Lue keskustelun säännöt.
Mikä (kauan) toivomanne asia elämässänne ei ole toteutunut?
19.10.2020 |
Itsellä se että en maisterintutkinnosta huolimatta ole saanut vakituista oman alan työtä tai vakituista työtä ylipäätään. Myöskään ei ole siitä syystä ollut mahdollista ostaa omakotitaloa. 31-vuotias nainen olen.
Kommentit (47)
Eurojackpotin 90 miljoonan päävoitto. Yllättävän haastavaa saada se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kauniimpi puolisko jää elämästäni puuttumaan.
Sisareni ei ole parantunut anoreksiasta.
Valmistuin lääkäriksi, mikä oli lapsuuteni toiveammatti. Toisaalta taas puoliso on jäänyt löytämättä, mikä on sääli kun olen aina halunnut perheen.
t. m/30
Lähikaupasta ei saa pyynnöistäni huolimatta Barilla Spaghetini no. 3:sta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rakkaus ja edes se 1. seurustelu, avioliitto ja lapsi/lapsia. Lasten suhteen on jo myöhäistä, ja miehille olen ollut koko ikäni näkymätön. No, aina ei voi saada kaikkea mitä haluaa.
N40+
Voi, oma toteutumaton toiveeni onkin aika ahne ja törkeä kun näen teidän muiden toiveet. Olisin halunnut kolmannen lapsen..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen toivonut 10 vuotta lasta, enkä ole vielä saanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rakkaus jä kumppanuus. Yhdessä tekeminen, jakaminen, ymmärtäminen.
Tuntuu niin pahalta. Vaikka tätä tämä on ollut aina.
Symbioottinen rakkaus. Millään muulla ei ole/ollut merkitystä. Kaikki muu on harhaa ja illuusiota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä alottaa? :D Lapsesta asti oon toivonu kaverii, teinistä asti tyttöystävää, valmistumise jälkeen työpaikkaa, et en olis niin ujo ja arka, Katalonian itsenäistymine ja Girona FC:n LaLiga -paikan vakiintuminen. :) M25
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Että parantuisin ja krooniset kivut loppuisivat.
Unelma-ammattiani. Pitikin olla laiska ja mennä yliopistolla siihen tiedekuntaan mihin oli helppo päästä. Nyt valmistumisen jälkeen ei löytynyt alan töitä enkä edes pidä alasta enää.
Toivoisin, että puolisoni rakastaisi minua ja että saisin hänen kanssaan lapsen 💔
Vierailija kirjoitti:
Iso perhe. Kiva, normaali mies.
Nieletkö?
Vierailija kirjoitti:
Olen 46 joten näistä moneen on jo myöhäistä...
- En saanut miestä
- En saanut lapsia
- En saanut omistusasuntoa, koska aina ajatteln että en minä yksin ala sellaista ostamaan, sitten miehen kanssa kun sellaisen löydän
- En koskaan löytänyt mitään omaa alaa. Olen tehnyt urani alalla joka on tympäissyt alusta asti, mutta kun ei mikään muukaan kiinnosta.
- En saanut kesämökkiä.
- En saanut koiraa, koska työelämä vaatii niin paljon venymistä että se joutuisi olemaan liikaa yksin.
- En löytänyt uskoa tai henkistä heräämistä vaikka yli 10 vuotta ahkeraan etsin.
Kuinkahan paljon tulisi alapeukkuja, jos passiivinen mies laskisi noin paljon naisen varaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 46 joten näistä moneen on jo myöhäistä...
- En saanut miestä
- En saanut lapsia
- En saanut omistusasuntoa, koska aina ajatteln että en minä yksin ala sellaista ostamaan, sitten miehen kanssa kun sellaisen löydän
- En koskaan löytänyt mitään omaa alaa. Olen tehnyt urani alalla joka on tympäissyt alusta asti, mutta kun ei mikään muukaan kiinnosta.
- En saanut kesämökkiä.
- En saanut koiraa, koska työelämä vaatii niin paljon venymistä että se joutuisi olemaan liikaa yksin.
- En löytänyt uskoa tai henkistä heräämistä vaikka yli 10 vuotta ahkeraan etsin.
Eipä ole ihme, kun olet noin nyhverö. Nuohan otetaan eikä niitä saada.
Olen tuon kirjoittaja ja yläpeukutin vaikka haukuitkin nyhveröksi. Koska tottahan se on. Minulla oli kaikki vähän sen miehen saamisen takana. Sitten kun on mies, niin sitten se omakotitalo, lapsi tai pari, mökki, sitten se elämä alkaa. Mutta en ymmärtänyt aktiivisesti silti etsiä sitä miestäkään, vaan oletin että joku kohtalo johdattaa sellaisen kotiovelleni kunhan vaan elelen omaa elämääni. Ei johdattanut, mikä ei näin jälkeenpäin ole erityisen yllättävää, varsinkaaan kun olen hyvin introvertti ja lähes aina kotona yksin.
Seurustelusuhde. Irtisanominen tuotannollisista ja taloudellisista syistä nyt viime aikoina.