Ärsyttää, kun 2-vuotiaan syömisessä kestää ja kestää

[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 15:13"]

Ap alkoi kunnon vastarintaan. Et ilmeisesti huomannut, että sen sijaan että kertoisimme sinulle taikasauvasta, jolla lapsen syöminen supistuu 10 minuuttiin, yritimme saada sinut ymmärtämään että voit muuttaa omaa suhtautumistasi. Ja sehän se paras ratkaisu olisikin, mutta sinä et vain hyväksy sitä.

[/quote]

Koska sinä olet selvästikin huomattavasti parempi äiti kuin minä, vastaa toki viestissä nro 38 esitettyyn pyyntöön.

Ap

Ja mä en muuten missään ole pyytänyt taikasauvaa tai edes neuvoja siihen, miten saisin lapsen syömään 10 minuutissa, olen vain kertonut, että mua ärsyttää se, kun jatkuvasti pitää hoputtaa sitä syömistä.

Ap

Meillä on 5 lasta joista kaksi on koulussa ja kolmea hoidan kotona. Ja vaikka erilaisia temperamentteja ja tykkäämisiä jokaisella lapsella on niin ruokailut meillä sujuu mutkitta. Annan ruokaa lapsen mahaan menevän määrän, pikkusella se on pieni kauhallinen ja sitten lapsi ottaa lisää jos tahtoo.

Meillä kaikkea syödään, ainakin pitää maistaa. Joskus ollaan jouduttu tekemään niin että ikänsä mukaan syö ruokaa ja siitä se syöminen on taas lähtenyt ajallaan käyntiin. Mutta jos ruokailusta tekee liian vaikeaa ja pakkopullaa niin mitä järkeä?

Ei meillä odotella 45 minuuttia että joku LEIKKII pöydässä! Saa syödä jos on nälkä, maistaa vähintään ja parin tunnin päästä saa taas ruokaa, eli jos lapsen ei ole silloin nälkä niin ehtii sitä kohta syömään kun kasvattaa nälkää. Ja pelleilyt jää asiasta, koska et mene mukaan tuohon pelleilyyn.

Minä olen kieltänyt lelut kokonaan keittiöstä, ihan turvallisuudenkin takia. Leluja ei tarvita joka paikkaan ja on paikkoja missä ei lelut ole: sänky ja pöytä. Miksi näitä ei voisi pitää itsestäänselvyyksinä ja se siitä.

Pitäisi miettiä ne teidän perheen jutut, pienen nyanssit joilla toimitte. Jos lappaat ruokaa lautaselle ja odotat että lapsi sen kiskasee aina niin unohdat ettei lapsi niin tee, joskus ei tee mieli syödä ja joskus syö vähän enempi ja se vaikuttaa vielä seuraavalla ruokailulla. Miksi siitä pitää tehdä valtataistelu -miten paljon lapsi syö?

Minustakin aiheellista on että vanhemmat päättää mitä lapsi syö ja lapsi määrän. Kun lapsen eteen tuodaan ruokaa 5-8 kertaa päivässä niin kyllä se pärjää. Ja kyllä: 8 kertaa voi syödä jos/kun lapsi kuluttaa paljon ja harrastaa ahkerasti liikkumista. Kannattaa puhua asioista neuvolassa jos tuntuu vaikealta, voit saada vaikka lähetteen ravintoterapeutille. Koska kaikista kurjinta mitä tapahtuu on että teille tilanne hankaloituu enempää. Pahimmillaanhan lapsi tekee tuota koska saa niin huomiotasi..

AAARRGH! Mä niin tiedän tunteen! Meillä menee 45 min helposti vielä 3 vuotiaankin kanssa! Menis enemmänkin jos ei ruvettais syöttämään välillä! Koko ajan muutenkin saa sanoa että lusikka suuhun, syö se ruoka jne..... On kyllä hyvä syömään syötettynä! Yritän olla että eipä tässä mitään kiirettä... mutta kun aikaa on rajallisesti ja en jaksais joka päivä sitä viettää jankuttaen ruokailusta! Jäisi aikaa enenmmän muuhun kuin tuohon ruokailuun!

Kysy neuvolasta apua?

[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 15:16"]

Meillä on 5 lasta joista kaksi on koulussa ja kolmea hoidan kotona. Ja vaikka erilaisia temperamentteja ja tykkäämisiä jokaisella lapsella on niin ruokailut meillä sujuu mutkitta. Annan ruokaa lapsen mahaan menevän määrän, pikkusella se on pieni kauhallinen ja sitten lapsi ottaa lisää jos tahtoo.

Meillä kaikkea syödään, ainakin pitää maistaa. Joskus ollaan jouduttu tekemään niin että ikänsä mukaan syö ruokaa ja siitä se syöminen on taas lähtenyt ajallaan käyntiin. Mutta jos ruokailusta tekee liian vaikeaa ja pakkopullaa niin mitä järkeä?

Ei meillä odotella 45 minuuttia että joku LEIKKII pöydässä! Saa syödä jos on nälkä, maistaa vähintään ja parin tunnin päästä saa taas ruokaa, eli jos lapsen ei ole silloin nälkä niin ehtii sitä kohta syömään kun kasvattaa nälkää. Ja pelleilyt jää asiasta, koska et mene mukaan tuohon pelleilyyn.

Minä olen kieltänyt lelut kokonaan keittiöstä, ihan turvallisuudenkin takia. Leluja ei tarvita joka paikkaan ja on paikkoja missä ei lelut ole: sänky ja pöytä. Miksi näitä ei voisi pitää itsestäänselvyyksinä ja se siitä.

Pitäisi miettiä ne teidän perheen jutut, pienen nyanssit joilla toimitte. Jos lappaat ruokaa lautaselle ja odotat että lapsi sen kiskasee aina niin unohdat ettei lapsi niin tee, joskus ei tee mieli syödä ja joskus syö vähän enempi ja se vaikuttaa vielä seuraavalla ruokailulla. Miksi siitä pitää tehdä valtataistelu -miten paljon lapsi syö?

Minustakin aiheellista on että vanhemmat päättää mitä lapsi syö ja lapsi määrän. Kun lapsen eteen tuodaan ruokaa 5-8 kertaa päivässä niin kyllä se pärjää. Ja kyllä: 8 kertaa voi syödä jos/kun lapsi kuluttaa paljon ja harrastaa ahkerasti liikkumista. Kannattaa puhua asioista neuvolassa jos tuntuu vaikealta, voit saada vaikka lähetteen ravintoterapeutille. Koska kaikista kurjinta mitä tapahtuu on että teille tilanne hankaloituu enempää. Pahimmillaanhan lapsi tekee tuota koska saa niin huomiotasi..

[/quote]

Meillä lapsi syö kaikkea. Ei tarvitse pyytää erikseen maistamaan.

Lapsella ei ole leluja pöydässä.

Hän haluaa itse syödä lautasensa tyhjäksi, mutta siinä syömisessä kestää todella kauan. Joskus todella harvoin ei halua syödä kaikkea. Mä en usko, että ravintoterapeutti voi sille mitään.

Ap

[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 15:17"]

AAARRGH! Mä niin tiedän tunteen! Meillä menee 45 min helposti vielä 3 vuotiaankin kanssa! Menis enemmänkin jos ei ruvettais syöttämään välillä! Koko ajan muutenkin saa sanoa että lusikka suuhun, syö se ruoka jne..... On kyllä hyvä syömään syötettynä! Yritän olla että eipä tässä mitään kiirettä... mutta kun aikaa on rajallisesti ja en jaksais joka päivä sitä viettää jankuttaen ruokailusta! Jäisi aikaa enenmmän muuhun kuin tuohon ruokailuun!

[/quote]

Odota, kohta suakin haukutaan.

Ap

Mitä keinoja, ap olet yrittänyt?

[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 15:19"][quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 15:17"]

AAARRGH! Mä niin tiedän tunteen! Meillä menee 45 min helposti vielä 3 vuotiaankin kanssa! Menis enemmänkin jos ei ruvettais syöttämään välillä! Koko ajan muutenkin saa sanoa että lusikka suuhun, syö se ruoka jne..... On kyllä hyvä syömään syötettynä! Yritän olla että eipä tässä mitään kiirettä... mutta kun aikaa on rajallisesti ja en jaksais joka päivä sitä viettää jankuttaen ruokailusta! Jäisi aikaa enenmmän muuhun kuin tuohon ruokailuun!

[/quote]

Odota, kohta suakin haukutaan.

Ap

[/quote]

Huoh.

[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 15:19"]

Mitä keinoja, ap olet yrittänyt?

[/quote]

Sanon, että keskity nyt syömiseen, leikkiaika on sitten myöhemmin. Kysyn, jaksaako hän syödä ruuan loppuun.

Ap

[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 15:20"]

[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 15:19"][quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 15:17"]

AAARRGH! Mä niin tiedän tunteen! Meillä menee 45 min helposti vielä 3 vuotiaankin kanssa! Menis enemmänkin jos ei ruvettais syöttämään välillä! Koko ajan muutenkin saa sanoa että lusikka suuhun, syö se ruoka jne..... On kyllä hyvä syömään syötettynä! Yritän olla että eipä tässä mitään kiirettä... mutta kun aikaa on rajallisesti ja en jaksais joka päivä sitä viettää jankuttaen ruokailusta! Jäisi aikaa enenmmän muuhun kuin tuohon ruokailuun!

[/quote]

Odota, kohta suakin haukutaan.

Ap

[/quote]

Huoh.

[/quote]

Ai niin, mä unohdin, vain ketjun aloittaja on se, joka on väärässä. My bad.

Ap

Mihin h......... sulla on kiire?

[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 15:23"]

Mihin h......... sulla on kiire?

[/quote]

Olen jo muutaman kerran asiaa selittänyt, lue vaikka ekalta sivulta. 

Ap

Antaa lapsen syödä ensin rauhassa n. 5 minuuttia, syöttää itse loput, sanoen ensin, että kohta mennään lukemaan kirja (tms. mikä on kivaa lapselle). Jos lapsi alkaa kiljumaan syöttämisestä, lautanen pois. Seuraavalla aterialla on sitten varmasti nälkä. Ei turhia välipaljoa eikä mehun juomisia tms.

Ymmärrän sua tosi hyvin ap! Meillä myös hidas haaveilija joka pitää herättää tosi aikaisin aamulla että ehtii syödä ennen päiväkotiin lähtöä.. Illalla jos jumppa tai muu meno niin just ja just saatetaan ehtiä jos lähden töistä varhain. Yksi syy jonka kuulin tutulta hoitajalta on, että lapsella voim lla tosinisot nielurisat. Silloin kurkussa on vain tosi pieni reikä ja siksi syöminen kestää. Tsekkauttakaa tämä asia! 

Meillä oltiin just ko. Leikkauksessa, tosin muista syistä, toivon että se auttaisi ruokailuvauhtiinkin. Tai sit se on temperamenttikysymys :) Jaksua!!

[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 15:25"]

Antaa lapsen syödä ensin rauhassa n. 5 minuuttia, syöttää itse loput, sanoen ensin, että kohta mennään lukemaan kirja (tms. mikä on kivaa lapselle). Jos lapsi alkaa kiljumaan syöttämisestä, lautanen pois. Seuraavalla aterialla on sitten varmasti nälkä. Ei turhia välipaljoa eikä mehun juomisia tms.

[/quote]

Musta tää on vähän outoa. Mä saan viestikaupalla paskaa niskaani, että KEHTAAN ärsyyntyä lapsen hitaasta syömisestä, mutta sitten kuitenkin on ok rangaista lasta - joka kyllä haluaa syödä - ottamalla ruoka pois.

Ongelma on se, että kun 2-vuotiaan aikakäsitys on aivan olematon, lupaukset ruokailun jälkeen tapahtuvista kivoista jutuista ei oikein auta. Muutenhan se olisikin helppoa, koska lapsi saa yleensä ruuan jälkeen leikkiä.

Meillä ei syödä turhia välipaloja, ruokaa saa vain aterialla.

Ap

[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 15:23"]

Mihin h......... sulla on kiire?

[/quote]

Nimenomaan. Ja toisaalta lapsi saattaa käyttää aikaa syömiseen senkin vuoksi kun seuraavaksi ei ole tiedossa mitään kivaa, esim. leikkiä touhua yms.

Mieti mitä lapsesi tykkää tehdä ja kannusta sillä ruokailun aikana esim. nyt kun syöt lautasen nopeasti tyhjäksi niin tehdään sitä ja sitä tms...

[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 13:37"][quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 13:24"]

Ja kummallinen kommentti tuo, että kuka tekee enää niin, että lautanen pitää syödä tyhjäksi. Sehän on ihan peruskäytöstapoja. Hyvä opettaa lapselle, että lautanen syödään tyhjäksi. Sehän menee niin, että jos itse annostelee ruokansa lautaselle, on se syötävä pois. Jos joku muu annostelee eli saat valmiin annoksen, ruokaa saa jättää lautaselle silloin se ei ole loukkaavaa. Eli itse kun ottaa, pitää osata arvioida kuinka paljon syö.

[/quote]

Vain suomalaisessa kulttuurissa näin... Olet ilmeisesti syntynyt siellä -50 luvun tietämillä? Samaan lokeroonhan kuuluu myös se, ettei mitään ruokaa heitetä pois. Juustostakin voi homeet höylätä ja lopun syödä. Leivästä riittää kun homeet kopsuttaa pois. "Ei meillä ole koskaan heitetty mitään ruokaa roskiin..." Näitä riittää.

[/quote]

Kuule olen syntynyt ihan -80 luvulla. Minusta on kohteliasta syödä ruoka lautaselta, jonka on ITSE siihen ottanut. On etikettivirhe ottaa itse ruokaa niin paljon, ettei jaksa syödä. Ja tämä tosiaan koskee aikuisia, lapsethan vasta opettelevat käytöstapoja. Lasta en pakota, mutta kannustan häntä kyllä syömään lautasen tyhjäksi. En pakota siksi, koska minä sen hänelle annostelen. Ja kuten sanoin, on ok, jos jättää esim. ravintolassa ruokaa lautaselle, jos ei ole itse voinut vaikuttaa annoskokoon.

Mikä hyve sinulle on laittaa ruokaa roskiin, jätteisiin? Otat itse ruokaa lautaselle etkä sitten kuitenkaan syö? Missä päin maailmaa tämä on ok?

Pilaantunut ruoka heitetään toki pois, eihän sitä voi alkuunkaan verrata siihen, että tuoretta, hyvää ruokaa heitetään pois vaan sen takia että ottaa liikaa lautaselle. ? Ja ei, meillä ei ole syömishäiriöisiä, pulleita lapsia eikä aikuisia, vaikka lautasen syöminen tyhjäksi onkin tavoiteltavaa.

Ap:lle sanoisin vielä, että olisi onnellinen 2-vuotiaasta joka syö itse lautasen tyhjäksi. Vaikkakin aikaa kuluu reilusti.

Mun täytyy nyt mennä, ihan mielenkiinnolla edelleen otan vastaan kuvailuja niiden perheiden päivästä, joissa lapset saa syödä tunnin kerrallaan. Ja huom. kyseessä on oltava sen ikäiset lapset, jotka nukkuvat päikkärit.

Ap

Ei vaan taida olla neuvoja jaettavaksi ko tilanteeseen. Varsinkaan kun se 2- vee on vielä pieni.