Lue keskustelun säännöt.
HS: "Asuinalueesta tullut helsinkiläisen keskiluokan käyntikortti"
17.10.2020 |
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006672549.html
Juttu on maksumuurin takana, mutta kiinnostaisi kovasti tietää mitä nämä keskiluokan statusalueet tämän mukaan ovat. Lauttasaari ja Roihuvuori ainakin mainittu?
Kommentit (68)
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen Larun mainetta, itse en pidä estetiikasta siellä.
Se riittää, että Larussa viihtyvät he, jotka Larussa asuvat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän Roihis edes ole mitenkään erityisen hyvä alue.
Miten niin ei ole? Mielestäni täällä on erittäin hyvä asua.
Joo, mutta se ei ole profiililtaan korkea, niin kuin Lauttasaari, joka on perinteisesti "hyvä alue".
Onhan Korson omakotitaloalueellakin kuulemma hyvä asua, mutta silti Korso ei ole hyvä alue, jos maineesta puhutaan.
Kuulostaa turhanpäiväiseltä maksaa satoja tuhansia euroja extraa alueesta, missä on yhtä hyvä asua kuin edullisemmallakin alueella. Jos eroa ei siis käytännössä ole mielikuvituksen lisäksi. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lauttasaarikin perus lähiö rumilla teollisuusrakennuksilla höystettynä. Merimaisematkin pilaa aikalailla kaikenmaailman kasat ja rakennukset. Ei tarvitse kovin hieno paikka olla, että pääsee Helsingissä alueelliselle palkintopallille. :D Ei siinä, onhan Lauttasaari viihtyisämpi kuin esimerkiksi Kannelmäki tai Konala.
Ehei, Lauttasaari ei todellakaan ole lähiö vaan kaupunginosa ja kantakaupunkia. Voit tutkia määritelmiä tarkemmin vaikkapa googlesta.
Lauttasaari voi olla virallisesti kantakaupunkia, mutta on sellaiseksi hyvin lähiömäinen niin palveluiltaan kuin arkkitehtuurinsa puolesta.
Oululaiset oppineet sen oman asuinalueen lisäksi vihdoin muutkin helsingin kaupunginosat. Ainahan se naapurusto on merkannut, se että miten vaan vaihetelee ajassa. Kun olin lapsi lauttasaaresta sai ostaa maata viikkorahoilla.
Vierailija kirjoitti:
En nyt kyllä tajua. Olen asunut Helsingissä vuodesta 1977 ja AINA se on niin ollut
Varsinkin junantuomat ovat hyvin tarkkoja asuinalueensa statuksesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun koronan jälkiaallot iskee, hinnoista lähtee 80 prosenttia.
Ai koska jonkun ihmeellisen logiikan mukaan ihmiset ryntäävät välittömästi myymään asuntonsa, kun taloudella menee huonosti, vaikka korot ovat negatiivisia?
Ne lainanlyhennykset alkaa joskus ja työpaikkoja ei ole.
Käy sääliksi heitä jotka työn tai jonkun mielikuvan takia joutuu asumaan Helsingissä. Ikävämpää paikkaa ei ole. Onneksi ei tarvitse edes käydä siellä nykyään kun erittäin harvoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen Larun mainetta, itse en pidä estetiikasta siellä.
Larussa asuu hyvätuloista kantaväestöä. Asunnot niin kalliita, että sinne muuttaa vain maksukykyisiä ihmisiä. Siellä on riittävät arkiset palvelut, keskustaan vain muutama kilometri. Ei kaupungin vuokrataloja. Meri on läsnä koko ajan jossain.
Päiväkotipaikat tosin kiven alla ja koulurakennukset huonossa kunnossa.
Muuttaisin heti takaisin jos olis varaa perheasuntoon siellä.
Laru oli ok vielä 10 vuotta sitten. Nyt täyterakentamista ja ankea metroasema. Ennen oli kuin pikku kylä meren syleilyssä. Nyt ihan liikaa kaikkea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun koronan jälkiaallot iskee, hinnoista lähtee 80 prosenttia.
Ai koska jonkun ihmeellisen logiikan mukaan ihmiset ryntäävät välittömästi myymään asuntonsa, kun taloudella menee huonosti, vaikka korot ovat negatiivisia?
Ne lainanlyhennykset alkaa joskus ja työpaikkoja ei ole.
300.000 euron velasta se 1 prosentti marginaalia on 3000 euroa. Vastike pitää maksaa aina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin kauan kun ei ole lapsia, on aika sama missä sitä asuu.
Vierailija kirjoitti:
Käy sääliksi heitä jotka työn tai jonkun mielikuvan takia joutuu asumaan Helsingissä. Ikävämpää paikkaa ei ole. Onneksi ei tarvitse edes käydä siellä nykyään kun erittäin harvoin.
Mun käy sääliksi sua, kun olet noin rajoittunut mieleltäsi. Monet haluaa asua Hgissä, esim. minä en IKINÄ muuttaisi muualle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt kyllä tajua. Olen asunut Helsingissä vuodesta 1977 ja AINA se on niin ollut
Varsinkin junantuomat ovat hyvin tarkkoja asuinalueensa statuksesta.
Junantuomat sitä ja tätä, aina tekevät väärin.
Vierailija kirjoitti:
Jutun idea on, että ihmiset eivät muuta Helsingin sisällä miten vaan, vaan suosivat lähiasuinalueitaan.
"Asuinalueen merkityksestä kertoo Junnilaisen mukaan se, miten latautuneita mielikuvia eri kaupunginosiin liittyy. Kun kaksi ennalta tuntematonta ihmistä tapaa toisensa, on luontevaa kysyä, missä toinen asuu.
”Oletus on, että ihmisen asuinpaikka kertoo tästä jotain oleellista. Jos kerrot asuvasi vaikka Lauttasaaressa, niin sanotulla ’onnellisten saarella’, sen voi olettaa olevan resurssi, sosiaalista pääomaa.”
Asuinpaikka on Junnilaisen mukaan siis vahvasti identiteettiasia, erityisesti keskiluokalle. Yhtäältä asuinpaikan valinnalla voi tietoisesti rakentaa omaa minuutta. Ihmiset muuttavat mielellään alueille, joilla olettavat asuvan samanhenkisiä ihmisiä.
Toisaalta asuinpaikan valitseminen vapaasti on mahdollista vain niille, joilla on riittävästi varoja tehdä niin.
Alueiden välillä on ihmisten mielissä joka tapauksessa hierarkiaa, joten vaikka valinta ei olisi oma, ihminen edustaa silti sosiaalisissa tilanteissa asuinpaikkaansa.
”Perinteiset luokkaeroihin liittyvät asiat, kuten työpaikka ja vaatetus, eivät enää samalla tavalla kerro siitä, mihin sosiaaliseen tilaan ihminen kuuluu. Asuinpaikan merkitys on tästä syystä saattanut jopa kasvaa. Meidän yhteiskunnassamme ei enää puhuta luokista, mutta puhutaan asuinalueista.”
Junnilaisen mukaan on kuitenkin tärkeää hahmottaa, että vaikka asuinalue on sosiaalisissa tilanteissa eräänlainen käyntikortti, voi ihmisen omassa elämässä kotipaikkaan liittyä aivan toisenlaisia merkityksiä. Lähiö, jota ei pidetä yhtä kovana valuuttana kuin kantakaupunkia, merkitsee usein yksilölle paljon.
”Vähemmän arvostetuilla alueilla asuminen ei tarkoita sitä, että ihmiset häpeäisivät aluettaan ja haluaisivat muuttaa sieltä pois.”
Ystäväni on asunut ympäri Helsinkiä kimppakämpissä. Kertoi, että muutettuaan asumaan Katajanokalle, työpaikoissa (projektityöt) suhtauduttiin häneen aivan eri tavalla kuin aikaisemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ois kyl hyvä, kun kukaan ei enää haluais tonne Laruun. Sitten mä voisin ostaa 4h+k asunnon sieltä pilkkahintaan.
Vierailija kirjoitti:
Käy sääliksi heitä jotka työn tai jonkun mielikuvan takia joutuu asumaan Helsingissä. Ikävämpää paikkaa ei ole. Onneksi ei tarvitse edes käydä siellä nykyään kun erittäin harvoin.
Aikoinaan yksi tuttu aina haukkui "Helsinkiä" kun se on niin ankeaa kivierämaata, hän oli kuulemma asunut siellä. Kävi sitten joku päivä ilmi, että hän oli asunut Vantaan Hiekkaharjussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt kyllä tajua. Olen asunut Helsingissä vuodesta 1977 ja AINA se on niin ollut
Varsinkin junantuomat ovat hyvin tarkkoja asuinalueensa statuksesta.
Junantuomat sitä ja tätä, aina tekevät väärin.
No näinhän se on. Helsingin henki on kuollut.
Vierailija kirjoitti:
Synnytään esimerkiksi Kannelmäessä, muutetaan ensiasuntoon Kallioon ja palataan lopulta perustamaan perhe Haagaan. Näin ainakin minun lähipiirissäni. :)
Miten niin "palataan", jos et alunperinkään siellä ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jutun idea on, että ihmiset eivät muuta Helsingin sisällä miten vaan, vaan suosivat lähiasuinalueitaan.
"Asuinalueen merkityksestä kertoo Junnilaisen mukaan se, miten latautuneita mielikuvia eri kaupunginosiin liittyy. Kun kaksi ennalta tuntematonta ihmistä tapaa toisensa, on luontevaa kysyä, missä toinen asuu.
”Oletus on, että ihmisen asuinpaikka kertoo tästä jotain oleellista. Jos kerrot asuvasi vaikka Lauttasaaressa, niin sanotulla ’onnellisten saarella’, sen voi olettaa olevan resurssi, sosiaalista pääomaa.”
Asuinpaikka on Junnilaisen mukaan siis vahvasti identiteettiasia, erityisesti keskiluokalle. Yhtäältä asuinpaikan valinnalla voi tietoisesti rakentaa omaa minuutta. Ihmiset muuttavat mielellään alueille, joilla olettavat asuvan samanhenkisiä ihmisiä.
Toisaalta asuinpaikan valitseminen vapaasti on mahdollista vain niille, joilla on riittävästi varoja tehdä niin.
Alueiden välillä on ihmisten mielissä joka tapauksessa hierarkiaa, joten vaikka valinta ei olisi oma, ihminen edustaa silti sosiaalisissa tilanteissa asuinpaikkaansa.
”Perinteiset luokkaeroihin liittyvät asiat, kuten työpaikka ja vaatetus, eivät enää samalla tavalla kerro siitä, mihin sosiaaliseen tilaan ihminen kuuluu. Asuinpaikan merkitys on tästä syystä saattanut jopa kasvaa. Meidän yhteiskunnassamme ei enää puhuta luokista, mutta puhutaan asuinalueista.”
Junnilaisen mukaan on kuitenkin tärkeää hahmottaa, että vaikka asuinalue on sosiaalisissa tilanteissa eräänlainen käyntikortti, voi ihmisen omassa elämässä kotipaikkaan liittyä aivan toisenlaisia merkityksiä. Lähiö, jota ei pidetä yhtä kovana valuuttana kuin kantakaupunkia, merkitsee usein yksilölle paljon.
”Vähemmän arvostetuilla alueilla asuminen ei tarkoita sitä, että ihmiset häpeäisivät aluettaan ja haluaisivat muuttaa sieltä pois.”
Ystäväni on asunut ympäri Helsinkiä kimppakämpissä. Kertoi, että muutettuaan asumaan Katajanokalle, työpaikoissa (projektityöt) suhtauduttiin häneen aivan eri tavalla kuin aikaisemmin.
Kuulostaa aika erikoiselta. Olen asunut ikäni Helsingissä, enkä koskaan ole huomannut mitään tuollaista. Välillä Ullanlinnassa, välillä Kalliossa, nyt Marjaniemessä.
Vierailija kirjoitti:
Eihän Roihis edes ole mitenkään erityisen hyvä alue.
Kaikki hipsterit ei enää mahdu Kallioon, niin pakko suunnata Itään Roihikseen. Näkyy jo katukuvassa. Muutama rahamieskin bongattu. Roihiksessa vaihtuu nyt väestö, kun vanhuksista ja deekuista aika jättää.
En nyt kyllä tajua. Olen asunut Helsingissä vuodesta 1977 ja AINA se on niin ollut