Muita, jotka ei pysy ryhmäliikuntatunneilla vauhdissa mukana? Apua!
Eli olen juuri aloittanut saliharrastuksen koska haluaisin päästä n. 10 ylimääräisestä kilosta eroon. En ole ihan täysin rapakuntoinen, jaksan esim. juosta puolisen tuntia reippaasti. Motivaatio on kova ja haluaisin kesäksi/alkusyksyksi olla hyvässä bikinikunnossa. Kokeilin siis salilla ryhmäliikuntatunteja useampaan otteeseen ja olin kaikissa ihan surkea- ainoa, joka ei pysy ryhmän vauhdissa ollenkaan. Hävettää kamalasti. Opin tekemään liikkeet oikein hitaasti ja siinä vaiheessa kun osaan niin ollaankin jo seuraavassa liikkeessä menossa. Esim. BodyAttackia olen yrittänyt jo viisi kertaa, mutta kun en osaa niin en osaa, ja hävettää niin paljon etten sinne uskalla enää mennä.
Eli miten saisin samantasoisen treenin itsenäisesti tehtyä kuin BodyPump, Bodyattack, vatsareisipepputunnit yms..? Pitäisikö opetella tekemään vapailla painoilla?
Kommentit (42)
[quote author="Vierailija" time="21.01.2014 klo 12:01"]
[quote author="Vierailija" time="21.01.2014 klo 11:08"]
--- Viimeksi tänään aamulla ohjaaja huusi bodupumpissa että "sinä vihreäpaitainen siellä, nyt jaksaa!". Tunnin jälkeen takanani olevat miehet vähän naureskelivat kahdelle 2 kilon painolleni keskenään... Mutta takaisin menen, ei tästä pääse kuin ylös.
[/quote]
Ohjaaja ei saisi tehdä noin. Meille on ainakin painotettu, että yksilöllistä palautetta ei saa antaa, kaikki korjausohjeet ym. annetaan koko ohjattavalle porukalle.
Lähtisin saman tien salista jos ohjaaja rupeaisi antamaan yksilöllistä palautetta. Vaikka itsekin ohjaan...
[/quote]
Jaa, no kyllä miutkin on ohjaaja ottanut silmätikuksi joskus nuorempana, siksi en enää tykkää käydä ohjatuissa liikunnoissa.
Oli just jotain BobyPumpia tms. Olin takarivissä, en oikein pysynyt mukana koska tunti oli ensimmäiseni. (en muuten ollut edes ylipainoinen)
n. puolessa välissä tuntia ohjaaja alkoi huutelemaan minulle aina kun ehti " Hei sinä ruskeepaitainen, JALAT LIIKKUU!" " Kunnon askelia siellä takarivissäkin" " Ruskeepaitanenkin jaksaa, ei tänne oo tultu rentoutumaan!"
Olin 19-vuotias huonoitsetuntoinen "lapsi", tuli muuten paha mieli kun ohjaaja tolleen kiinnitti muhun huomiota, vaikka ei välttämättä pahaa tarkoittanutkaan.
Ihan normaalia, jos ei ekalla tunnilla pysy mukana. Toisella kerralla liikkeet ovat jo tuttuja ja on paljon helpompi pysyä mukana.
Kysy respassa neuvoa mille tunneille kannattaisi mennä. Monissa paikoissa järjestetään myös tunteja aloittelioille.
Toiset tunnit nyt vaan on haastavampia kuin toiset ja löydät varmasti itsellesi sopivia tunteja. Kannattaa välttää tunteja joissa liikutaan paljon tilassa, koska niissä on riski jäädä jalkoihin. Jo mainitut spinnig japump on hyviä, koska et häiritse muita, vaikka tekisikin ihan omiasi :)
Jos yhtään lohduttaa niin tuskin teitä askelissa sekoajia kukaan sen kummemmin katsoo. Niillä tunneilla missä käyn on aina niitä jotka tekee eri suuntaan mutta ei se ketään haittaa. Minä pikemminkin ajattelen, että kiva kun tulevat reippaasti aina uudestaan vaikkei nyt niin täydellisesti mene.
Missä ihmeen jumppakanapaikoissa käytte, eihän tuo nyt ole tosikaan, että ohjaaja huutelee yksilöivästi jollekin?? Itse olen ollut kuntosalilla töissä, eikä siellä moinen tulisi kuuloonkaan... Varmaan olisi kenkää tullut tuollaisesta. Ennemmin aina korostetaan tunnin alussa, että oma tahti on paras, ja annetaan helpompia vaihtoehtoja vaikeille kuvioille.
Mutta tosiaan, aluksi koordinaatio voi olla aika ruosteessa, mutta kyllä se siitä yllättävän nopeasti alkaa luistamaan! Kannattaa vaan sitkeästi käydä aktiivisesti tunneilla, kuviot oppii kyllä muistamaan, sillä samalla ohjelmalla mennään melko pitkään!
Kun käyt useamman kerran samalla tunnilla niin alat pysyä kyllä mukana.
"...kuviot oppii kyllä muistamaan" - - "...alat pysyä kyllä mukana". Awwww... Ihanaa kun joku jaksaa uskoa ja luoda uskoa. =) Mutta kun ei se aina niinkään ole. Jos on surkea koordinaatiokyky niin ei se mikään itsestäänselvyys ole. Juu, kyllä minäkin puolimaratonin juoksen ja salilla nousee enemmän kuin pelkkä tanko, mutta jos sitä tajua ei ole, niin ei välttämättä koskaan pääse jyvälle. Siis joo, jos oikeasti opettelisi rauhassa yhden liikkeen selkäytimeensä asti, mutta harvoin on aikaa paneutua yhtään sen enempää, kun jo vaihtuu liike ja taas lähdetään alusta. Mutta siinä olen kyllä samaa mieltä kuin moni aiempi - ei se haittaa! =)
Meillä ainakin esim BodyAttacissa ohjaaja antaa vaihtoehtoisia askeleita jos jotkut liikkeet tuntuu liian vaikeilta tai raskailta. Ja tosiaan, tee alkuun vain jalkaliikkeitä ja otat kädet myöhemmin mukaan kun alkaa muutoin sujua.
Miksi et ota sellaista harrastusta, mikä sinulle sopii? Minulle eivät jumpat oikein sovi, vaikka tahkoaisin niitä kuinka, mutta sen sijaan viihdyn kuntosalilla, pallopeleissä, juoksemassa, nyrkkeilemässä, uimassa jne. ja olen niissä hyvä ja saan onnistumisen kokemuksia.
Kokeile toiminnallista treenia (functional training). Se sopii ainakin mulle paremmin kuin hyvin, enka ole ollenkaan "tanssillinen". Laihduin toiminnallisen treenin ja ruokavalion yhdistelmalla viime vuoden aikana 14 kg, kuntoni (seka aerobinen etta lihas-) on kasvanut massiivisesti, rasvaprosentti meni 30+ -> 22. Eli en voi kuin suositella, kunnolla tehtyna on rankempaa kuin esim Body Attack (jossa olen myos kaynyt).
Askelsarjarajoitteinen ilmoittautuu! Muutaman kerran olen käynyt "kiusaamassa" itseäni noilla askelsarjoja sisältävillä tunneilla, mutta siitä ei vaan kerta kaikkiaan tule _mitään_. Olen ajatellut, että miksi tekisin liikunnasta itselleni kamalaa, kun se voi olla hauskaakin! Jätän siis tanssit & askellukset suosiolla muille, ja keskityn lajeihin jotka sopivat minulle.
Kauheita tuollaiset henkilöön kohdistavat ohjaajat!
Juuri siitä syystä aikanaan vihasin koululiikuntaa, enkä kokenut siinä mitään hyvää. Ja nyt aikusena kaupallisilla saleilla nautin olostani täysin, kun saan olla rauhassa ahdistelulta. Uskon tuloksenkin olevan sitä kautta huomattavasti parempi.
Joku antoikin hyvää vinkkiä: jätä kädet pois niin liikuteltavia ruumiinosia on vähemmän. Lisäksi voi opetella sitä neljää tahtia vaikka kotona musiikin tahdissa tanssien. Vika voi olla myös siinä, että ohjaaja ei itse ole tahdin päällä vaan joko edistää tai jää jälkeen. Silloin on tosi vaikeaa seurata ja sekoaa ihan täysin koreografiassa. Eli kannattaa kokeilla myös toisen ohjaajan tunteja.
Kannattaa käydä eri ohjaajien tunneilla, voi olla huimia eroja vaikka konseptitunteja ovatkin!!! En siis tarkoita välttämättä sitä onko hyvä vai huono ohjaaja, vaan eri tyylit ja eri tapa selittää.
Lisäksi helpommaksi muuttuu kun käy muutamankin kerran.
En pysyisi vaikka en ole ollutkaan. Minulla on surkea koordinaatiokyky enkä pysty esim peilistä jäljentämään liikesarjaa. Jäi jo kouluaikoina traumat tästä ja se sai tuntemaan itseni niin surkeaksi, että välttelen kaikkea julkiliikuntaa vieläkin näin 30 vuotiaana.
Onneksi liikkua voi kotonakin ilman, että tarvitsee miettiä omaa surkeuttaan :)
Yksi omiinjalkoihinsasotkeutuja lisää ilmoittautuu! Jossain vaiheessa yritin käydä kaikilla mahdollisilla erilaisilla tunneilla, mutta pumppi oli lopulta ainoa missä vähänkään viihdyin. Suosittelen siis kokeilemaan myös sitä ennen kuin luovutat. Ohjatuilla tunneilla tulee kuitenkin helposti revittyä itsestään irti se yksi pykälä enemmän kuin jos tekisit samat liikkeet omaan tahtiin.
Minulla ei myöskään toimi jalka-käsi -yhteistyö alkuunkaan. En käy vaikeita koreografioita sisältävillä tunneilla. Jos jotain jalka-käsi juttuja on, jätän kädet pois ja keskityn jalkoihin. Käsien mukaanottamisen tarkoitushan on tehostaa ja nostaa sykettä.
Pumpissa pysyn hyvin mukana, kun ne liikeradat kerran oppii, ei voi mennä pieleen. Kahvakuula on helppoa myös! Siellä tehdään myös ihan omaan tahtiin, eikä edes musiikin tahtiin. Ja on tehokasta!
Minäkään en ole törmännyt ohjaajaan, joka tunnilla huutaisi suoraan jollekin, onpas huono tyyli! Kotkeintaan esim. pumpissa ohjaaja kierrellessään saattaa ohimennessään korjata jotain liikerataa tai otetta, mikä on hienoa. Itsekin tajusin esim. maastavedon kunnolla, kun ohjaaja laittoi käden lapaluiden väliin ja ymmärsin, missä sen pitää tuntua.
Pumppi on hyvä vaikka olisi "askelrajoitteinen". Liikkeet on todella yksinkertaisia ja askelsarjoja tms. ei ole ollenkaan. Käytännössä seisotaan paikallaan ja pumpataan levytankoa tai käsipainoja tietyssä tahdissa.Tehokasta se silti on! On varmaan askelrajoitteisille helpoin noista kaikista edellämainituista!
Ite tykkään body attackista kun kohottaa kuntoa mukavasti, jotkut sarjat on haastavia mutta ei siinä kyllä ehi muita katella :) mutta sinne pumppiin kannattaa mennä se ei ole vaikea tai kahvakuula.
Yksi tumpelo ilmoittautuu täälläkin. Pumpissa pärjään, ja siinä functional trainingissa jotenkin, vaikka siinäkin yllättävän paljon askelsarjoja (toisin mainostettiin). En tajua miten olen nuorena pärjännyt suht hyvin kamppailulajissa, joka nyt kuitenkin vaati jollain tasolla liikesarjojen muistamista. Niissä nyt oli kuitenkin joku logiikka takana, toisin kuin esim. Zumban kuvioissa...
[quote author="Vierailija" time="21.01.2014 klo 11:08"]
--- Viimeksi tänään aamulla ohjaaja huusi bodupumpissa että "sinä vihreäpaitainen siellä, nyt jaksaa!". Tunnin jälkeen takanani olevat miehet vähän naureskelivat kahdelle 2 kilon painolleni keskenään... Mutta takaisin menen, ei tästä pääse kuin ylös.
[/quote]
Ohjaaja ei saisi tehdä noin. Meille on ainakin painotettu, että yksilöllistä palautetta ei saa antaa, kaikki korjausohjeet ym. annetaan koko ohjattavalle porukalle.
Lähtisin saman tien salista jos ohjaaja rupeaisi antamaan yksilöllistä palautetta. Vaikka itsekin ohjaan...