Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mieheni totesi, että häntä ei kiinnosta lomailu meidän kanssa
28.01.2014 |
Olenkin tässä monta kk ihmetellyt, kun ei kiinnosta lasketteluloman sen paremmin kuin aurinkolomankaan suunnittelu. Lapsi kysyy, miksei me taas mennä lentokoneella jonnekin jne. Ja rahasta tämä ei ole kiinni.
Tuntuu tosi ikävältä. Itkettää.
Kommentit (59)
Nykyajan ihminen on niin järkyttävän mukavuudenhaluinen. Ei jaksa mitään tehdä, ellei oma viihtyminen ole 100% taattu!
- Mies ei lomaile perheen kanssa, koska se on hankalaa.
- Nainen ei mene lapsen kanssa leikkipuistoon, koska siellä on tylsää eikä ole nettiä.
- Miniä ei avaa anopille ovea, kun se on niin kamala ja herranjumala viipyy kylässä toista tuntia.
- jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.01.2014 klo 13:26"]
[quote author="Vierailija" time="29.01.2014 klo 12:22"]
Vastaisitko ap, kuuluiko lomamatkat teidän repertuaariin enne lasta? Kahdestaan, isommalla porukalla vai kenties erikseen? Haen tällä nyt vastausta siihen, haluaako mies ylipäätään käyttää lomiaan matkustamiseen? Kun tämän saat meille kerrottua, päästään itse asiaan: a, b, vai c-luokan matkat vaiko kenties niitä kaikkia sopivassa suhteessa.
[/quote]
Ap vastaa: seurusteluaikanamme teimme kuhertelukaupunkilomia myös ulkomailla. Nähdäkseni tässä parisuhteessamme ei ole ongelma se, että olisi vaikeaa olla perheen kanssa yhdessä, vaan se, että minulle täysipainoista elämää edustaa myös se matkustelu, varsinkin kun varaa on. Ei mitenkään ylenpalttisesti, mutta on. Matkustelun ei tarvitse olla mitään safaria tai Kiinan kiertomatkaa, vaan ihan tavallista yhteistä kokemista ja olemista. Lisäksi kun työelämässä ollaan, niin lomat täytyy ilmoittaa ajoissa. Ja sitten jos johonkin lähtee, niin hotellit ja lennot olisi kanssa hyvä varata ajoissa. Mutta jos mitään ei varaa, niin se loma tulee ja menee ja sitten käydään lähiuimahallissa.
Mutta hei vilpittömästi kiitän kaikista kommenteista. Kyllä mua kirpaisee, että olisi ihaninta vaan reissata sen puolison kanssa, mutta en mä nyt niin tollukka ole ettenkö yksin osaisi reissata. Ja mielellään tosiaan matkustaisin minäkin ihan vaan naisena, ilman äitiroolia, aikuisten aktiviteetteihin keskittyen sen mieheni kanssa. Mutta eipä ole siihenkään aktiivisuutta ollut!
[/quote]
Ap, kiitos kun vastasit.
Tiedätkö, mulla ollut vähän samanlaista. Otti päähän, että mitään ei tapahtunut, jos mä en hoitanut ihan kaikkea matkusteluun liittyvää.
Sitten olen tajunnut, että miehet eivät useinkaan ole aloitteellisia. Niille pitää tehdä kaikki valmiiksi, ellei sitten ole kyse jostain niiden ihan omasta jutusta.
Hyväksy vaan se, että miehet ei tee tossa asiassa aloitetta. Tee suunnitelma, budjetti jne. jo nyt ihan yksin. Sitten kysyt, että käykö tämmöinen matka. Jos ei käy, niin sitten teet uudet suunnitelmat itsellesi (ja/tai lapsillesi).
Ymmärrän toosi hyvin sua siinä, että se suunnittelu ja matka olisi kiva tehdä yhdessä. Mutta älä jumita siihen ajatukseen. Teillä on varmasti monta muuta asiaa tosi hyvin, ajattele niitä. MIksi miettiä tota matkustusasiaa ja hakata päätä seinään ja vaatia, että toinenkin nauttisi siitä.
Tee sä ne suunnitelmat.
Ajattele, minkälainen olo sulle tulisi, jos mies haluaisi että sun pitäisi tehdä jotain mistä et tykkää sen kanssa. Otetaan esimerkiksi metsästys.
Mies saisi päähänsä, että hän nyt vaan haluaa metsästää vaimonsa kanssa. Ja sinä et haluaisi.
Eikö tuntuisi epäreilulta, jos mies jatkuvasti vaatisi ja sitten pettyisi kun et lähde metsästämään.
Etkö silloin sanoisi miehelle, että hei mene sinä metsästämään, mä en vaan halua sitä.
[quote author="Vierailija" time="29.01.2014 klo 13:34"]
[quote author="Vierailija" time="29.01.2014 klo 13:26"]
[quote author="Vierailija" time="29.01.2014 klo 12:22"]
Vastaisitko ap, kuuluiko lomamatkat teidän repertuaariin enne lasta? Kahdestaan, isommalla porukalla vai kenties erikseen? Haen tällä nyt vastausta siihen, haluaako mies ylipäätään käyttää lomiaan matkustamiseen? Kun tämän saat meille kerrottua, päästään itse asiaan: a, b, vai c-luokan matkat vaiko kenties niitä kaikkia sopivassa suhteessa.
[/quote]
Ap vastaa: seurusteluaikanamme teimme kuhertelukaupunkilomia myös ulkomailla. Nähdäkseni tässä parisuhteessamme ei ole ongelma se, että olisi vaikeaa olla perheen kanssa yhdessä, vaan se, että minulle täysipainoista elämää edustaa myös se matkustelu, varsinkin kun varaa on. Ei mitenkään ylenpalttisesti, mutta on. Matkustelun ei tarvitse olla mitään safaria tai Kiinan kiertomatkaa, vaan ihan tavallista yhteistä kokemista ja olemista. Lisäksi kun työelämässä ollaan, niin lomat täytyy ilmoittaa ajoissa. Ja sitten jos johonkin lähtee, niin hotellit ja lennot olisi kanssa hyvä varata ajoissa. Mutta jos mitään ei varaa, niin se loma tulee ja menee ja sitten käydään lähiuimahallissa.
Mutta hei vilpittömästi kiitän kaikista kommenteista. Kyllä mua kirpaisee, että olisi ihaninta vaan reissata sen puolison kanssa, mutta en mä nyt niin tollukka ole ettenkö yksin osaisi reissata. Ja mielellään tosiaan matkustaisin minäkin ihan vaan naisena, ilman äitiroolia, aikuisten aktiviteetteihin keskittyen sen mieheni kanssa. Mutta eipä ole siihenkään aktiivisuutta ollut!
[/quote]
Ap, kiitos kun vastasit.
Tiedätkö, mulla ollut vähän samanlaista. Otti päähän, että mitään ei tapahtunut, jos mä en hoitanut ihan kaikkea matkusteluun liittyvää.
Sitten olen tajunnut, että miehet eivät useinkaan ole aloitteellisia. Niille pitää tehdä kaikki valmiiksi, ellei sitten ole kyse jostain niiden ihan omasta jutusta.
Hyväksy vaan se, että miehet ei tee tossa asiassa aloitetta. Tee suunnitelma, budjetti jne. jo nyt ihan yksin. Sitten kysyt, että käykö tämmöinen matka. Jos ei käy, niin sitten teet uudet suunnitelmat itsellesi (ja/tai lapsillesi).
Ymmärrän toosi hyvin sua siinä, että se suunnittelu ja matka olisi kiva tehdä yhdessä. Mutta älä jumita siihen ajatukseen. Teillä on varmasti monta muuta asiaa tosi hyvin, ajattele niitä. MIksi miettiä tota matkustusasiaa ja hakata päätä seinään ja vaatia, että toinenkin nauttisi siitä.
Tee sä ne suunnitelmat.
Ajattele, minkälainen olo sulle tulisi, jos mies haluaisi että sun pitäisi tehdä jotain mistä et tykkää sen kanssa. Otetaan esimerkiksi metsästys.
Mies saisi päähänsä, että hän nyt vaan haluaa metsästää vaimonsa kanssa. Ja sinä et haluaisi.
Eikö tuntuisi epäreilulta, jos mies jatkuvasti vaatisi ja sitten pettyisi kun et lähde metsästämään.
Etkö silloin sanoisi miehelle, että hei mene sinä metsästämään, mä en vaan halua sitä.
[/quote]
Aivan varmasti lähtisin kerran vuodessa vaikka villisikoja metsästämään, jos se olisi hänelle tärkeää. Enhän minäkään vaadi mitään vuosisuunnitelmaa, että joka viikonloppu on aikataulutettu, vaan kerran vuodessa perheloman suunnittelua yhdessä. Mutta teenpä suunnitelmat itse, sydän verta vuotaen (dramatiikkaa).
Ap
En itsekään jaksa mitään lapsipehelomia. Matkailussa on kyse vapaudesta, itsenäisyydestä ja seikkailusta. Ei onnistu huollettavien kanssa.
Mitä jos järkkäisit lapselle hoidon ja sitten se kaupunkikuherteluloman teille kahdestaan? Vois tehdä hyvää parisuhteellenne ja keskusteluyhteydellenne.
Lomaa voi viettää perheenä myös kotikulmilla ja pienen lapsen kanssa se useimmiten on helpointa, rentouttavinta ja mukavinta niin.
Kyllä te vielä ehditte matkustaa perheenä myöhemminkin, sitten kun se lapsikin on sen ikäinen, että siitä jotain muistoja sillekin jää.
Ei minua haittaa ollenkaan, ettei me 70-luvulla matkustettu perheenä missään. Kaikki ollaan otettu vahinko myöhemmin takaisin, vanhemmat keskenään ja lapset itsekseen, kavereiden ja puolisoiden kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.01.2014 klo 13:27"]
Nykyajan ihminen on niin järkyttävän mukavuudenhaluinen. Ei jaksa mitään tehdä, ellei oma viihtyminen ole 100% taattu!
[/quote]
Jaa että pitäisi maksaa monta tonnia lomasta vaikka tietää, ettei todennäköisesti tulisi siellä viihtymään? Ainakin minä olen ihan mielellän nykyaikainen ihminen ja käytän rahani ja vapaa-aikani asioihin, joista tykkään.
Mun mielestä AP:lla ei ole oikeaa ongelmaa. Oikea ongelma olisi tällainen:
Mies HALUAA viettää lomansa ILMAN AP:ta ja ILMAN LASTA, joko itsekseen tai kavereiden kanssa kotona tai matkustaen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.01.2014 klo 14:27"]
Mun mielestä AP:lla ei ole oikeaa ongelmaa. Oikea ongelma olisi tällainen:
Mies HALUAA viettää lomansa ILMAN AP:ta ja ILMAN LASTA, joko itsekseen tai kavereiden kanssa kotona tai matkustaen.
[/quote]
Naulan kantaan. Jos mies ei halua matkustaa lapsiperheenä, mutta on valmis viettämään lomaa lapsiperheenä kotona tai matkustamaan vaimon kanssa kahdestaan lapsen ollessa hoidossa, mies on vain ja ainoastaan rationaalinen.
Ja sitä jos mitä minunkaltainen insinöörinainen arvostaisi!
Jos miehesi toteamusta ei seurannut jonkunasteinen perustelu kiinnostuksen puutteelle (tilapäinen rasittunut olo, joten perhelomaan liittyvä stressi on ylivoimainen tai muuta vastaavaa) ja empaattinen pahoittelu siitä, ettei pysty tällä kertaa eläytymään innokaasti perhelomaan + selkeä viesti siitä, että käsittää aiheuttavansa enemmän kuin pettymyksen sinulle ja lapselle ja lupaus tehdä asialle jotain (siis omalle ololleen), niin että perhelomaan olisi hänenkin kohdallaan mahdollista osallistua aidon innostuneesti (siis ei hampaat irveessä), niin näkisin kiinnostuksen puutteen signaalina siitä, ettei perhe-elämä kiinnosta laajempana asiana. Itse käsitän, että me-hengen luominen perheeseen on erityisen tärkeätä ja mm. yhteisten lomailujen tarkoituskin olisi sen vahvistaminen. Omasta kokemuksesta kyllä voin sanoa, että mies kokee kaiken ylimääräisen perheen kanssa vietettävän ajan kuin sen sosiaalisten normien ja kulissien ylläpitämisen takia pakolliseksi näkemänsä erittäin stressaavaksi jos ei peräti ahdistavaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähde ilman miestä, kun kerran rahaakin on! Pyydä halutessasi mukaan vaikka ystävä lapsineen tai ilman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei varmasti auta, mutta ei teidän perhe ole tässäkään asiassa ainoa laatuaan...
Mun kaverille on käynyt samoin, ja viimeisen parinkymmenen vuoden aikana ovat vähän vähemmän viettäneet lomia pelkästään perheenä, joitain sentään, mutta ...
Oudoltahan se kuulostaa muille, mutta toimii ns riittävän hyvin heille. Surutyöt ja pettymykset siellä on kyllä tehty aikanaan.
Niin, kypsä miehesi haluaa ilmeisesti A-luokan lomamatkan mielummin. Mä en katselisi tollasta tyyppiä kovin pitkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajattele positiivisesti. Tämä antaa sinulle vapaat kädet suunnitella loistavaa lomaa isellesi ja lapsillesi. Jätä se nirppanokka kotiin. Nautit lomastasi ja vietät muksujen kanssa oikein hulvattoman hauskaa aikaa yhdessä.
Asennekysymys, kaikki lähtee sinusta itsestäsi.
Iloitse tästä mahdollisuudesta ja repäise oikein kunnolla.
Riemukasta lomaa sinulle ja lapsillesi.
Meillä mies ilmoitti viime keväänä haluavansa olla kerrankin vähän yksinään, ilman perhettään, eli minua ja kolmea lastamme. Okei, ekana kirpaisi, mutta minulla ja lapsilla oli tosi mukavaa! Lähdimme pari kertaa parin tunnin varoitusajalla vanhempieni mökille lähes viikoksi ja teimme vaikka mitä mukavaa. Mieskin alkoi jo soittelemaan perään parin päivän päästä ja oli niin hymyilevää isiä kun kotiin tulimme. Lomailut tekivät siis molemmille tosi hyvää. Ja mitä mies oli tehnyt kotona lomallaan yksin - romppasi autoaan ja muuta omasta mielestäni ei niin hauskaa, mutta hän oli tyytyväinen tekemisiinsä. Anna siis miehen olla ja lähde sinä lasten kanssa, pärjäät varmasti. :)
Tunne sinällään ei ole poikkeuksellinen, tapa kertoa se noin on tökerö ja loukkaava. Minäkin nauttisin yksinolosta useammin kuin nyt sitä saan...
Meillä on hyvä avioliitto vaikka onkin jonkunverran erilaiset harrastukset ja mieltymykset. Niinpä sitten harrastammekin sekä yhteisiä lomia lasten kanssa, lomia ilman lapsia, äiti+lapset, isä+lapset, ja muitakin reissuja eri kokoonpanoilla sen mukaan mitä perheenjäsenet haluavat (kotimaassa ja ulkomailla). Hyvin on toiminut vuosikausia. Ei niiden lomien tarvitse aina olla sitä että koko perhe lähtee jonnekin mistä yksi perheenjäsen ei tykkää.
Minkälaisista lomista miehesi muuten pitää? Oletko kysynyt? Ehkä hän haluaisi jotain ihan muuta kuin sinä. Olisitko valmis kokeilemaan hänen järjestämäänsä lomaa?
siis eikö mies halua lomailla ollenkaan vai eikö teidän kanssa? Haluaisiko lomalle ilman teitä?
Meillä oli naapurit, jossa mies ei koskaan lähtenyt matkalle. Lopulta vaimo alkoi matkailla äitinsä kanssa.
[quote author="Vierailija" time="28.01.2014 klo 20:12"]
Meillä on hyvä avioliitto vaikka onkin jonkunverran erilaiset harrastukset ja mieltymykset. Niinpä sitten harrastammekin sekä yhteisiä lomia lasten kanssa, lomia ilman lapsia, äiti+lapset, isä+lapset, ja muitakin reissuja eri kokoonpanoilla sen mukaan mitä perheenjäsenet haluavat (kotimaassa ja ulkomailla). Hyvin on toiminut vuosikausia. Ei niiden lomien tarvitse aina olla sitä että koko perhe lähtee jonnekin mistä yksi perheenjäsen ei tykkää.
Minkälaisista lomista miehesi muuten pitää? Oletko kysynyt? Ehkä hän haluaisi jotain ihan muuta kuin sinä. Olisitko valmis kokeilemaan hänen järjestämäänsä lomaa?
[/quote]
Olisin valmis lähtemään hänen suunnittelemalleen lomalle. Ei vaan koskaan ole suunnitellut mitään.
Minulle täydellinen loma olisi nimenomaan aikaa hänen ja lapsen kanssa.
Mua loukkaa sydänjuuria myöten, että sanoo noin. Ja pistää myös miettimään,
että onpa yksinkertainen tyyppi. Että MIKÄÄN maailmankolkka ei sitten kiinnosta...
Ap
Alue: Aihe vapaa
[quote author="Vierailija" time="29.01.2014 klo 12:22"]
Vastaisitko ap, kuuluiko lomamatkat teidän repertuaariin enne lasta? Kahdestaan, isommalla porukalla vai kenties erikseen? Haen tällä nyt vastausta siihen, haluaako mies ylipäätään käyttää lomiaan matkustamiseen? Kun tämän saat meille kerrottua, päästään itse asiaan: a, b, vai c-luokan matkat vaiko kenties niitä kaikkia sopivassa suhteessa.
[/quote]
Ap vastaa: seurusteluaikanamme teimme kuhertelukaupunkilomia myös ulkomailla. Nähdäkseni tässä parisuhteessamme ei ole ongelma se, että olisi vaikeaa olla perheen kanssa yhdessä, vaan se, että minulle täysipainoista elämää edustaa myös se matkustelu, varsinkin kun varaa on. Ei mitenkään ylenpalttisesti, mutta on. Matkustelun ei tarvitse olla mitään safaria tai Kiinan kiertomatkaa, vaan ihan tavallista yhteistä kokemista ja olemista. Lisäksi kun työelämässä ollaan, niin lomat täytyy ilmoittaa ajoissa. Ja sitten jos johonkin lähtee, niin hotellit ja lennot olisi kanssa hyvä varata ajoissa. Mutta jos mitään ei varaa, niin se loma tulee ja menee ja sitten käydään lähiuimahallissa.
Mutta hei vilpittömästi kiitän kaikista kommenteista. Kyllä mua kirpaisee, että olisi ihaninta vaan reissata sen puolison kanssa, mutta en mä nyt niin tollukka ole ettenkö yksin osaisi reissata. Ja mielellään tosiaan matkustaisin minäkin ihan vaan naisena, ilman äitiroolia, aikuisten aktiviteetteihin keskittyen sen mieheni kanssa. Mutta eipä ole siihenkään aktiivisuutta ollut!