Empatian löytämisen vaikeus: Miten lohduttaa ihmistä, joka tartutti itse sukulaiseensa koronan ja sukulainen kuoli?

Vaikka olisikin provo, niin kysymys on hyvin ajankohtainen. Tuntuu, että on paljon sellaisia, jotka eivät edes usko koronan olevan muuta kuin flunssa ja käyttäytyvät sen mukaan vähät välittäen siitä, keneen mahdollisesti tartuttavat tausin. Samaten hoitohenkilökunnassa voi olla joku bilettäjä, joka ei mieti tartuntamahdollisuutta heikkoihin potilaisiin ja jos on bilettänyt, niin siinä vaiheessa pitäisi asia ottaa työnjohdon kanssa puheeksi, jos liikkeellä on virusta.

Aika moni itse asiassa on varmaan läheisensä (ainakin niissä maissa, joissa kuolemia oli paljon) tartuttanut ja jopa sinänsä välillisesti voinut kuoleman aiheuttaa.

Kyllähän ihminen varmaan hirveää syyllisyyttä tuntisi tuollaisen tapahtuman jälkeen. Mietin niitäkin, jotka ajavat tahallaan ylinopeutta tai ampuvat vahingossa metsästäessään toisen kuoliaaksi. Toki metsästäjä joutuu asiasta syytteeseen, samoin törkeästi liikenteessä käyttäytyvä ja tulee siten tuomituksi oikeudessa.

Nyt ei ainkaan ole pulaa tiedotuksesta tässä korona-asiassa, joten vähintäänkin tyhmyyttä ja vaaran vähättelyä on, jos ei voi noudattaa yksinkertaisi ohjeita tavatessaan riskiryhmässä olevia omaisiaan.

Sitten on tietysti vielä sen sairastujan omakin vastuu. Kävin kaupassa aamulla ns hiljaisena aikana, ja juurikin ne vanhukset pyöriskelivät kaupassa ilman maskia, eikä tuntunut olevan mitenkään tarvetta hoitaa asiointi nopeasti. Keski-ikäisillä kyllä oli maskit. Omassakin taloudessa asuu riskiryhmäläinen ja kyllä harkitsen tarkasti, missä käyn ja jos on altistumisvaaraa, niin ainakin käytän maskia ja pidän turvälejä.

Empatian etsimisestä en ole aiemmin kuullutkaan, sehän on jos on ollakseen. Vai teeskentelevätkö jotkut olevansa empaattisia. 

Miten vanhainkotiin tulee Korona? Ei ne vanhukset itse käy sitä ulkoa hakemassa.

Voit lohduttaa sanomalla vaikka, "koska sinulla ei ollut tarkoitus tahallaan tartuttaa koronaa ja vahingoittaa häntä, on itsensä syyllistäminen turhaa. Elämässä moni asia etenee sattumien kautta. Toimit sen tiedon varassa, joka sinulla oli tuolloin."

Toisaalta vapaa-ajan matkustusta ei ollut kielletty ja karanteeni ei ole ollut pakollinen. Näin kuvaillun lainen tilanne on mahdollinen. Lain edessä kyseessä ei ole kuolemantuottamus. Moraalisesti nyt voidaan toista mieltä olla.

Samoin käyttäytyneitähän on lukuisia, mutta on käynyt parempi tuuri.

Vierailija kirjoitti:

Voit lohduttaa sanomalla vaikka, "koska sinulla ei ollut tarkoitus tahallaan tartuttaa koronaa ja vahingoittaa häntä, on itsensä syyllistäminen turhaa. Elämässä moni asia etenee sattumien kautta. Toimit sen tiedon varassa, joka sinulla oli tuolloin."

Mutta olihan sillä tietoa, että karanteenissa olisi pitänyt olla. Ja vaikka ei välttämättä varsinaisesti halunnut, että toinen kuolisi, niin ei siitä yhtään välittänytkään.

Vierailija kirjoitti:

Empatian etsimisestä en ole aiemmin kuullutkaan, sehän on jos on ollakseen. Vai teeskentelevätkö jotkut olevansa empaattisia. 

Kyllä empatiaa voi etsiä. Empatia mm. lisääntyy, jos oppii ymmärtämään toista paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Voit lohduttaa sanomalla vaikka, "koska sinulla ei ollut tarkoitus tahallaan tartuttaa koronaa ja vahingoittaa häntä, on itsensä syyllistäminen turhaa. Elämässä moni asia etenee sattumien kautta. Toimit sen tiedon varassa, joka sinulla oli tuolloin."

Toi on musta hyvin sanottu, ja varmaan johonkin tuon suuntaiseen pyrinkin. Valehtelen kuitenkin noin sanoessani, koska hän ei todellakaan ole toiminut sen tiedon varassa, joka hänellä oli, vaan on tahallisesti toiminut vastoin tietoa, koska ei suostunut uskomaan sitä. Ap

No sanoisin, että se oli sen vanhan sukulaisen OMA päätös ja RISKI ottaa hänet vastaan. Tiesi varmasti kyllä, että hänen olisi pitänyt olla eristyksissä.

Vierailija kirjoitti:

Tottakai aina on viruksia ja jengiä kuolee influenssaankin, mutta mielestäni vastuullisuuden raja on siinä, että pandemia-aikana pitäisi huolen, että käyttäytyy ohjeiden mukaan. Jokaiselle meistä on annettu riittävästi tietoa siitä, kannattaako nyt matkustaa turhanpäiten, ja jos matkustaa, miten sitten tulee toimia. Ei voi tulla yllätyksenä, että omalla toiminnalla on seurauksia.

Tyhmempikin kun lukee niitä matkustusohjeita (2 viikon eristäytyminen matkan molemmissa päissä jne) jättää nyt matkustamatta.

Mun mielestä toisen ihmisen, tässä tapauksessa aloittajan, ei tarvitse mitenkään lohduttaessa selitellä parhain päin kaverin toimintaa. Voi vain sanoa, että olen tukenasi surussasi. Ei tarvitse ottaa suoraan tai epäsuoraan kantaa kaverin syyllisyyteen. Kaveri saa kertoa ahdistuksestaan ja surustaan millä tavoilla haluaa, lohdutuksen ei tarvitse sisältää esim. spekulaatiota siitä, mistä muualta tauti olisi voinut tarttua.

Kyllä kaverin tukena voi olla, vaikka hän olisikin tehnyt jotain väärin. Esim. mun paras ystäväni tunnusti mulle, että oli pahoinpidellyt entistä seurustelukumppaniaan. Ei ollut helppo tieto ottaa sisään. En voinut muuta kuin itkeä, kun sen asian kuulin, mutta mentiin eteenpäin elämässä. Eikä mun tarvinnut sanoa esim. että "sä varmasti satutit häntä vain vähän". (En siis tiedä, millä tavalla ystäväni pahoinpiteli kumppaniaan.)

Vierailija kirjoitti:

En lohduttaisi.

Ihanaa. Yksi sukulaissielu ketjussa.

Vierailija kirjoitti:

Sano vaikka että: ”Miten meni noin niinkuin omasta mielestä?”

”Mitä teet ensi kerralla toisin?”

Kannattaa mennä suoraan asian ytimeen ja sanoa "Olen pahoillani, että olet noin itsekeskeinen idiootti"

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä toisen ihmisen, tässä tapauksessa aloittajan, ei tarvitse mitenkään lohduttaessa selitellä parhain päin kaverin toimintaa. Voi vain sanoa, että olen tukenasi surussasi. Ei tarvitse ottaa suoraan tai epäsuoraan kantaa kaverin syyllisyyteen. Kaveri saa kertoa ahdistuksestaan ja surustaan millä tavoilla haluaa, lohdutuksen ei tarvitse sisältää esim. spekulaatiota siitä, mistä muualta tauti olisi voinut tarttua.

Kyllä kaverin tukena voi olla, vaikka hän olisikin tehnyt jotain väärin. Esim. mun paras ystäväni tunnusti mulle, että oli pahoinpidellyt entistä seurustelukumppaniaan. Ei ollut helppo tieto ottaa sisään. En voinut muuta kuin itkeä, kun sen asian kuulin, mutta mentiin eteenpäin elämässä. Eikä mun tarvinnut sanoa esim. että "sä varmasti satutit häntä vain vähän". (En siis tiedä, millä tavalla ystäväni pahoinpiteli kumppaniaan.)

Hyi helvetti. Kuka pitää pahoinpitelijää parhaana ystävänään??!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä toisen ihmisen, tässä tapauksessa aloittajan, ei tarvitse mitenkään lohduttaessa selitellä parhain päin kaverin toimintaa. Voi vain sanoa, että olen tukenasi surussasi. Ei tarvitse ottaa suoraan tai epäsuoraan kantaa kaverin syyllisyyteen. Kaveri saa kertoa ahdistuksestaan ja surustaan millä tavoilla haluaa, lohdutuksen ei tarvitse sisältää esim. spekulaatiota siitä, mistä muualta tauti olisi voinut tarttua.

Kyllä kaverin tukena voi olla, vaikka hän olisikin tehnyt jotain väärin. Esim. mun paras ystäväni tunnusti mulle, että oli pahoinpidellyt entistä seurustelukumppaniaan. Ei ollut helppo tieto ottaa sisään. En voinut muuta kuin itkeä, kun sen asian kuulin, mutta mentiin eteenpäin elämässä. Eikä mun tarvinnut sanoa esim. että "sä varmasti satutit häntä vain vähän". (En siis tiedä, millä tavalla ystäväni pahoinpiteli kumppaniaan.)

Hyi helvetti. Kuka pitää pahoinpitelijää parhaana ystävänään??!!

Mä voin vastata sulle jotain, jos sä edes yrität pohtia tuota asiaa jotenkin. Jos nyt mietit omia tekojasi, niin tuskinpa ne kaikki kestävät päivänvaloa. Et myöskään tiedä yksityiskohtia omian ystäviesi elämästä. Ovathan he voineet tehdä vaikka mitä ja jättäneet kertomatta.

Eikö jokaisen päällimmäinen tehtävä ole ensisijaisesti huolehtia itsestään ja sitten muista. Meillä jokaisella on velvollisuus huolehtia terveydestämme, eikä sitä voi siirtää kenenkään muun tehtäväksi. Jos ihminen kuuluu riskiryhmään, niin hän noudattaa ITSE erityistä varovaisuutta. Onko tässä jotakin vaikeaa? Jotkut vanhukset ovat silti ottaneet tietoisia riskejä korona-aikanakin. He suhtautuvat monesti eri tavalla kuolemaan kuin nuoremmat.

No tarvitseeko tuota lohduttaa jos puoli tahallaan tartutti? Vai ottiko opikseen?

No mitä siitä sitten. Tuskin edes tartutti ja vanhuksia nyt kuolee. Se on vähän niin kuin ideaali, että kuollaan vanhana. Nuorena kuoleminen on sitten ikävämpi juttu.

Sanoisin, että ei hän ole ainoa joka on vastuuttomasti käyttäytynyt, ja jostakin ne 350 muutakin kuollutta tartunnan saivat, ikävämpi homma, ei tätä tautia moni muukaan vakavasti ota... Nyt on jotain opittu, ja se että itse katuu on hyvä merkki. Joku toinen taatusti kieltäisi oman vastuunsa loppuun asti.

Vierailija kirjoitti:

Eikö jokaisen päällimmäinen tehtävä ole ensisijaisesti huolehtia itsestään ja sitten muista. Meillä jokaisella on velvollisuus huolehtia terveydestämme, eikä sitä voi siirtää kenenkään muun tehtäväksi. Jos ihminen kuuluu riskiryhmään, niin hän noudattaa ITSE erityistä varovaisuutta. Onko tässä jotakin vaikeaa? Jotkut vanhukset ovat silti ottaneet tietoisia riskejä korona-aikanakin. He suhtautuvat monesti eri tavalla kuolemaan kuin nuoremmat.

Kyllä ihmisellä on oikeus olettaa, että kylään tuleva pitää itse huolen siitä, ettei leiki muiden terveydellä. Varsinkaan jollekin vanhukselle tuskin tulee mieleen kysyä, että oletkos muuten reissussa viime aikoina käynyt ja olethan karanteenisi pitänyt.