Lue keskustelun säännöt.
Ihastunut varattuun
18.10.2020 |
Noniin, nyt se sitten kävi omalle kohdalle. Lapsen kautta olen tutustunut yhteen ihmiseen jonka lapset viihtyvät omani kanssa. Nyt syysloman aikaan heidän lapset ja tämä isä on tullut useampana päivänä kauempaa meidän pihaan ja lasten leikit sujuu kivasti. Nyt sitten menin heidän kotiinsa kun lapset kutsui lapseni ja lasten isä minut heille. Kahviteltiin ja syötiin ja lapset leikkivät. Meillä jutut lapsen isän kanssa menee hyvin yhteen ja voidaan rupatella kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan välillä. Huomaan olevani ihastunut tähän mieheen ja vaihdoimme numerot lasten asioiden tiimoilta. Eikö järkevää olekin vaan olla tekemättä mitään. Mietin että voinko kohteliaisuuttani laittaa viestiä ja kiittää mukavasta iltapäivästä vai kannattaako? En halua että tälle perheelle koituu mitään avio-ongelmia minun takiani, enkä myöskään halua estää lastemme yhdessäoloa, joka on todella luontevaa. Mies jo sanoi minun olevan miellyttävä. Oma lapseni jo paukautti isällensä minun olevan ihastunut kaverinsa isään, vaikka mitään en ole puhunut. Jos jollain vinkkejä kuinka hoitaa tämä tilanne tyylikkäästi, niin että tilanne menee ohi mahdollisimman vähin huomion, tuntuu jo nyt että olen ylittänyt rajan. Yleensä en ole ystävä vastakkaisen sukupuolen edustajan kanssa jos itselläni tunteita ja tilanne mahdoton. Onko aikuismaisin tyyli vaan pitäytyä kaverina, esitellä tilanteen tullen itsensä miehen vaimolle ja yrittää niellä omat tunteet?
Kommentit (17)
Saatan tietää, mutta huomaan että oma harkinta kyky näemmä pettää ja siksi täältä kysyn, kun mielellään viettää aikaa kun tulee niin hyvin juttuun. Jos lähettää viestin ja kiitän kohteliaasti päivästä, mitä tekisin normaalisti ystävälle niin nyt se tuntuu rajojen ylittämiseltä. Näemmä sokaistun täysin ns. normaalilta käytökseltä kun itsellä herää tunteita. Ehkä siis pidättäydyn kaikesta viestittelystä vaikka en todella halua antaa itsestäni epäkohteliasta kuvaa, se on kai oikea tapa toimia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle on laitettu tuollaisia viestejä. Tietysti ne mieltä lämmittää, mutta ei silti kannata. Maailma on täynnä hyviä tyyppejä, keskity niihin vapaisiin.
Kun kerran vaihdoitte puhelinnumeroita, niin vastaa vasta sitten, jos mies ensin kiittää hyvästä ulkoiluhetkestä. Sinulla taitaa olla liikaa vapaa-aikaa, kun teet normaalista pikkulasten vanhempien välisestä rupattelusta näin ison jutun.
Noniin vastasit ite itsellesi ettet halua aiheuttaa avioliiton ongelmia heille ja juuri sitä olet nyt kuitenkin oikeuttamassa itsellesi itsekkäällä ihastuksellasi? Anna nyt olla hyvänen aika, aviossa olevien ihmisten rauhassa ja etsi itsellesi vapaana olevia miehiä kehen kohdistat ihastuksesi. Aviossa olevat ovat valintansa tehneet ja heidän väliin ei itsekkäiden ihmisten kuulu työntyä.
Jos se mies tekee aloitteen niin korkeintaan sitten. Muuten ei kannata. Aina se rakastuminen ei katso olosuhteita vaikka yrittäisi olla järkevä. Mutta jos se olisi jotain sellaista, päädytte yhteen joka tapauksessa lopulta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihastua voi missä vaan. En minä menis lasteni kavereille niiden isän kanssa kahville. Missä sen vaimo oli? Lapset voi jatkossa leikkiä yhdessä ulkona. Pysy sinä poissa toisten kodista. Älä ota miestä omaan kotiin lasten varjolla. Nauti siitä kauempana turvallisesti, että pidätte toisistanne. Älä laita mitään viestiä...
Anna olla Ap. Etsi muu ihastus. Et saa tuollaisesta kuin surua ja murhetta. Älä ole itsekäs.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos vastauksista. Täysin vilpittömästi halusin kysyä koska kyllä minulla on aikaa mietiskellä asioita ja toisaalta olen sosiaalisesti ns. eristäytynyt, teen töitä pääsääntöisesti yksin kotoa ja itselläni ei ole ollut ihan vastaavaa tilannetta aiemmin ja exälläni oli naispuolisia kavereita ja se oli minulle johonkin pisteeseen ok. Eli siksi halusin täsmennystä, mulle on ihan tarpeeksi siinä että nielen ihastukseni, mutta en halua olla myöskään töykeä.
Jos sun ihastus jatkuu mieheen. Älä nyt mee leikkimään vaimon " kaveria".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samantyyppinen tilanne. Varatut voisivat lopettaa olemasta niin hiton mukavia kun tälläistä yksinäistä se alkaa lämmittää liikaa :’D
Yksi nainen kerran ihastui mieheeni, se oli vähän säälittävää. Hoiti lasten asioita ensin minun kauttani, mutta yhtäkkiä vaihtoi mieheni yhteyshenkilöksi. Ja minä olin kotiäiti ja mieheni töissä :D
Mies tuskastui, ei vastannut naisen viesteihin, heitti ulos Facebookista ja siltikin naiselta tuli kyselyä, miksi emme ole kavereita enää Facebookissa.
Eikö tosiaan noita varattuja voi jättää rauhaan? Se ihastuminen on tosi kiusallista, varsinkin kun lasten välit menee. Jos ap et ajattele muita, niin ajattele nyt edes lapsiasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helpottaa jos molemmat on varattuja, muuten miehellä on riski kun homma päättyy aikanaan
Älä nyt pirussa laita mitään viestiä. Se ei kannata..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yksi nainen kerran ihastui mieheeni, se oli vähän säälittävää. Hoiti lasten asioita ensin minun kauttani, mutta yhtäkkiä vaihtoi mieheni yhteyshenkilöksi. Ja minä olin kotiäiti ja mieheni töissä :D
Mies tuskastui, ei vastannut naisen viesteihin, heitti ulos Facebookista ja siltikin naiselta tuli kyselyä, miksi emme ole kavereita enää Facebookissa.
Eikö tosiaan noita varattuja voi jättää rauhaan? Se ihastuminen on tosi kiusallista, varsinkin kun lasten välit menee. Jos ap et ajattele muita, niin ajattele nyt edes lapsiasi.
Kuten varmaan aloituksesta voi lukea, niin tärkeintä on juuri lapset ja olin käymässä heillä, koska lapseni isän kanssa sopimus että lapset eivät saa leikkiä sellaisten kavereiden luona, missä jompi kumpi meistä vanhemmista ei ole käynyt.
Aihe on näemmä hyvin latautunut ja tosiaan aikomukseni ei ole rikkoa perhettä tai lapseni kaverisuhdetta, koitan vain toimia oikein enkä tosiaan olla itsekäs. Olen monien lasten isien kanssa jutellut ja viettänyt vanhempana aikaa ja nyt kyseessä ensimmäinen kerta kun ihastuin itse. Ihastukselleni en voi mitään, tosin en pyri ruokkimaan ihastumista millään tavoin, vaan kysyin neuvoa mikä on ns. "normaali" ja vähiten draamaa aiheuttava toimintatapa, kun se itselleni ei ole näemmä selvää.
No aikuismaista on jättää ne tunteet taka-alalle, etkä toimi niiden mukaan. Ehkäpä voisit myös lähentyä tämän vaimon kanssa. Varmaan aika pian unohtuisivat höppänät tunteet hänen mieheensä sen jälkeen. Minä joskus tutustuin yhteen ystäväperheeseen juuri nimenomaan näiden lasten isän kautta. Aloin viihtyä liiankin hyvin hänen seurassaan. No lopulta siinä kävi niin, että ystävystyinkin hänen vaimonsa kanssa. Hyvin pian loppui ne haihatukset sinne miehen suuntaan.
Anna olla, äläkä nyt mene hengailemaan sen miehen ja hänen vaimonsa kotiin enää. Oli vähän outoa että menit yleensäkään? Kannattaa ottaa etäisyyttä niin ihastuksesi menee ohi, etkä kerkeä nolata itseäsi sen enempää.
No tiedät varmaan ihan itsekin vastauksen tuohon kysymykseen.