Viime aikoina olen tullut muistelleeksi nuoruutta ja niitä ekoja kokemuksia tyttöjen kanssa
Sängyllä loikoiltiin ja aloin sitä siinä kutitella, kikatti ja rääkyi ja minä vaan jatkoin, kun koskea piti, muttei muuten uskaltanut. Naapurintyttö, hyvä kaveri, johon olin ollut ihastunut jostain viisivuotiaasta asti. Sen pidemmälle me ei koskaan päästy, kun otti ihan jonkun muun poikaystäväkseen.
Mun ensisuudelman jälkeen tyttö pyysi, että räkäisisitkö, kun on niin märkää se puuha. Oli paljon kokeneempi. Sellainen tyttö, jonka kanssa kaikki halusi olla. Ja minäpä sain pussata sitä, ja rintaankin antoi koskea, paidan alla.
Ja oli niin "cool" tehdä fritsuja. Kimmat kaulat syötyinä aamuisin, nokka pystyssä ylpeinä siitä. Me kundit reviiriämme merkkaamassa sillä. "Noora on mun."
Ja miten ahdasta oli makuupussissa kahdestaan. Aina ei edes mahtunut, vaan piti avata. Saatika löytänyt tyttöön sisään asti kun jo laukesi.
Saadapa elää se kaikki uudestaan.
Kommentit (4)
Näin asiat näkee erilailla tyttö ja poika.
Pojalle ihana tytölle pettymys, uskoisin.
Ei sitä silloin osannut yhtään mitään, tietenkään. Vasta pitkälti yli parikymppisenä kohtasi tytön, jota huvitti opettaa. Tai nainenhan se oli. Aina kiinnosti se, miltä tytöstä tuntuu, että on kivaa, mutta taidot ei riittäneet.
Voi,voi elämän kevättä on kiva on muistella.
Ja varmaan pojan mieleen...ei niinkään siten tytön, joka jäi ilman mitään, se on selvä. Mutta nostalgista.