Lue keskustelun säännöt.
Minkä maalainen olet? Pohdintaa monikulttuuriudesta.
25.01.2014 |
Osallistuimme väestökartoitukseen täällä Englannissa, ja täti kysyi ensin meiltä vanhemmilta "what is your cultural identity", helppo nakki. Minä olen Suomalainen, mieheni omanmaalaisensa. Sitten sama kysymys teineille, jotka eivät osanneet vastata. Eivätkä erityisemmin edes välittäneet asiasta, heillä on monta kulttuurillista identiteettiä mutta se ei ole iso juttu heille.
Minusta on aika jännä huomata miten minulle itsestäänselvät asiat (olen Suomalainen), ovat saaneet ihan eri arvostuksen nykyajan maailmassa jossa ihmiset liikkuvat niin paljon enemmän kuin 40v sitten.
Meillä siis minä olen Suomalainen, mies toisesta Euroopan maasta, lapset syntyivät ja kasvoivat kolmannessa maassa, ja muutimme Englantiin kun muksut olivat alakouluiässä. Nyt teinejä.
Olen jutellut muksujen kanssa asiasta, kysynyt mitä he vastaavat kun joku kysyy mistä he ovat kotoisin. Heille asia ei ole iso, he eivät ole "mistään kotoisin" ja kertovat kysyjästä riippuen perhetaustaa sen.
Ajatuksia?
Kommentit (18)
[quote author="Vierailija" time="25.01.2014 klo 23:32"]
Sääliksi käy lapsia jos ovat tuollaisia heittopusseja. Tosin ei kai noista lähtökohdista kovin paljoa voi odottaa.
[/quote]
Hehe... nyt pitää kyllä tarkentaa että muksut ovat ihan täyspäisiä, ja toivottavasti me vanemmat myös.
Muksut kasvoivat hyvin paikalliseen kulttuuriin ja kieleen edellisessä asuinmaassamme, aloittivat koulun kunnialla ja esim. oppivat lukemaan kolmella kielellä samanaikaisesti viisivuotiaina.
Se viimeisin suuri muutos lasten ollessa ala- asteikäisiä sujui myös upeasti, ja nyt teineinä ovat hyviä koulussa ja sosiaalisesti. En sanoisi että ovat ressukoita :D
Monikulttuurius on heille itselleen ollut lähinnä rikkaus, monen kielen osaaminen on kova pointti kaverien parissa (naapuruston likoilla on himo oppia suomea koska se on niin eksoottista, kadulla lapset sanovat minulle HEI :D ) ja auttaa uusien kielten oppimisessa. Kouluranska ja - espanja ovat lapsille huomattavasti helpompia kuin yksikielisille kavereilleen, käsite kielestä on jo tuttu asia.
Identiteetiltään ovat kuitenkin erilaisia kuin mitä minä käsitän kulttuuriseksi identiteetiksi. Muuttuva maailma, muuttuvat käsitteet.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.01.2014 klo 23:00"]
Aika surullista. Mun mielestä olet epäonnistunut kasvatuksessa kun lapsesi eivät ole suomalaisia vaikka sinä olet.
[/quote] Mika siina suomalaisuudessa on niin tarkeata etta pitaa vetaa mukana kuin riippakivea? Onko somaliaiti epaonnistunut kasvatuksessa jos Suomessa syntyneet lapsensa mieltavat itsensa suomalaisiksi eivat somaleiksi?
[quote author="Vierailija" time="25.01.2014 klo 23:00"]
Aika surullista. Mun mielestä olet epäonnistunut kasvatuksessa kun lapsesi eivät ole suomalaisia vaikka sinä olet.
[/quote] Mina olen syntynyt Suomessa mutta en erityisemmin miella itseani suomalaiseksi. Olen Amerikan kansalainen ja asunut taalla paljon kauemmin kuin Suomessa. Puhun suomea jossa ei ole yhtaan anglismia ja on kirjakielta jolle nauretaan. Suomenkielisissa videoisssa en useinkaan saa selvaa puheesta.
Suomalaisesta populaarikulttuurista minulla on hyvin hamara kasitys, amerikkalaisen kanssa olen sinut. Mikahan mina sitten olen? Varmasti joku halveksittava.
Kasi, jos sinulta kysyttäisiin kulttuuri-identiteettiäsi, mitä vastaisit?
[quote author="Vierailija" time="26.01.2014 klo 00:27"]
Kasi, jos sinulta kysyttäisiin kulttuuri-identiteettiäsi, mitä vastaisit?
[/quote] Luultavasti Finnish-American. Onneksi kukaan ei ole tullut kyselemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama tilanne täällä, Englannissa asunut suurimman osan elämästäni mutta Suomen passilla kuljen. En osaisi vastata täysin kysymykseen mistä olen kotoisin, tilanteesta riippuen sanon olevani Suomesta / Englannista.
Ihme heittopussi-kommentteja täällä, jätetään ne omaan arvoonsa. Kaikki tuntemani monikulttuuriset (Suomi-Englanti esimerkiksi) lapset täällä ovat mielestäni erittäin sosiaalisia ja fiksuja verrattuina suomalaisiin ikätovereihinsa.
Valkoisen rodun edustaja. Tarkemmin voi tähdentää, mistä valkoisen rodun kansoittamasta alueesta on kyse. Sen kautta voi sitten saada pientä tarkennusta luonteeseen ja fyysiseen olemukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.01.2014 klo 00:09"]
[quote author="Vierailija" time="25.01.2014 klo 23:00"]
Aika surullista. Mun mielestä olet epäonnistunut kasvatuksessa kun lapsesi eivät ole suomalaisia vaikka sinä olet.
[/quote] Mika siina suomalaisuudessa on niin tarkeata etta pitaa vetaa mukana kuin riippakivea? Onko somaliaiti epaonnistunut kasvatuksessa jos Suomessa syntyneet lapsensa mieltavat itsensa suomalaisiksi eivat somaleiksi?
[/quote]
Kyllä ihmisellä pitää olla juuret, muuten on juureton, ja se ei ole koskaan hyvä asia. Kyllä itseään, ja elämää yleensäkin ymmärtää paremmin kun tietää mistä on tullut, isänmaa ja äidinkieli. Kaikille ihmisille on aina ollut tärkeää se mistä on kotoisin, ja nykyään kasvatetaan näitä "maailmankansalaisia" joilla ei ole sitten oikein mitään perustaa mistään. USAssakin on kaikkia kansalaisuuksia, mutta pitävät sielläkin kiinni omista juuristaan, ja ovat silti amerikkalaisia, ylpeitä isänmaastaan.
Jos niillä juurilla ei ole mitään väliä, niin miksi ihmiset aina ensimmäisenä kysyvät toisiltaan että mistä olet kotoisin?
[quote author="Vierailija" time="26.01.2014 klo 00:25"]
[quote author="Vierailija" time="25.01.2014 klo 23:00"]
Aika surullista. Mun mielestä olet epäonnistunut kasvatuksessa kun lapsesi eivät ole suomalaisia vaikka sinä olet.
[/quote] Mina olen syntynyt Suomessa mutta en erityisemmin miella itseani suomalaiseksi. Olen Amerikan kansalainen ja asunut taalla paljon kauemmin kuin Suomessa. Puhun suomea jossa ei ole yhtaan anglismia ja on kirjakielta jolle nauretaan. Suomenkielisissa videoisssa en useinkaan saa selvaa puheesta.
Suomalaisesta populaarikulttuurista minulla on hyvin hamara kasitys, amerikkalaisen kanssa olen sinut. Mikahan mina sitten olen? Varmasti joku halveksittava.
[/quote]
Miksi et muuta asumaan Suomeen, edes muutamaksi vuodeksi, ja etsi juuriasi? Ei tarvisi sitten miettiä mikä on tai ei ole. Joku sinua suomalaisuudessa kiehtoo kun tännekin palstalle olet päätynyt, ei täällä amerikkkalaiset pyöri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miellän itseni suomen ruotsalaiseksi vaikka olen asunut Briteissä lähes kymmenen vuotta. Puolisoni on kiinalais taustainen singaporelainen. Jos lapsia joskus tulee niin en tiedä miten kasvatetaan, luulisin että kielet olisi suomi, englanti, mandarin
Meilla lahes ap:n kaltainen tilanne ja joskus tullut mietittya mita traumoja aiheutetaan lapsille, mutta ei nuo nayta kovin traumatisoituneilta viela ainakaan, lahinna ihmettelevat jos joku on 'puhdas' britti tai puhuu vaikka vain yhta kielta. Heille on normaalia etta isanmaa, aidinkieli ja koti/synnyin maa ovat ripotelu eripuolille maailmaa.
Itse olen suomalainen mutta en silti koe kuuluvani Suomeen. Ehka tuo ulkosuomalainen on melko hyva termi kuvaamaan minua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.01.2014 klo 01:43"]
[quote author="Vierailija" time="26.01.2014 klo 00:25"]
[quote author="Vierailija" time="25.01.2014 klo 23:00"]
Aika surullista. Mun mielestä olet epäonnistunut kasvatuksessa kun lapsesi eivät ole suomalaisia vaikka sinä olet.
[/quote] Mina olen syntynyt Suomessa mutta en erityisemmin miella itseani suomalaiseksi. Olen Amerikan kansalainen ja asunut taalla paljon kauemmin kuin Suomessa. Puhun suomea jossa ei ole yhtaan anglismia ja on kirjakielta jolle nauretaan. Suomenkielisissa videoisssa en useinkaan saa selvaa puheesta.
Suomalaisesta populaarikulttuurista minulla on hyvin hamara kasitys, amerikkalaisen kanssa olen sinut. Mikahan mina sitten olen? Varmasti joku halveksittava.
[/quote]
Miksi et muuta asumaan Suomeen, edes muutamaksi vuodeksi, ja etsi juuriasi? Ei tarvisi sitten miettiä mikä on tai ei ole. Joku sinua suomalaisuudessa kiehtoo kun tännekin palstalle olet päätynyt, ei täällä amerikkkalaiset pyöri.
[/quote] Miksi muuttaisin Suomeen muutamaksi vuodeksi? Mita siella tekisin, ei minua kukaan ottaisi toihin ja sossun tuilla en suostuisi elamaan. Ei minun juuriani tarvitse etsia, tiedan ihan tarkalleen.
Mina kayn taalla pitaakseni kielta ylla, ennen nettia minulla ei ollut aavistustakaan mita esim. makkari tarkoitti, nyt tiedan. Muutaman kerran olen joutunut palstalla kysymaan jonkun sanan merkitysta ja aina on joku ystavallisesti vastannut.
Kyllahan talle palstalle kirjoittelevat sellaisetkin Suomessa asujat jotka ovat muualla syntyneet ja oppineet kielen hyvin. Ei kai taalla mitaan henkilotunnusta tarvitse?
[quote author="Vierailija" time="26.01.2014 klo 01:39"]
[quote author="Vierailija" time="26.01.2014 klo 00:09"]
[quote author="Vierailija" time="25.01.2014 klo 23:00"]
Aika surullista. Mun mielestä olet epäonnistunut kasvatuksessa kun lapsesi eivät ole suomalaisia vaikka sinä olet.
[/quote] Mika siina suomalaisuudessa on niin tarkeata etta pitaa vetaa mukana kuin riippakivea? Onko somaliaiti epaonnistunut kasvatuksessa jos Suomessa syntyneet lapsensa mieltavat itsensa suomalaisiksi eivat somaleiksi?
[/quote]
Kyllä ihmisellä pitää olla juuret, muuten on juureton, ja se ei ole koskaan hyvä asia. Kyllä itseään, ja elämää yleensäkin ymmärtää paremmin kun tietää mistä on tullut, isänmaa ja äidinkieli. Kaikille ihmisille on aina ollut tärkeää se mistä on kotoisin, ja nykyään kasvatetaan näitä "maailmankansalaisia" joilla ei ole sitten oikein mitään perustaa mistään. USAssakin on kaikkia kansalaisuuksia, mutta pitävät sielläkin kiinni omista juuristaan, ja ovat silti amerikkalaisia, ylpeitä isänmaastaan.
Jos niillä juurilla ei ole mitään väliä, niin miksi ihmiset aina ensimmäisenä kysyvät toisiltaan että mistä olet kotoisin?
[/quote]
No kun ne juuret voivat olla useampaan kuin yhteen maahan. Sinä miellät ne yhteen maahan kuuluviksi koska se on sinun kokemuspiiriäsi vastaavaa; kaikilla ei kuitenkaan ole ollut samanlainen elämä kuin sinulla...
Itse ole suomalainen. MiehenI on kahdesta maasta - kasvanut toisessa mutta molemmat vanhemmat toisesta kotoisin, menee kielen ja kulttuurin puolesta ihan täysin kummanmaalaisena tahansa. Lapsemme ovat sitten näistä kolmesta maasta, vaikka täytyy sanoa että yksi miehen kotimaista on jäänyt heille vähemmän tutuksi, yritämme korjata tketä käymällä tässä maassa muutaman vuoden välein, mutta koska ko. maa on valtameren takana, on sinne matkustaminen aina aikamoinen operaatio...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen eestiläinen ja pysyn vaikka olenkin asunut suomessa 21 vuotta. Lapset syntyi täällä, heille olen sanonut, että olette 50/50 eestiläisiä/ suomalaisia. Kai he itse pitävät itseään suomalaisina. Minä en muutu ikinä suomalaiseksi. Vaikka puukolla uhattaisi.
Aika surullista. Mun mielestä olet epäonnistunut kasvatuksessa kun lapsesi eivät ole suomalaisia vaikka sinä olet.
MInä olen vain suomalainen, koska sukunimeni on Korhonen. Kansallisuus kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella.
Siskoni asuu Saksassa, on naimissa britin kanssa ja lapsensa sanovat olevansa saksalaisia. Mikä minusta on heidän identiteettitotuutensa.
Minäkään en erityisesti 'ole mistään kotoisin', vaikka olen suomalainen, suomalaisista vanhemmista. Vanhemmat joutuivat lähtemään kotiseudultaan (johon identifioituneet), minä en ole koskaan tuntenut oloani 'suomalaiseksi'. Olen kotonani yhtä hyvin missä vain, missä saan olla oma itseni eikä minua rajoiteta kulttuurisyistä. Kulttuuri on vankila, jossa ihmiset asuvat ymmärtämättä että ovat kahlittuja, kulttuurinsa vankeja. "Cultural identity" - miksi sellainen pitäisi olla? Minusta on Edistystä, jos ap:n lapset sukkuloivat eri kulttuurien välillä kuin kalat vedessä, ottamatta niistä henkistä riippaa itselleen.
Sääliksi käy lapsia jos ovat tuollaisia heittopusseja. Tosin ei kai noista lähtökohdista kovin paljoa voi odottaa.