Haimme miehelle apua masennukseen, lääkäri teki lastensuojeluilmoituksen!
Ymmärrän että heillä on siihen velvollisuus mutta ihmettelin että missä menee raja? Mielestäni perheessämme ei kuitenkaan ole uhkaa tai vaaraa lapsille. Mieheni haki apua, ja kertoi että välillä tuntuu että haluaisi kuolla ja ei jaksa nousta aamuisin. Itse neuvoin hakemaan apua ettei tunteet pahene. Aikaisemmin ei tällaista ole ollut. Nyt mieheni pahoitti mielen entisestään että ilmoitus tehtiin.
Kommentit (100)
Rajanveto on varmaan vaihtelevaa, mutta emmehän tiedä, mistä todella on jutelltu ja miten. Ei siitä nyt mieltään kannata pahoittaa, että lasten parasta ajatellaan.
Ahaa eli nyt ei kannata lääkäriinkään mennä jos on lapsia.. :(
Oliko tk-lääkäri vai yksityinen? Oudolta kuulostaa
Oliko tk-lääkäri vai yksityinen? Oudolta kuulostaa
Oliko tk-lääkäri vai yksityinen? Oudolta kuulostaa
Jos saatte tehokkaammin apua kun ilmoitus tehdään. Saadaan koko skaala käyttöön.
Hyvä lääkäri! Jos teillä on kaikki kunnossa kotona lasten suhteen, niin tuskin tuosta sen kummempia seuraa. Itse haluaisin tehdä ilmoituksen lääkäristä jota nähtävästi ei kiinnosta päihdeongelmaisen yh:n lasten vointi. Kenen puoleen tässä asiassa kannattaisi kääntyä?
tk-lääkäri ja mietin samalla että tekeekö ne ilmoituksen varmuuden vuoksi vai tietävätkö itsekään milloin ilmoitus kuuluisi tehdä?
Kuulostaa turhalta. Itse olen siinä käsityksessä, että varsinainen itsemurhayritys tai itsemurhalla uhkailu johtaa aina lastensuojeluilmoitukseen, varmaa tietoa minulla ei ole. Toisaalta Helsingissä joissain päiväsairaaloissa tehdään kai automaattisesti ilmoitus, jos potilaalla on alaikäisiä lapsia. Ei tuo nyt avunhakemiseen kannusta.
Itsellä on masennustausta ja kolme lasta sekä terve aviopuoliso. Kyllä siitä kodinhoidosta ja lasten kanssa olemisesta aina kyseltiin, mutta kun kaikki oli kunnossa, ei mitään ilmoituksia koskaan tehty. Itsemurhastakin kysytään aika rutiininomaisesti ja kyllä mä silloin sanoin, että toivoisin vain "pääseväni pois" tms, mutta että mitään konkreettisia itsemurha-ajatuksia ei ole.
Ihana, kun oma hoitojakso on päättynyt, jos asiat menevät noin, että suunnilleen aina tehdään ilmoitus. Sehän se masentunutta piristääkin :) (Ja ennen kuin kukaan ehtii kommentoimaan, että monesti masentuneen perheessä on lastensuojelutarvekin, niin toki tämän tiedän. Kritisoin automaattisesti tehtäviä ilmoituksia.)
Ei minustakaan olisi ollut tarpeen, mutta ehkä lääkäri oli nuori, ja halusi kaiken varalta toimia näin? Kun ei voi tietää kuitenkaan miten se vaikuttaa lasten arkeen.
Mietin juuri, että olipa onni aikoinaan kun hankkiuduin terapiaan masennuksen vuosi ennen kuin tulin raskaaksi. Kyllä se on henkisesti vielä kaksi kertaa raskaampaa, kun oma vanhemmuus kyseenalaistetaan kun hakee apua. Juuri tuollainen johtaa siihen, ettei sitä hakua uskalleta hankkia. Esim itse en voinut kuvitellakaan, että olisin neuvolassa sanonut mt-taustasta. Toki jos masennus olisi puhjennut uudestaan, olisi ollut pakko, mutta silti. Ikävää kun joutuu peittelemään tällaisia asioita sen vuoksi, että aina ei osata suhteellistaa asioita.
Mutta tsemppiä teille! Eiköhän ne sossutkin tajua ettei teillä ole mitään hätää, kun käyvät teillä kerran kylässä. Voitte vaikka masennuksesta sanoa, että se liittyy työuupumukseen (hurjaa mutta totta: masennus on sallitumpaa jos se johtuu työnteosta).
Jeps, ja se poikii lastensuojelutarpeen selvityksen, ja jos hyvä tuuri käy saatte perhetyöntekijän tai lapsiperheiden kotipalvelun avuksenne. Hyvä juttu!
Vaikkei lapsiin kohdistukaan mitään vaaraa noin niinkuin fyysisesti, niin ootteko sitä mieltä että lapsi ei tajua isän masennusta ja elä sen varjossa koko ajan? Vois olla ihan hyväkin että LAPSI sais apua itselleen, ja se onnistuu parhaiten kun lastensuojelu tekee sen selvityksen.
lapsi on vielä pieni vauva, hän ei ymmärrä tilannetta. Ja itse olen ihan kykenevä ja huolehtiva äiti. Mieheni ei myöskään ole puhunut itsemurha ajatuksista vaan ymmärtänyt hakea apua ajatuksiin jossa myös kuolemisen halu esiintyy. Ilmoitus lähinnä stressaa ja odottelen nyt yhteydenottoa. Itse en koe tarvitsevani ulkopuolista apua vauvan hoidossa. Meillä on hyvä tukiverkosto ja isovanhemmatkin lähellä.
[quote author="Vierailija" time="17.01.2014 klo 18:16"]
tk-lääkäri ja mietin samalla että tekeekö ne ilmoituksen varmuuden vuoksi vai tietävätkö itsekään milloin ilmoitus kuuluisi tehdä?
[/quote]
Koettakaa nyt hyvät ihmiset tajuta, että jos teillä on lapsia ja tulee ongelmia, apua on haettava mistä tahansa muualta paitsi julkiselta puolelta. Periaatteessa yksityisenkin lääkärin ja esim. psykoterapeutin pitää muistaa ajatella myös potilaan lapsia, mutta käytännössä toimintatavat ovat aivan eri kulttuurista ja yksityiseltä puolelta maksavan asiakkaan on mahdollisuus saada oikeasti apua.
Julkinen sektori toimii enemmän valvontaa ja rangaistuksia luusereille -mentaliteetilla, ja tietysti terveyskeskuksella on kiinteämpi yhteistyö lastensuojelun kanssa, heillähän on sama työnantaja.
Jätätkö nyt jotain kertomatta ap? Mitä miehesi on lääkärilleen puhunut vai olitko mukana vastaanotolla? Pelkästä depressiodiangnoosi ei vielä riitä lastensuojeluilmoitukseen.
Lisään vielä että masennuksen ohella mies hoitaa kuitenkin vauvaa erittäin ihanasti ja lämpimästi. Päätimme hakea apua "ajoissa" ja mitä saimme, lääkepurkin ja lastensuojeluilmoituksen.
Totta kai stressaa, mutta koita ajatella että harmi että näin kävi, mutta tuskin ilmoitus johtaa teillä mihinkään toimenpiteisiin. Ottavat yhteyttä ja kerrotte että mitään itsemurhauhkailuja tai muuta sellaista ei ole ollut.
En tiedä onko tämä lastensuojeluilmon tekeminen mikään käytäntö tälläisissä tapauksissa, mutta en lähtisi teinä stressaamaan ilmoituksesta sen suuremmin. Ei lasta teiltä huostaan oteta pelkästään miehen masennuksen vuoksi - huostaanotto on aina viimeinen mahdollinen vaihtoehto. Sen sijaan voitte saada ilmoituksen kautta käyttöönne uusia resursseja, millä miehen masennukseen ja muuhun saataisiin apua, eli tämä voi olla pelkästään hyvä juttu. Tsemppiä!
Ls-ilmoitus ei auta normaalin, hetkellisesti vaikeuksia kokevan perheen arkea mitenkään. Sossun voimavarat riittää auttamaan vain pahasti ongelmaisten perheiden ja lasten asioissa. Ns. normaalissa perheessä vanhempien jaksaminen vaikeutuu ls-ilmoituksen myötä vain lisää, koska tulee turhaa huolta lasten huostaanottamisen uhasta yms. Mitään apua lasten hoitoon ei ole sossusta tarjolla ellei vanhemmat ole työttömiä narkkareita, joita uhkaa vankeustuomio. Voisi toivoa että ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut lääkäri olisi tietoinen kunnan sosiaalitoimen resursseista.
Minusta ei ollut kyllä tarpeen. Kohta kukaan ei uskalla hakea apua.
Sosionomi