Lue keskustelun säännöt.
Miksi niin monella meistä on paska isä?
19.01.2014 |
No koska äitimme valitsivat paskoja miehiä ja halusivat heidän kanssaan lapsia.
"Jos olisin tiennyt, millainen kusipää se Mikko oikeasti on, niin en varmana olisi mennyt naimisiin sen kanssa! Kyllähän äitikin siitä varoitteli, mutta en minä nuorena ja naiivina rakastuneena tietenkään malttanut kuunnella. Olisi kannattanut. Nyt on myöhäistä jo, tehty mikä tehty."
Kommentit (70)
[quote author="Vierailija" time="19.01.2014 klo 03:28"][quote author="Vierailija" time="19.01.2014 klo 03:25"]
[quote author="Vierailija" time="19.01.2014 klo 03:19"]tutustukaa miehiinne ennen kuin lisäännytte. Ihan simppeliä.
Ei siihen tutustumiseen riitä vuosi, eikä kaksi.
[/quote]
Kusipäiden kanssa halutaan lisääntyä pikavauhtia.
Miksi?
[/quote]
Koska nainen ITSE haluaa sen lapsen. Hyvin harva tuntuu välittävän sillä hetkellä lapsen tulevaisuudesta. Usein lapsen hankinta naisilla on sitä, että saa sitä hoivattavaa ja liian monella sitä pyyteetöntä rakkautta varten. Rumaa!
[/quote]
Lapsi on naiselle vähän kuin koira.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitäisköhän sinun keskustella traumaattisesta isäsuhteestasi muualla kuin tällä keskustelupalstalla? Mene ammattilaiselle tekemään psykoanalyysia.
Sosiaalinen ja biologinen paine pariutumiseen on niin suuri, että naiset eivät tule miettineeksi miehen ominaisuuksia isänä ihan oikeasti. Ollaan valmiita kelpuuttamaan mies isäksi, koska hän on jollain mittareilla "kunnollinen". Miehet itse taas eivät välttämättä ole erityisen itsekriittisiä tässä asiassa.
Minäkin seurustelin aikanaan järkyttävän vakavissani sellaisen mieskandidaatin kanssa, joka on tarkemmin katsottuna ihan hirveä ihminen ja nimenomaan isäksi kelpaamaton: Epäempaattinen, monesti sadismiin asti. Hyvin kapea erilaisten tunteiden kohtaamiskyky ja sieto. Ujouden aste poikkeuksellisen invalidisoiva. Epärehellinen, itsekäs, uskoton, raukkamainen pelkuri. Sekä psyykkisiä että fyysisiä ominaisuuksia joita empisin siirtää seuraavalle sukupolvelle sen enempää geneettisesti kuin esimerkin kautta.
Kyllä nuo asiat olivat enemmän tai vähemmän nähtävissä seurusteluvaiheessa, mutta ei tullut sitä hetkeä, että olisin laskenut yhteen yksi ynnä yksi ja todennut: sinä olet huono ihminen etkä kelpaa miehekseni etkä lasteni isäksi. Soisin tehneeni näin, mutta onneksi en päätynyt hänen kanssaan kuitenkaan yhteen ja löysin paremman ihmisen rinnalleni.
Monesti sitä ihmettelee, millaisten miesten kanssa jotkut naiset ovat menneet lapsia tekemään, mutta omakin kokemus kertoo, että niitä kumppanin todellisia isäominaisuuksia ei tule automaattisesti mietittyä ihan loppuun asti.
[quote author="Vierailija" time="19.01.2014 klo 03:28"]
Miksi yleistät, että monella on huono isä? Jos sinulla on, ei se tarkoita, että suurimmalla osalla olisi.
[/quote]
Jos sulla ja lapsilla olisi hyvä isä, ei se tarkoita, että suurimmalla osalla olisi sitä.
Onhan tää yksinhuoltajien luvattu maa ja yksinhuoltajat järjestäen ovat naisia... tästä voi jo päätellä paljon ja myös tilastot kertoo noloa kertomaa. Miehet eivät ole niin persoja pitämään jälkikasvustaan huolta. JOO YLEISTÄN, koska ydinperheissäkin menee pitkälti niin. Äidit ovat kotona ja töissä ja isät ovat töissä ja harrastuksissa.
Suomalaisten olisi aika herätä, miksi tässä maassa menee huonosti.
[quote author="Vierailija" time="19.01.2014 klo 03:53"][quote author="Vierailija" time="19.01.2014 klo 03:28"]
Miksi yleistät, että monella on huono isä? Jos sinulla on, ei se tarkoita, että suurimmalla osalla olisi.
[/quote]
Jos sulla ja lapsilla olisi hyvä isä, ei se tarkoita, että suurimmalla osalla olisi sitä.
Onhan tää yksinhuoltajien luvattu maa ja yksinhuoltajat järjestäen ovat naisia... tästä voi jo päätellä paljon ja myös tilastot kertoo noloa kertomaa. Miehet eivät ole niin persoja pitämään jälkikasvustaan huolta. JOO YLEISTÄN, koska ydinperheissäkin menee pitkälti niin. Äidit ovat kotona ja töissä ja isät ovat töissä ja harrastuksissa.
Suomalaisten olisi aika herätä, miksi tässä maassa menee huonosti.
[/quote]
Perhearvot hukassa. Feminismi hajotti perheet. Nykyisin ehjiä perheitä enää kiihkouskovaisilla tässä maassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.01.2014 klo 04:00"]
Minulla on maailman paras isä <3
[/quote]
Minullapa;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.01.2014 klo 13:06"]
Kuulin yhest tapauksest jossa WT-eukko halusi muksun, ja ukko puolestaan tarvi kaljaa. No, eukko antoi ukolle kakskymppiä kaljaan, jos tää panee eukon paksuksi. Niin kävi ja loppu onkin sitten sossuhallelujaa.
[/quote]
:/ Kiva juttu, ja toivottavasti ne kertoo tätä ihanaa tarina myös lapselleen.
[quote author="Vierailija" time="19.01.2014 klo 14:42"]
Minäkin seurustelin aikanaan järkyttävän vakavissani sellaisen mieskandidaatin kanssa, joka on tarkemmin katsottuna ihan hirveä ihminen ja nimenomaan isäksi kelpaamaton: Epäempaattinen, monesti sadismiin asti. Hyvin kapea erilaisten tunteiden kohtaamiskyky ja sieto. Ujouden aste poikkeuksellisen invalidisoiva. Epärehellinen, itsekäs, uskoton, raukkamainen pelkuri. Sekä psyykkisiä että fyysisiä ominaisuuksia joita empisin siirtää seuraavalle sukupolvelle sen enempää geneettisesti kuin esimerkin kautta.
Kyllä nuo asiat olivat enemmän tai vähemmän nähtävissä seurusteluvaiheessa, mutta ei tullut sitä hetkeä, että olisin laskenut yhteen yksi ynnä yksi ja todennut: sinä olet huono ihminen etkä kelpaa miehekseni etkä lasteni isäksi. Soisin tehneeni näin, mutta onneksi en päätynyt hänen kanssaan kuitenkaan yhteen ja löysin paremman ihmisen rinnalleni.
[/quote]Mietin joskus näitä tapauksia, joissa mies on (ainakin) psyykkisesti ja elämänhistorialtaan täysi friikki, mutta silti suurin toivein halunnut isäksi, että ehkäpä kyseessä onkin pedofiili. Heitäkin on kuitenkin olemassa, eivätkä he lymyile kalliokoloissa, vaan esiintyvät "kunnollisina perheenisinä" meidän keskuudessamme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä myös Suomen historia selittää jonkin verran asiaa. Minun vanhempieni isät olivat sodan kokeneita, ja olivat aika puhumattomia perheelleen, sota oli jättänyt varmaankin traumoja, ja niistä ei ollut soveliasta puhua ainakaan perheelle. Sen ajan mukaista oli, että äiti oli vastuussa lapsista kokonaan, ja isä jäi sitten aika etäiseksi suurimmalle osalle. Tuollaisessa ilmapiirissä kun kasvaa, ei oikein saa mallia miten olla nykyaikaan sopiva osallistuva isä. Se puhumattomuus johtaa myös usein alkoholismiin, masennusta lääkitään alkoholilla, kaikki tunteet kasautuu sisimpään, ja joskus sitten räjähtää.
Osallistuva pehmoisähän tuli vasta 70-80-luvuilla muotiin, onko se siis mikään ihme että isyys ei ole meidän kaikkien isillä ollut hallussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teidän isänne eivät ole vielä sairastuneet ja kuolleet. Kyllä aika sitten kultaa muistot.
[quote author="Vierailija" time="19.01.2014 klo 03:58"]
[quote author="Vierailija" time="19.01.2014 klo 03:53"][quote author="Vierailija" time="19.01.2014 klo 03:28"]
Miksi yleistät, että monella on huono isä? Jos sinulla on, ei se tarkoita, että suurimmalla osalla olisi.
[/quote]
Jos sulla ja lapsilla olisi hyvä isä, ei se tarkoita, että suurimmalla osalla olisi sitä.
Onhan tää yksinhuoltajien luvattu maa ja yksinhuoltajat järjestäen ovat naisia... tästä voi jo päätellä paljon ja myös tilastot kertoo noloa kertomaa. Miehet eivät ole niin persoja pitämään jälkikasvustaan huolta. JOO YLEISTÄN, koska ydinperheissäkin menee pitkälti niin. Äidit ovat kotona ja töissä ja isät ovat töissä ja harrastuksissa.
Suomalaisten olisi aika herätä, miksi tässä maassa menee huonosti.
[/quote]
Perhearvot hukassa. Feminismi hajotti perheet. Nykyisin ehjiä perheitä enää kiihkouskovaisilla tässä maassa.
[/quote]
Kyllä mun perhe hajosi ihan muista syistä kuin feminismistä, vaikkei äitini tallottavaksi ole koskaan suostunutkaan. Suomen alkoholistien määrä on muuten aika huima, puolella kavereistani on vähintään yksi alkoholistivanhempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi yleistät?
Lapsillani on hyvä isä, kaikilla lapsenlapsillani on hyvä isä, minulla on hyvä isä, sisarusteni lapsilla on hyvä, ystäieni lapsilla on hyvä isä...
Emme me kaikki ole WT-paskaa vaan tasa-aroon uskovia, feministisiä, korkeakoulutettuja, fiksuja, onnellisia ihmisiä on myös.
[quote author="Vierailija" time="19.01.2014 klo 03:19"]
tutustukaa miehiinne ennen kuin lisäännytte. Ihan simppeliä.
Ei siihen tutustumiseen riitä vuosi, eikä kaksi.
[/quote]
Tunsin mieheni seitsemän vuoden verran ennen vauvan tekemistä ja sillä nyrjähti vasta synnäriltä kotiutuessa. Nyt se on vainoharhainen ja postitettu takaisin äitinsä rastiksi, kun väsyin jatkuvaan syyttelyyn mitä ihmeellisimmistä asioista. Ainoa hyvä asia tässä on se, että tajusin heittää miehen ulos ajoissa ja lapsi ei joutunut välikädeksi saati tule muistamaan tappeluista mitään nuoren iän vuoksi. Mielipiteesi ei ole kovinkaan validi ja jokaiseen tilanteeseen sopiva. (Toki on näitäkin, jotka pamahtavat kuukauden jälkeen paksuksi, kun nyt on suurta rakkautta, sitä en kiellä.)
Mulla on juoppo, väkivaltainen ja itsesäälinen isä. Seurustelin pitkään ihan samanlaisen paskan kanssa. Onneksi jossain vaiheessa tajusin, mitä olin tekemässä. Nyt olen onnellinen perheenäiti. Omien lasteni isä on koulutettu, normaali mies. Kierre katkesi tai siis minä katkaisin sen.
Kuulun tuohon joukkoon ja olen löytänyt siihen ainakin kaksi syytä:
Minun syntymäni aikoihin ei tavallisilla kansalaisilla ollut käytettävissä ehkäisyä. Tämä pätee ennen 1970-lukua syntyneisiin. Avioton lapsi oli niin suuri häpeä, että sitten mentiin naimisiin sen miehen kanssa, jolle oli pamahtanut paksuksi. Ei siinä sen suuremmin voinut valikoida, oli otettava sen jonka kanssa oli jo saanut lapsen alulle, tai sitten sen jolle kelpasi niin kuin Niskavuoren Heta -tunnette varmaan klassikkoelokuvan.
Toinen syy oli se, että ei hyvin paljon ollut valinnanvaraa. Vaikka meidän isämme ovat syntyneet enimmäkseen sodan jälkeen, heitä kasvattivat sodankäyneet miehet, ja koko sodasta kärsinyt kansa. Silloin elämä oli ankaraa, ja se näkyi myös lastenkasvatuksessa. Nykyään laki kieltää monet senaikaiset kasvatusmenetelmät, niin kotona kuin koulussa. Siksi miehistä kasvoi sellaisia kuin tuli, ja naisistakin.
Typerä avaus ja paljon typerää "keskustelua", mutta vastaan silti.
Minun isäni ei ole varsinaisesti paska, hän on vastuuntuntoinen, tasainen ja kiltti. Mutta hän on jotenkin emotionaalisesti hukassa. Hänen oma äitinsä noudatti tuohon aikaan suosittua lastenkasvatustapaa, johon kuului se, että vauva oli viereisessä kamarissa eikä sitä pidetty sylissä. Isän äiti ei ollut mikään sylissäpitäjä muutenkaan, mutta onneksi sentään hänen isänsä oli. (Nämä asiat on kertonut minulle äitini, ei isäni, isä ei ole suoraan puhunut meille lapsille tällaisista asioista mitään.)
Itse olen mennyt ottamaan samanlaisen miehen. Mies on kunnollinen, vastuuntuntoinen, kiltti - mutta täysin hukassa tunteidensa kanssa. Mäkään en ole mitenkään hyvä puhumaan asioista, mutta mieheni on lähes kykenemätön.
Minulla on maailman paras isä. Kasvsatti meidät, kun äitimme hylkäsi. Meiltä ei mitään puuttunut, eikä puutu vieläkään. Päivittäin ollaan tekemisissä.
Miksi yleistät, että monella on huono isä? Jos sinulla on, ei se tarkoita, että suurimmalla osalla olisi.