan tekemisestä ja tajusin, millaisia seikkailuja kohtaa, kun astuu ovesta ulos! Minulla on aivan huimia tarinoita. Jos olette nähneet yes-manin, tilanne oli vähän sama :) mutta en vienyt sitä liian pitkälle.

Nyt koen, että elän täysillä. Olen saanut uusia ystäviä, olen haluttua seuraa ja minulla on suhteita jopa siinä määrin, että tänä vuonna olen saanut jo kaksi työhönpyyntöä ihan yllättäviltä suunnilta :) tuntuu, ettei mikään voi pysäyttää minua! Ennen haaveilin, että elämä alkaa sitten kun valmistun, sitten kun pääsen töihin, sitten kun minulla on perhe... Nyt nautin kaikesta, mitä minulla tällä hetkellä on, ja on fiilis, etten haluaisi tämän koskaan loppuvan :)

Jos joku ihminen sanoo elävänsä täysillä/pyrkivänsä elämään täysillä, niin mieleen tulee jotain sellaista kuin 29:llä. Ei oikeastaan tarkoita mitään. Antaa kuvan vähän pinnallisesta ihmisestä, jonka käsitys elämästä on jotain heppoisia suorituksia, jonkin kuvan mukaan elämistä.

Elämistä ilman että tekee ratkaisuja jonkin pelosta.