Onko kukaan löytänyt elämäänsä ilon vuosikausien masennuksen jälkeen?

Itsestään tapahtui.

Kyllä.

Uskoontulemalla.

Et varmaan hakenu tätä, mutta ainoa konsti joka tepsi mulla...

Ymmärsin että masennus on sairaus. Häiriö aivojen kemiassa.

En. Toisinaan on vaan hieman parempia kausia.

Tv. kohta jo 20 vuotta masennuksesta kärsinyt.

Heitin myrkylliset ihmiset ja asiat ja aloin puolustaa itseäni.

No tavallaan. Hyväksyin sen, että elämäni tulee olemaan ikuisesti yksinäistä ja lopetin asian peittelyn, häpeämisen ja muutoksesta haaveilun. Minulla on vain itseni, eikä edes kiinnosta muut.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärsin että masennus on sairaus. Häiriö aivojen kemiassa.

Tämän minäkin tiedän, mutta tämä tieto ei ole tuonut iloa elämääni. Mitä sinulle tapahtui tuon oivalluksen jälkeen, tai teitkö jotain erityistä asian prosessoimiseksi?

- ap

Olin teini-iästä asti eriasteisesti masentunut ja väsynyt. Sitten yksi kaveri käski mittauttamaan rauta-arvot, ferritiinin etenkin ja minulla se oli todella alhainen, vain 8. Alkoi rautakuurit ja sain infuusion, alkoi elämä voittaa. Nyt harmittaa aivan vietävästi, puoli elämää meni hukkaan :( ja syynä vain tuo rauta.

Meditoimalla, terveellisellä ruualla ja liikunnalla. 

satsu kirjoitti:

Olin teini-iästä asti eriasteisesti masentunut ja väsynyt. Sitten yksi kaveri käski mittauttamaan rauta-arvot, ferritiinin etenkin ja minulla se oli todella alhainen, vain 8. Alkoi rautakuurit ja sain infuusion, alkoi elämä voittaa. Nyt harmittaa aivan vietävästi, puoli elämää meni hukkaan :( ja syynä vain tuo rauta.

No minulla on kyllä paljon muitakin syitä, mm. menneisyyden traumat, eräät ikävät tapahtumat sekä masennukselle altistava, murehtimiseen taipuvainen luonne.

- ap

Vierailija kirjoitti:

Meditoimalla, terveellisellä ruualla ja liikunnalla. 

Kiitos. Miten pääsisin alkuun meditoinnissa?

- ap

Vierailija kirjoitti:

Kyllä.

Uskoontulemalla.

Et varmaan hakenu tätä, mutta ainoa konsti joka tepsi mulla...

Se olisi vielä kiva jos löytyisi joku seurakunta jossa porukat on mukavia eikä mitään menestysteologia kreationismi ym pilipalijuttuihin hurahtanutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meditoimalla, terveellisellä ruualla ja liikunnalla. 

Kiitos. Miten pääsisin alkuun meditoinnissa?

- ap

YouTubesta löytyy monenlaisia aloittelijoille sopivia. Itse olen tykännyt myös Calm ja Headspace sovellutuksista, englanninkielisiä mutta helppo ymmärtää jos jonkin verran englantia osaa. Tai sitten vain kuuntelet meditointimusiikkia ja hengittelet syvään sisään ja ulos. 432hZ musiikin on todettu vaikuttavan aivojen kemiaan posiitivisesti, kannattaa kuunnella kuulokkeet päässä tuota https://www.youtube.com/watch?v=3pNpHZ1yv3I&ab_channel=GreenredProducti…

Olen ollut masentunut aikalailla koko elämäni. Pari vuotta sitten sain viimein työpaikan ja se on tuonut elämääni paljon iloa, tunnen että elämälläni on viimein joku merkitys ja olen osa yhteisöä. :) Ei masennus silti poissa ole vaan nostaa aina välillä päätään, mutta siitä huolimatta voin sanoa että nämä kaksi vuotta olen ensimmäistä kertaa tuntenut olevani onnellinen.

Sinun on hyvä ensin miettiä mistä masennuksesi johtuu. Onko sinulla odotuksia itsellesi, joita et voi täyttää?

Vierailija kirjoitti:

Sinun on hyvä ensin miettiä mistä masennuksesi johtuu. Onko sinulla odotuksia itsellesi, joita et voi täyttää?

No arvaa olenko miettinyt?

Vastaus kysymykseesi: kyllä.

- ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinun on hyvä ensin miettiä mistä masennuksesi johtuu. Onko sinulla odotuksia itsellesi, joita et voi täyttää?

No arvaa olenko miettinyt?

Vastaus kysymykseesi: kyllä.

- ap

Silloin sinun pitää asettaa itsellesi sellaisia odotuksia jotka tulevat täytetyksi :)

No kylllähän mä olen sen kontrastisuuden kokenut ilman läääkkeitä ja lääkkeiden vaikutuksen alaisena mitä pidäään hyvin tärkeänä ja lähtökohtana ylipääätäsäkin näissä sitä että ihminen kokee itse oivalluksia kunn ei toiinen voi toisen aivoihin syötttä jotakin esim koodia jolla muokkaa aivoja jollakin tavalla vaaan täytyy itse käsittääää asia jotta voi ymmärtää mistä on kysymys.

Etsin sitä edelleen, mutta se on vaikeaa kun ei tiedä mitä etsii ja miltä se elämänilon kuuluisi tuntua. Se että sitä iloa ei ollut ennen masennusta johti siihen masennukseen. Siitä on vain liian pitkä aika kun olen viimeksi ollut onnellinen joskus pienenä lapsena.

Minulla oli elämässä tosi rankkaa muutaman vuoden, tuntui että menetän kaiken merkityksellisen elämässä. Taustalla oli turvaton lapsuus, koulukiusaamista, kävin jo teininä terapiassa masennuksen takia yms. Olin kaiken yrittämisen jälkeen kolmekymppisenä työkyvytön, epäonnistunut ja sinnittelin päivästä toiseen terapian ja lääkkeiden avulla. Yksiöstäni en paljoa poistunut. Yksi iso oivallus oli, kun radiossa joku sanoi, miksi kuolemaa pitäisi jouduttaa kun se tulee joka tapauksessa. Iso helpotus siitä, että kuolema tulee ilman itsemurhan tekemistä. Mutta voi jotenkin yrittää tehdä tästä siedettävää. Pieniä muutoksia ja eteenpäin menemistä, lakkasin häpeämästä itseäni. Nyt nelikymppisenä koen olevani edelleen ihmisraato, joka on valmis kuolemaan, mutta tunnen usein myös onnellisuutta. Opiskelin ammatin ja ryhdyin yrittäjäksi, seurustelen, pyrin nauttimaan elämästä, muutama ystävä on löytynyt, myös taloudellinen tilanne on ok. Toivottavasti kukaan ei luovu toivosta.