keskeytyneen keskenmenon kokeneet...
..kuinka kauan teillä on kestänyt jälkisupistelut? Miten ootte selvinneet keskenmenosta? Minulla kävi niin että rv12 menik Eka ultraan ja sielä ei näkynytkään sykettä, Sikiön koko vastasi viikkoja 9. Tehtiin lääkkeellinen tyhjennys, osastolla olin yhen yön ja päivän, olo oli aika heikko.. Tästä on nyt aikaa 4 päivää ja mieli ei oo kyllä yhtään vielä parantunu, olo on yhtäaikaa surullinen, epätoivonen ja täynnä vihaa! Miksi meille piti käydä näin!! 8 vuotta meni ennenku tärppäsi ja sit Se menee kesken.
Kommentit (5)
täällä koettu keskeytynyt keskenmeno viime vuoden huhtikuussa. Huomatiin viikolla 11+4 ja vastasi viikkoja 9+2. Ensin osastolla lääkkeellinen tyhjennys, supistukset kuitenkin jatkui muutaman päivän ajan voimakkaina eikä vuotoa enään kotona tullut, joten jouduin vielä kaavintaan,että saatiin kaikki materiaali kokonaan pois.
Aika parantaa, vaikka tällä hetkellä ei siltä tuntuisikaan! Mulla meni muutama viikko niin että itkin joka päivä tapahtunutta yhtäkkiä kaupassa jos näin raskaana olevan. Sitten se vaihtui vihaan, en halunnut nähä raskaana olevia ollenkaa ja tällä hetkellä katson vain kateellisena vierestä ja toivoisin että itsellä olisi myös samanlainen pallomaha :)) Vieläkin keskenmeno on todella usein mielessä, mutta enään ei ota ajatteleminen niin kipeää kun silloin kun juttu oli tuore. Meillä yritystä ennen plussaa oli kolme vuotta ja nyt alkamassa lapsettomuushoidot, kun ei uutta raskautta ole keskenmenon jälkeen tullut.
Kovasti voimia suruusi<3
[quote author="toiveissa vauva" time="27.01.2014 klo 22:15"]
täällä koettu keskeytynyt keskenmeno viime vuoden huhtikuussa. Huomatiin viikolla 11+4 ja vastasi viikkoja 9+2. Ensin osastolla lääkkeellinen tyhjennys, supistukset kuitenkin jatkui muutaman päivän ajan voimakkaina eikä vuotoa enään kotona tullut, joten jouduin vielä kaavintaan,että saatiin kaikki materiaali kokonaan pois.
Aika parantaa, vaikka tällä hetkellä ei siltä tuntuisikaan! Mulla meni muutama viikko niin että itkin joka päivä tapahtunutta yhtäkkiä kaupassa jos näin raskaana olevan. Sitten se vaihtui vihaan, en halunnut nähä raskaana olevia ollenkaa ja tällä hetkellä katson vain kateellisena vierestä ja toivoisin että itsellä olisi myös samanlainen pallomaha :)) Vieläkin keskenmeno on todella usein mielessä, mutta enään ei ota ajatteleminen niin kipeää kun silloin kun juttu oli tuore. Meillä yritystä ennen plussaa oli kolme vuotta ja nyt alkamassa lapsettomuushoidot, kun ei uutta raskautta ole keskenmenon jälkeen tullut.
Kovasti voimia suruusi<3
[/quote]
kiitos, voimia tässä kyllä trvii. Nyt olo jo onneksi vähän helpottanut, mutta niin samanlaisia tunteita kyllä käyn läpi kuin sinäkin. Ois kyllä niin tarpeen kyllä saaha keskustelyua jonku samankokeneen kans. Oon myös miettiny sitäki että mitä sitä keksis millä Sais ns. Hyvästellä sen pienen, saattais olo helpottaa sillälaillakin.
Jaksamista sinulle!
Koin keskeytyneen keskenmenon kolme kuukautta sitten. Syy oli luultavasti kromosomihäiriö. Keskenmeno havaittiin lisäultrassa kromosomipoikkeavuutta tutkittaessa viikolla 13+3. Sikiön koko vastasi suunnilleen viikkoja, joten menehtyminen oli juuri tapahtunut. Olin sairaalassa lääkkeellisessä tyhjennyksessä aamusta iltaan ja pääsin kotiin yöksi. Supistuksia ei tullut seuraavina päivinä, eikä kipuja ollut edes lääkkeellisen tyhjennyksen aikana kovin paljoa. Kipulääkkeitä toki annettiin.
Noin kuukauden päästä alkoivat kuukautiset (?), jotka kestivät pari viikkoa ja olivat erittäin runsaat, etenkin lopuksi. Hakeuduin niiden vuoksi päivystykseen ja kävi ilmi, että raskausmateriaalia oli vielä jäänyt kohtuun. Se otettiin tähystyksessä pois. Nyt vasta pääsimme uudelle yritykselle, saa nähdä, kauanko kestää.
eikö kenelläkään kokemusta? Kauanko yleensäkki keskenmenon jälkeen on supistuksia? Vai kuvittelenko mää nyt vaan näitä kipujani supistuksiksi ja nää onki jotain ihan muuta..