Ammatit, joita ei kannata opiskella? Perustele!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Metalliala ja rakennusala koska palkka on surkea.

Kannattaa opiskella koodariksi,asiantuntijaksi tai joku tietokoneella tehtävä työ koska palkka on hyvä ja työ helppoa.

Millä perusteella sanot että nuo työt olisivat helppoja? Et ole tainnut itse tehdä päivääkään.

Just näin. Mies on vaativassa asiantuntijatyössä, tekee töitä tietokoneella ja myös koodaa. Työt on niin vaikeita, että tavan tallaaja ei ymmärrä siitä hölkäsen pöläystä. Ratkottavat ongelmat on niin vaikeita, että pää sauhuten tekee välillä töitä aamusta iltaan. Palkka tosiaan on viisinumeroinen, mutta työ on kaukana helposta!

Toi kuulostaa palkitsevalta. Kun onnistuu ratkomaan jonkun vaikean ongelman.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tradenomi, ihan liikaa työpaikkoihin nähden

Totta, koulutetaan liikaa. Mutta paljon on itsestä kiinni, on mahdollisuus päästä mielenkiintoisiin ja hyvinpalkattuihin töihin sekä mahdollista edetä hyvin uralla.

Niihin pääsee kauniit ja komeat nuoret ihmiset. Ja pitää olla energinen ja ulospäinsuuntautunut.

Mika on tradenomi ja mita tekee?

t. ulkosuomalainen

Tradenomi on ammattikorkeakoulutettu entistä merkonomia vastaava tutkinto ja tekee samoja hommia kuin merkonomit.

Ei kannata kommentoida asioita, joista ei ole perillä.

Merkonomeja koulutetaan edelleen ja se on opistotason liiketalouden peruskoulutus. Tradenomi on korkeakoulututkinto, valmistuneet tekevät asiantuntija-, johtamis- tai kehittämistyötä. Mutta kuten mainittu, koulutetaan liikaa ja osa joutuu tekemään varmaan huonompiakin hommia.

Graafinen suunnittelija. Liikaa tarjontaa.

Peruskoulupohjainen opistoaste kesti kolme vuotta, yo-pohjainen kaksi vuotta. Merkittävin ero toisen asteen merkonomiin on isompi teoriamäärä, kun opetussuunnitelmassa ei ollut harjoittelua, vaan mahdollisesti itse löydetyt kesätyöt vastasivat myöhempää harjoittelua, työssäoppimista ja koulutussopimusta. Opistoaste oli meikällä vaativampi kuin nykyisten maisteriopintojen tentit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Metalliala ja rakennusala koska palkka on surkea.

Kannattaa opiskella koodariksi,asiantuntijaksi tai joku tietokoneella tehtävä työ koska palkka on hyvä ja työ helppoa.

Millä perusteella sanot että nuo työt olisivat helppoja? Et ole tainnut itse tehdä päivääkään.

Just näin. Mies on vaativassa asiantuntijatyössä, tekee töitä tietokoneella ja myös koodaa. Työt on niin vaikeita, että tavan tallaaja ei ymmärrä siitä hölkäsen pöläystä. Ratkottavat ongelmat on niin vaikeita, että pää sauhuten tekee välillä töitä aamusta iltaan. Palkka tosiaan on viisinumeroinen, mutta työ on kaukana helposta!

Paitsi että tekoäly tekee hånetkin pian työttömäksi. Sitten tienaa 500/kk.

Ylemmät asiantuntijatyöt edellyttävät yleensä sellaista laaja-alaista luovaa ajattelua, nykyisin myös poikkitieteelllistä, ettei tekoäly pysty siihen pitkään aikaan. Asiaa voisi verrata siihen, että työssä koulutettaisiin tekoälyä. Täytyy myös osata riskienhallintaa, laatua, projektien johtamista ym.

"Merkonomeja koulutetaan edelleen ja se on opistotason liiketalouden peruskoulutus."

Koulu- ja opistoasteen koulutukset muutettiin toisen asteen koulutuksiksi ja ammattikorkeakoulututkinnoiksi 1990-luvulla. Nykyään merkonomi on toisen asteen perustutkinto (samoin teknikko), kun esim. sairaanhoitajia on sekä opistoasteelta että ammattikorkeakoulusta. 

Vierailija kirjoitti:

I1otytön ammattiin. on turha opiskella. Työura päättyy usein jo nelikymppisenä ja silloin tarvitsee jonkun vara-ammatin. I1otytön toimenkuva on myös verrattain suorasukainen eikä siihen paljon opiskelua tarvita, ellei sitten joku valinnainen kurssi tai erikoistumisopinnot.

Etkö jaksanut enää pitää huolta itsestäsi. 40 kymppisenä, kun pitää tehdä enemmän kuin 20v. Katkeraa txt.

Sikasupi kirjoitti:

Koneistaja/kone ja metalliala. Työntekijöistä pulaa, mutta palkka huono ja työolot vaihtelevia. Työ on usein tarkkaa, mutta siihen ei anneta aikaa keskittyä. Kokoajan taistellaan kelloa vastaan ja esimies hengittää niskaan.

Koneistaja on kyllä semmonen homma, että hoh hoh. Aivan liian tarkkaa, kun aletaan puhumaan millin sadasosista ja joskus jopa tuhannesosista. Kun olisi edes millin tarkkaa, mutta kun on vielä tarkempaa. Aihio maksaa helvetisti ja sitten kun terä ottaakin siitä hitusen liikaa pois, että menee halkaisijamitta 0,1 mm alle toleranssin ja sitten on koko kappale susi, niin hyvä hyvä. Saa onnitella itseään.

Pitkiä ohjelmia, koneella seisomista, napin painamista, kappaleen vaihtoa, jatkuvaa mittailua ja tarkistelua ja syynäämistä. Terien vaihtoa ja ohjelman korjailua, kun terät kuluvat ja kappale jää ylimittaiseksi. Korjaillaan ohjelmaa, että tekee oikean mittaista, pituudet ja halkaisijat pysyvät toleranssin sisällä. Huh huh. Kaiken näköistä puljaamista ihan koko ajan. Sitten kun joku menee suteen, niin hommat seisovat. Asiakkaan kallis aihio on pilalla ja sitten tilataan jostain sitä erikoisterästä, että päästään tekemään uusi paremmalla tuurilla. Sitten ne kirotut konerikot jonkun pienen ohjelmointivirheen takia.

Vuosia sitten kävin koneistus koulutuksen ja totesin, ettei tämä ole mun juttu. Turhan tarkkaa ja pitkäveteistä. Jonkun toisen mielestä siistiä sisätyötä, mutta jos tykkää siitä koneella seisomisesta.

Sitten kun menet johonkin huonomman puoleiseen firmaan töihin, missä huonoa johtamista ja koneet ovat vanhoja paskoja, niin koko ajan siinä teet kiireessä ja taistelet koneen tekemiä virheitä vastaan, kun ei tahdo tehdä oikean mittaista. Yrität tehdä hyviä ja samalla nakkelet susikappaleita romulavalle ja kuuntelet haukkumista.

Kävin vain koulutuksen, päivääkään en ole tehnyt töitä koneistajana enkä tee. Eihän sitä koulusta päässyt mihinkään tekemäänkään sitä koneistusta, kun puuttui työkokemus alalta. Olis koulun lisäksi pitänyt olla ainakin viis vuotta työkokemusta, niin sitten olisivat voineet ottaa kokeeksi tekemään hommia. Pitäköön tunkkinsa, jos kerran tuollaista on.

Koneistusta voisi tehdä harrastuksena jollain manuaalikoneella, kuten sorvilla tai jyrsimellä, mutta ei ammatiksi, kiireellä helvetin tarkkaa ja sitä ohjelmointipaskaa.

Vierailija kirjoitti:

Mites autoala, kannattaako nuoren lähteä opiskelemaan sitä? Kokemuksia?

Ei ole koskaan kiinnostanut joku autoala. Vihoviimestä hommaa rassata vanhoja autonpaskoja ja parsia niitä käytön jäljiltä kasaan. Tällä viikolla siitä korjataan jarrut ja ensiviikolla sama asiakas hinauttaa sen takaisin jonkun toisen vian takia. Tilaat osan ja sieltä tuleekin just se väärä. Homma viivästyy, jono kasvaa. Joitakin autoja ei ole tehty kestämään käyttöä ja sitten autonrassaaja saa kuulla asiakkaalta, että sinä teet työt huonosti ja kusetat.

Kellosepän ammattia ei kannati opetella. Syy; aika kuluu vaikka kello ei käy.

Vierailija kirjoitti:

Hoitaja... Sairaat työyhteisöt, raskas työ, huono palkka. Vaihtamassa alaa.

Justjoo, mutta ylipitkiä taukoja ehditään kyllä pitää ja jatkuvasti OMAA puhelinta räpeltää!

Alkaa todella ärsyttää toi jatkuva ulina (keksitystä) kiireestä, työn rasittavuudesta etc.!!

Vai vielä palkkaa lisää tollasille joista suurin osa on lusmuja!!

Sosiaalityöntekijä. Surkeaa johtamista, huono palkka, iso vastuu varsinkin lastensuojelussa, tappouhkailuja, naurettavat "hyvinvointi" alueet jne....

Vierailija kirjoitti:

KTM. HR-alalle mahdotonta päästä, koska hakijoita tsiljoona.

Tää on kyllä älytöntä. Miksi Hr:ään halutaan niin paljon, aikamoisia koiranvirkoja ainakin osa töistä. Työ monesti joki tosi teknistä raportointia tms tai sitten rekrytointia, mikä ei todellakaan ole mitään helppoa saati kivaa. HR saa myös monesti vähättelyä osakseen. Itse kasvatustieteen maisterina HR-hommissa ja haaveilen opiskelusta johonkin vähemmän geneeriselle alalle, jossa ei tarvitsisi jatkuvasti olla auttamassa ja neuvomassa jotakuta muuta. Sanoisin kyllä nuorille kauppiksen opiskelijoille, että älkää tunkeko sinne HR-hommiin.

Hoitoala. Et kykene enää vaihtamaan alaa. Aikuiskoulutustuki poistuu ja työkkäristä et saa ikinä lupaa opiskella muuta, koska ala työllistää. Eli loukussa olet alalla loppuikäsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mites autoala, kannattaako nuoren lähteä opiskelemaan sitä? Kokemuksia?

Ei ole koskaan kiinnostanut joku autoala. Vihoviimestä hommaa rassata vanhoja autonpaskoja ja parsia niitä käytön jäljiltä kasaan. Tällä viikolla siitä korjataan jarrut ja ensiviikolla sama asiakas hinauttaa sen takaisin jonkun toisen vian takia. Tilaat osan ja sieltä tuleekin just se väärä. Homma viivästyy, jono kasvaa. Joitakin autoja ei ole tehty kestämään käyttöä ja sitten autonrassaaja saa kuulla asiakkaalta, että sinä teet työt huonosti ja kusetat.

Heh. Joku autoseppä hyökkäsi heti alapeukuttamaan.

Media-ala, esimerkiksi Tampereen yliopiston viestintää opiskelleet toimittajat

Vierailija kirjoitti:

Sikasupi kirjoitti:

Koneistaja/kone ja metalliala. Työntekijöistä pulaa, mutta palkka huono ja työolot vaihtelevia. Työ on usein tarkkaa, mutta siihen ei anneta aikaa keskittyä. Kokoajan taistellaan kelloa vastaan ja esimies hengittää niskaan.

Koneistaja on kyllä semmonen homma, että hoh hoh. Aivan liian tarkkaa, kun aletaan puhumaan millin sadasosista ja joskus jopa tuhannesosista. Kun olisi edes millin tarkkaa, mutta kun on vielä tarkempaa. Aihio maksaa helvetisti ja sitten kun terä ottaakin siitä hitusen liikaa pois, että menee halkaisijamitta 0,1 mm alle toleranssin ja sitten on koko kappale susi, niin hyvä hyvä. Saa onnitella itseään.

Pitkiä ohjelmia, koneella seisomista, napin painamista, kappaleen vaihtoa, jatkuvaa mittailua ja tarkistelua ja syynäämistä. Terien vaihtoa ja ohjelman korjailua, kun terät kuluvat ja kappale jää ylimittaiseksi. Korjaillaan ohjelmaa, että tekee oikean mittaista, pituudet ja halkaisijat pysyvät toleranssin sisällä. Huh huh. Kaiken näköistä puljaamista ihan koko ajan. Sitten kun joku menee suteen, niin hommat seisovat. Asiakkaan kallis aihio on pilalla ja sitten tilataan jostain sitä erikoisterästä, että päästään tekemään uusi paremmalla tuurilla. Sitten ne kirotut konerikot jonkun pienen ohjelmointivirheen takia.

Vuosia sitten kävin koneistus koulutuksen ja totesin, ettei tämä ole mun juttu. Turhan tarkkaa ja pitkäveteistä. Jonkun toisen mielestä siistiä sisätyötä, mutta jos tykkää siitä koneella seisomisesta.

Sitten kun menet johonkin huonomman puoleiseen firmaan töihin, missä huonoa johtamista ja koneet ovat vanhoja paskoja, niin koko ajan siinä teet kiireessä ja taistelet koneen tekemiä virheitä vastaan, kun ei tahdo tehdä oikean mittaista. Yrität tehdä hyviä ja samalla nakkelet susikappaleita romulavalle ja kuuntelet haukkumista.

Kävin vain koulutuksen, päivääkään en ole tehnyt töitä koneistajana enkä tee. Eihän sitä koulusta päässyt mihinkään tekemäänkään sitä koneistusta, kun puuttui työkokemus alalta. Olis koulun lisäksi pitänyt olla ainakin viis vuotta työkokemusta, niin sitten olisivat voineet ottaa kokeeksi tekemään hommia. Pitäköön tunkkinsa, jos kerran tuollaista on.

Koneistusta voisi tehdä harrastuksena jollain manuaalikoneella, kuten sorvilla tai jyrsimellä, mutta ei ammatiksi, kiireellä helvetin tarkkaa ja sitä ohjelmointipaskaa.

Ilmeisesti et sitten ole sitä työtä tehnyt päivääkään kun noinkin pahasti menee pieleen. Unohdat suoraan sen tyytyväisyyden ja onnistumisen kun asiakas sanoo et teit siitä sitten hiton hyvän. Tää on hyvä kuule...Teet jonkin tuotteen ja asiakas sanoo et toimii edelleen hienosti...! Hyvin monipuolien ja mielenkiintoinen ala. Osaavat ja tekevät tullaan kotoa hakemaan.

Vierailija kirjoitti:

Kääntäjä, mainittiinkin täällä jo. Töitä on ihan niin paljon kuin viitsii tehdä, mutta kukaan ei maksa niistä. Lystiksesi voit kääntää ihan mitä vaan. Opinnot kestävät kauan ja osaaminen valuu hukkaan. Hanttihommiin kääntäjä kelpaa, mutta vain nuorena.

Itse valmistuin kääntäjäksi vuosikymmeniä sitten, ja silloin vielä oli ihan hyviä ja hyvin palkattuja kääntäjän paikkoja. Internet ja ulkoistamisen helppous osaltaan ovat nakertaneet alaa. Myös yleinen lukutaidottomuuden lisääntyminen. Mikä tahansa käännöskoneen tai virolaisen pitkäaikaistyöttömän teksti kelpaa, jos se on ilmaista tai halpaa.  Jopa kymmenien miljoonien laatuelokuva voidaan pilata surkealla käännöksellä. Säästyyhän siinä peräti satoja euroja.

Seksityöntekijä. Ei kai tarvitse perusteluja?

Vierailija kirjoitti:

Sikasupi kirjoitti:

Koneistaja/kone ja metalliala. Työntekijöistä pulaa, mutta palkka huono ja työolot vaihtelevia. Työ on usein tarkkaa, mutta siihen ei anneta aikaa keskittyä. Kokoajan taistellaan kelloa vastaan ja esimies hengittää niskaan.

Koneistaja on kyllä semmonen homma, että hoh hoh. Aivan liian tarkkaa, kun aletaan puhumaan millin sadasosista ja joskus jopa tuhannesosista. Kun olisi edes millin tarkkaa, mutta kun on vielä tarkempaa. Aihio maksaa helvetisti ja sitten kun terä ottaakin siitä hitusen liikaa pois, että menee halkaisijamitta 0,1 mm alle toleranssin ja sitten on koko kappale susi, niin hyvä hyvä. Saa onnitella itseään.

Pitkiä ohjelmia, koneella seisomista, napin painamista, kappaleen vaihtoa, jatkuvaa mittailua ja tarkistelua ja syynäämistä. Terien vaihtoa ja ohjelman korjailua, kun terät kuluvat ja kappale jää ylimittaiseksi. Korjaillaan ohjelmaa, että tekee oikean mittaista, pituudet ja halkaisijat pysyvät toleranssin sisällä. Huh huh. Kaiken näköistä puljaamista ihan koko ajan. Sitten kun joku menee suteen, niin hommat seisovat. Asiakkaan kallis aihio on pilalla ja sitten tilataan jostain sitä erikoisterästä, että päästään tekemään uusi paremmalla tuurilla. Sitten ne kirotut konerikot jonkun pienen ohjelmointivirheen takia.

Vuosia sitten kävin koneistus koulutuksen ja totesin, ettei tämä ole mun juttu. Turhan tarkkaa ja pitkäveteistä. Jonkun toisen mielestä siistiä sisätyötä, mutta jos tykkää siitä koneella seisomisesta.

Sitten kun menet johonkin huonomman puoleiseen firmaan töihin, missä huonoa johtamista ja koneet ovat vanhoja paskoja, niin koko ajan siinä teet kiireessä ja taistelet koneen tekemiä virheitä vastaan, kun ei tahdo tehdä oikean mittaista. Yrität tehdä hyviä ja samalla nakkelet susikappaleita romulavalle ja kuuntelet haukkumista.

Kävin vain koulutuksen, päivääkään en ole tehnyt töitä koneistajana enkä tee. Eihän sitä koulusta päässyt mihinkään tekemäänkään sitä koneistusta, kun puuttui työkokemus alalta. Olis koulun lisäksi pitänyt olla ainakin viis vuotta työkokemusta, niin sitten olisivat voineet ottaa kokeeksi tekemään hommia. Pitäköön tunkkinsa, jos kerran tuollaista on.

Koneistusta voisi tehdä harrastuksena jollain manuaalikoneella, kuten sorvilla tai jyrsimellä, mutta ei ammatiksi, kiireellä helvetin tarkkaa ja sitä ohjelmointipaskaa.

Eli homma sopii hyvähermoiselle ja tarkalle. Voin kuvitella itseni vastaavassa työssä kiroilemassa kuin merirosvo, jos joku kappale menee piloille pitkän säätämisen päätteeksi. Ei sopisi ainakaan mulle 😂