Petän alkoholistimiestäni
Klassinen tarina: viiden vuoden yhdessäolon ja kahden avioliittovuoden jälkeen alkaa vihdoin omat silmät avautua. Puoliso on alkoholisti. Työt hoituu kyllä, mutta kaikki liikenevä raha vaihdetaan olueen ja viinaan, vapaa-aika menee humalahakuisesti juoden. On satoja kertoja luvattu lopettaa, vaan sanoja ne kuitenkin oli, ilman tekoja. Psykologillakin kävin juttelemassa, mutta eihän se auta että minä siellä ravaan kun mies on se joka juo. Nyt sitten petin miestäni työkaverini kanssa. Kylläpä tuntuu hienolta ihmiseltä, kun ei ole rohkeutta erota, mutta ei näköjään myöskään voimia käsitellä tätä aikuismaisesti.
Rakentavaa kritiikkiä, tukea, kohtalotovereita?
Kommentit (10)
Olen alkoholisti, 48 vuotis mies. Töitä on vielä ja rahaakin. Elämästä puuttuu jotain - siksi juon. Suhde ei enää niin lämmin ja seksintäytteinen kuin vuosia sitten. Vaimo tekee etätöitä illat ja viikonloput.
Vaikka kuinka korostaisit, että petät nimenomaan alkoholistimiestäsi, minulta ei todellakaan heru sympatiapisteitä. Halveksin sinunlaisiasi.
Miksi petit? Tai paremminkin vois kysyä että millä perustelet asian itselles?
Aika samanmoinen kokemus mullakin takana, lähes 5v seurustelua maanisdebressiivisen alkoholistin kans..alkuun katoin, et maksaa laskunsa ja sai luottotiedot takaisin, ostettiin talo ja suunniteltiin vauvaa(hän toivoi)..no sitten rupes ryyppämään enempi, alkoi käyttämään huumeitakin ja työpaikka lähti alta 1kk talolainan oton jälkeen...minulle kertoi vain vaihtaneensa parempaan paikkaan, kun sai parin viikon jälkeen uuden paikan.
Sai sitten sieltäkin kenkää, kun alkoi pinnaamaan duunista ja ryypiskeli keskellä viikkoa tai meni töihin kännissä.
Minä muutin pois 1/2 v kuluttua talon hankinnasta ja pankkilainan siirtoa hänen nimiinsä piti odotella pitkä kuukausi.
Sairas sairastuttaa läheisempänsäkin..niin se vaan menee. Nyt huomaa vasta, että miten helppoa elämä on, kun on ollut 1,5v ilman tuota mt-tapausta kaikkine vaikeuksineen ja heikkoine itsetuntoineen. Eroa suosittelen, nyt mullakin tasavertainen ja elämäniloinen kumppani rinnalla tänä päivänä :) T.n28
Uppista. Mulla vähän samanlainen tilanne kuin aplla. vieläköhän linjoilla, mikä tilanne?
paskaa tämmönen, oma elämä junnaa paikallaan kun oottaa että toinen kokis ihmeparantumisen tai löytäis edes halun hakeutua avun pariin.
eroa suosiolla. kattelet hiljokseen uuden kämpän
ja yks päivä et tuu enää takasi kotia. toimii aina.
ei puliukko enää parane. ne on valuvikasia.
Eikö mies ole koskaan kertonut sinulle vanhaa totuutta: "Pilluu tai pulloo".
Anna sille.
Hanki rohkeutta erota. Ero on pikkujuttu siihen verrattuna, että pilaat oman elämäsi jäämällä.
Olen itse alkoholisti ja mieheni pettää minua. Sinänsä en kyllä yhtään ihmettele
3, oletko puhunut asiasta miehesi kanssa? Hyväksytkö asian? Mielenkiintoista kuulla myös ns. vastapuolen mielipide.
5, kiitos että jaoit kokemuksesi. Onneksi olet nyt löytänyt parempaa! Miten miehesi reagoi eropäätökseesi? Entinen oli narsisti, ja eroon pääseminen oli yhtä helvettiä, vaikkakin helpottavaa loppujen lopuksi.
Perusteita käytökselleni en osaa antaa, kai sitä hakee jonkinlaista kunnioitusta. Vaikka en mä kyllä tiedä miksi pettävää naista pitäisi suuremmin kunnioittaa... En hae tästä työkaverista mitään seksiä kummempaa, enkä olisi uskonut itseäni pettäjäksi, mutta näköjään kaikki on mahdollista. En edes tunne asiasta sen suuremmin huonoa omaatuntoa, ja se tässä hirvittääkin. Miksi naiset rakastuu renttuihin?