Minkä ikäinen on liian nuori äidiksi?
Täytän tänä vuonna 25 eikä lähipiirissä ole vielä perheellisiä. Olen asunut omillani 6 vuotta ja koen eläväni normaalin nuoren aikuisen elämää; käyn osa-aikatöissä, mutta opiskelut ovat yhä kesken. Valmistun kandiksi keväällä. En juurikaan biletä tai vietä villiä opiskelijaelämää, olen tiiviissä parisuhteessa kolmatta vuotta jne.
Ystävien suhtautuminen lastenhankintaan tuntuu olevan "Apua! Näin nuorena? Katsotaan kymmenen vuoden kuluttua!" tai vaihtoehtoisesti "Ei _koskaan_.". Aihe on tullut joskus ohimennen puheeksi, että haluaisin itse saada myös maisterinpaperit käteen nopeasti (taitaa mennä parisen vuotta vielä), koska en haluaisi jättää lastenhankintaa kovin myöhäiseksi. Oma äitini oli 35 syntyessäni ja on aina tuntunut, että välillämme on liian suuri ikäkuilu. Reaktio on lähes väistämättä kummaksuva, "Ei kai nyt näin nuorena vielä...". Fakta on, että naisen hedelmällisyys lähtee jyrkkään laskuun 27 vuoden jälkeen ja samalla todennäköisyys lapsen kromosomipoikkeavuuksille ym. lähtee nousemaan äidin iän myötä. Ja silti tuttavapiirissäni hämmästellään yhteisten, keksimäärin 25-28-v. tuttujen perään: "Kauheen nuorena tekemässä lapsia!"
Tällainen mentaliteetti vaikuttaa sitten minuunkin. Yksi vanha ystäväni on pian 27 ja hän ja miehensä tjottailevat. Muutama tuttu on myös raskaana, iältään keskimäärin 24-26 v. Jotenkin automaattisesti huomaan miettiväni itsekin, että ovatpa nuoria äideiksi... vai hetkinen, tämähän on täysin ristiriidassa omien ajatuksieni kanssa!
Olen vain niin tottunut sivuuttamaan lastentekoajatukset, koska en halua teiniäidiksi. No, onhan noista teiniajoista jo aikaa... Kun täytin viimeksi vuosia, sain jo sukulaiselta kommenttia että sinun ikäisenäsi minulla oli jo lapsi. Tällä palstallakin on vaikka kuinka naisia, jotka ovat saaneet esikoisensa vaikkapa 20-22 vuotiaana.
En tiedä mitä ajatella. Onko 25 liian nuori äidiksi? Onko kyseessä enemmänkin elämäntilannekohtainen seikka, eli jos opiskelut ovat merkittävästi kesken, 25-vuotias on vähemmän kypsä kun jo työelämässä oleva 22-vuotias? Ajatuksia kehiin :)
Kommentit (48)
Minä sain esikoisen kesken opiskelujen 23-vuotiaana ja en kokenut olevani liian nuori. Minulle ei itseasiassa kukaan tainnut sanoa, että olisin nuori äiti. Lapsi oli ensimmäisen kerran yökylässä kaksivuotiaana ja meillä oli ihan hyvät tulot jopa opiskeluaikana, olimme ja olemme varmasti ihan hyvät vanhemmat :) opiskelin vielä useita vuosia lapsen syntymän jälkeen.
Minusta lapsia kannattaa alkaa suunnittelemaan 25 -vuotiaana. Liian nuoria on alta 20-kymppiset.
LUONNOLLISESTI liian nuori äidiksi on se, joka ei ole vielä saavuttanut sukukypsyyttä.
Minä uskon ja luotan tässä 3,5 miljardin vuoden evoluutioon maapallolla tai - jos halutaan - ns. Jumalan luomistyöhön.
Minusta ei-sukukypsän ei kannata synnyttää, vaikka se teknisesti joskus mahdollistettaisiin.
Huh huh, jopa tämä herättää tunteita :)
Olen 25-vuotias ja odotan esikoistani. Mieheni on neljä vuotta vanhempi ja ollut jo useamman vuoden alansa (vaki)töissä. Itse olen viimeiset 2,5 vuotta tehnyt korkeakoulustani vaativaa työtä, ja sitä ennen olen ollut kesätöissä ja tehnyt töitä myös opintojen ohella. Rahaa riittää siis ihan kivasti, enkä tajua, miten olemme yhteiskunnan elättejä. Äitiysavustuksesta ja -päivärahoista ei kai voi kieltäytyäkään. Oletteko te itse kieltäytyneet?
Olen ollut mieheni kanssa kuusi vuotta, ja tämä on ensimmäinen vakava suhteeni. Minulle kai sitten vaan kävi tuuri, kun löysin hyvän miehen ilman sen kummempia etsimisiä ja kokeilemisia. Sori.
Rehellisesti sanottuna en olisi halunnut äidiksi yhtään nuorempana. Olen onnellinen siitä, että olen saanut elää vapaasti vain itselleni. Minulle tämä nyt vaan sattuu olemaan hyvä aika saada lapsi. Jollekin muulle se on minua aiemmin, ja monelle sopiva hetki on minua vanhempana. Onneksi kaikkien ei tarvitse tehdä saman kaavan mukaan.
Mä sain esikoiseni 32 vuotiaana. Takana oli jo opiskelut ja vakitöissä olen ollut jo 14 vuotta.
Mä sain esikoiseni 32 vuotiaana. Takana oli jo opiskelut ja vakitöissä olen ollut jo 14 vuotta.
[quote author="Vierailija" time="25.01.2014 klo 18:44"][quote author="Vierailija" time="25.01.2014 klo 16:35"]
Oon 25v ja mulla on kaksi lasta. Apua, en haluais tehdä ikinä lapsia noin myöhään koska synnytyksestä palautuminen on hitaampaan. Silloin 20v kun synnytin niin olin taas 3päivän päästä kunnossa ja mahaa ei jäänyt. Eikä tullut raskausarpia. Nyt en enää halua lapsia koska alkaa olla jo se ikä kun ihon kimmoisuua lähtee laskuun.
[/quote]
Mieli sinä naikkonen vain kimmoisuutta. Oletko elättänyt lapsesi ITSE vai oletko tullut veronmaksajien pussille? Jokainen elättään ihan itse tekeleensä. eIkö sovita niin?
[/quote]
Kyllä kuule olen ihan itse mieheni kanssa elättänyt. On työpaikat ja tutkinnot. Ootko kade;)
[quote author="Vierailija" time="25.01.2014 klo 20:40"]Kauhean rumasti jotkut kirjoittavat. Minä olen yksi tähän ketjuun vastanneista nuorista äideistä ja kysynkin, että millä tavoin tämä minun "liaan nuori" äitiyteni on kenenkään elämää haitannut? Millä tavoin "liian nuori" äidiksi tulo näkyy?
Itse olin 20-vuotias kun sain esikoiseni. Miehen kanssa oltiin oltu muutama vuosi yhdessä ja ollaan muuten vieläkin. Tuohon aikaan minulla oli ammattikoulututkinto ja lapsen syntymän jälkeen opiskelin amk-tutkinnon. Mies valmistui juuri amk:sta ja sai vakkarityön. Eli millään sossunrahoilla ei meidän lasta ole elätetty.
Ja on kuulkaa matkusteltukin. Vaikka en ihan koekaan, että se on se tekijä millä mitataan vanhemmaksi kykenevyyttä.
Niin mikä tässä yhtälössä nyt on sellaista, että koette olevanne itse parempia ja voivanne arvostella ja ylenkatsoa minua?
[/quote]
Mä luulen, että ne on vaan katkeria, kun eivät itse ole saavuttaneet kaikkea haluamaansa..