Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miehen veljen avioton lapsi. Kukaan ei välitä?
17.01.2014 |
Miehelläni on veli, joka on tehnyt suuren virheen ja saattanut naisen raskaaksi. Siis yhden illan hoito, eivätkä ole yhdessä, ikinä olleetkaan. Nainen ei kertonut raskaudesta mitään, tuli esiin vasta puolivuotiaan lapsen kanssa. Veli ei halunnut kuulla mitään ja pyysi, ettei pidä mitään yhteyttä. Ei tunnusta isyyttään.
No, mieheni veljellä on avoin FB-tili, josta näkee aika vähälläkin salapoliisityöllä sukulaisuussuhteet. Otti FB:n välityksellä meihin muihin yhteyttä ja sanoi, että haluaa tutustuttaa tämän lapsensa meihin "sukulaisiin".
SIIS MITÄ IHMETTÄ NYT TEEN? Sanonko, että hoitakoot tämän asian miehen veljen kanssa vai pidän yhteyttä lasteni serkun äitiin vai mitä? En halua olla missään tekemisissä tässä sopassa.
Kommentit (52)
Voihan naiselle vastata että jos lapsi tosiaan on miehen, niin toki serkukset voi toisiinsa tutustua. Voisivat ensin selvittää onko lapsi miehen vai ei... Todella lapsellista miehen puolelta jos ei ala selvittämään asiaa. Olkoonkin yhden illan jutun seurausta, ei raskauteen sen enempää tarvitakaan. Lapsellista myös naisen puolelta, jos noin pitkän ajan päästä vasta kertoo asiasta. Minkähän ikäisiä nämä henkilöt edes ovat... Joka tapauksessa, lapsi ei vanhemmilleen mitään voi, mutta ehkä hänestä itsestään olisi kiva tutustua sukulaisiin. Jos nyt ei vielä noin pienenä, mutta isompana ainakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
18 sinulle sanoisin, että turhaan vihoittelet. Noita lehtolapsia on omassakin suvussa ja hyvin on sopeuduttu elämään sillä porukalla mikä on, eikä ole muita ventovieraita sen kummemmin kaivattu. Pienellä paikkakunnalla tiedän olevani sukua joillekkin, eikä niistä ole silti puhuttu. Paitsi ehkä nyt asianomaisten kuoltua vähän avoimemmin.
[quote author="Vierailija" time="17.01.2014 klo 11:22"]
"Todennäköisesti sinun lapsesi vihaavat sinua aikuisena, jos estät heitä tutustumasta serkkuunsa. Ikävässä välikädessä tosin olet. Jos miehesi veli on ottanut riskin seksiä harrastamalla, niinpitäisi sitten kantaa myös vastuu"
Ennen kuin syyllistetään ketään "lapsesi vihaavat sinua", kun vielä tässä vaiheessa on vain sana sanaa vastaan. Jos oikein ymmärsin nainen on ottanut yhteyttä lapsi kainalossaan, johon suvun pitäisi nyt tutustua, ilman että on edes DNA-testiä tehty, kun noissa yhden illan suhteessa saattaa olla useampikin isäehdokas eli kovin heikoilla eväillä nainen on liikkeellä, kun isäehdokas vielä kieltäytyy isyydestä.
[/quote]
Kuka äiti haluaisi siinä tilanteessa tutustuttaa oman vauvansa täysin vieraisiin ihmisiin? Eiköhän äiti tiedä kuka lapsen isä on ja halua lapselleen vain parasta.
Ap:na pyytäisin veljeäni käymään isyystestissä suosiolla selvittämässä asian pikaisesti ja pitäisin sillä välin välit auki mahdolliseen veljenlapseen. Tuloksen selvittyä, noh, eiköhän se sitten menisi omalla painollaan?
[quote author="Vierailija" time="17.01.2014 klo 12:21"]
18 sinulle sanoisin, että turhaan vihoittelet. Noita lehtolapsia on omassakin suvussa ja hyvin on sopeuduttu elämään sillä porukalla mikä on, eikä ole muita ventovieraita sen kummemmin kaivattu. Pienellä paikkakunnalla tiedän olevani sukua joillekkin, eikä niistä ole silti puhuttu. Paitsi ehkä nyt asianomaisten kuoltua vähän avoimemmin.
[/quote]
No sulla on varmaan vähän eri näkökulma tähän kuin tuolla numerolla 18. Ilmeisesti sukusi lehtolpaset eivt ole aiheuttaneet sulle sitä, että puoli sukuasi puuttuu etkä saa heihin kontaktia? tai että suku olisi hylännyt äitisi ja sinut? Kyllä tuolla ihmisellä on syytä suruun ja vihaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.01.2014 klo 12:34"]
[quote author="Vierailija" time="17.01.2014 klo 12:21"]
18 sinulle sanoisin, että turhaan vihoittelet. Noita lehtolapsia on omassakin suvussa ja hyvin on sopeuduttu elämään sillä porukalla mikä on, eikä ole muita ventovieraita sen kummemmin kaivattu. Pienellä paikkakunnalla tiedän olevani sukua joillekkin, eikä niistä ole silti puhuttu. Paitsi ehkä nyt asianomaisten kuoltua vähän avoimemmin.
[/quote]
No sulla on varmaan vähän eri näkökulma tähän kuin tuolla numerolla 18. Ilmeisesti sukusi lehtolpaset eivt ole aiheuttaneet sulle sitä, että puoli sukuasi puuttuu etkä saa heihin kontaktia? tai että suku olisi hylännyt äitisi ja sinut? Kyllä tuolla ihmisellä on syytä suruun ja vihaan.
[/quote]
pjaskat, jos ne on vaan nusassu, niin mitä se sukulaisille kuuluu. Perheet on erikseen, suku erikseen.
Äh, jäi tämä vastaaminen kokonaan.
Nyt siis muutama vastaus: tuo nainen otti yhteyttä meihin muihin Facebookissa. Miehen veli on 19-vuotias jästipää ja tästedes muistaa kyllä ehkäisyn. Veli on järkyttynyt koko asiasta ja haluaisi olla ajattelematta sitä. Nainen ei vaadi isyyden tunnustamista, on reippaasti vanhempi nainen (alle 30 kuitenkin). Nainen ei siis halua mitään elatusmaksuja tai vaadi miehen veljeä isäksi. En tiedä naisen elämästä mitään, en tiedä, onko naimisissa, sinkku, onko ennestään lapsia jne.
Minun mielestäni meillä muilla ei ole oikeutta alkaa veljeilemään tuon naisen ja tämän serkkulapsen kanssa, jos miehen veli ei halua olla missään tekemisissä naisen tai sen lapsen kanssa. Minulle se nainen on tuntematon ihminen, samoin kaikille muille. Ainut yhteys on se DNA, jota sitäkään nyt ei olla todistamassa.
Tarkoitin otsikollani sitä, että voiko tässä tilanteessa oikeasti kokonainen suku vain nostaa kädet ylös ja sanoa, että ei voi mitään, me ei puututa, selvitä välit sen hömelöveljen kanssa ensin. Että me ei välitetä?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.01.2014 klo 12:45"]
Äh, jäi tämä vastaaminen kokonaan.
Nyt siis muutama vastaus: tuo nainen otti yhteyttä meihin muihin Facebookissa. Miehen veli on 19-vuotias jästipää ja tästedes muistaa kyllä ehkäisyn. Veli on järkyttynyt koko asiasta ja haluaisi olla ajattelematta sitä. Nainen ei vaadi isyyden tunnustamista, on reippaasti vanhempi nainen (alle 30 kuitenkin). Nainen ei siis halua mitään elatusmaksuja tai vaadi miehen veljeä isäksi. En tiedä naisen elämästä mitään, en tiedä, onko naimisissa, sinkku, onko ennestään lapsia jne.
Minun mielestäni meillä muilla ei ole oikeutta alkaa veljeilemään tuon naisen ja tämän serkkulapsen kanssa, jos miehen veli ei halua olla missään tekemisissä naisen tai sen lapsen kanssa. Minulle se nainen on tuntematon ihminen, samoin kaikille muille. Ainut yhteys on se DNA, jota sitäkään nyt ei olla todistamassa.
Tarkoitin otsikollani sitä, että voiko tässä tilanteessa oikeasti kokonainen suku vain nostaa kädet ylös ja sanoa, että ei voi mitään, me ei puututa, selvitä välit sen hömelöveljen kanssa ensin. Että me ei välitetä?
ap
[/quote]
Miten niin ei ole oikeutta veljeillä? Missä lapsen oikeus? Lapsi on viaton 19v ei. Noloa.
[quote author="Vierailija" time="17.01.2014 klo 12:34"][quote author="Vierailija" time="17.01.2014 klo 12:21"]
18 sinulle sanoisin, että turhaan vihoittelet. Noita lehtolapsia on omassakin suvussa ja hyvin on sopeuduttu elämään sillä porukalla mikä on, eikä ole muita ventovieraita sen kummemmin kaivattu. Pienellä paikkakunnalla tiedän olevani sukua joillekkin, eikä niistä ole silti puhuttu. Paitsi ehkä nyt asianomaisten kuoltua vähän avoimemmin.
[/quote]
No sulla on varmaan vähän eri näkökulma tähän kuin tuolla numerolla 18. Ilmeisesti sukusi lehtolpaset eivt ole aiheuttaneet sulle sitä, että puoli sukuasi puuttuu etkä saa heihin kontaktia? tai että suku olisi hylännyt äitisi ja sinut? Kyllä tuolla ihmisellä on syytä suruun ja vihaan.
[/quote]
Kiitos.
Ja juuri näin, on inhottavaa, kun kysytään sukulaissuhteita, mitä siihen vastaan? Joo, on mulla sukulaisia, mutta isovanhempani päättivät ettei olla sukua eli en tunne heitä eikä tätini edes tiedä mun olemassaolosta? Valehtelen noiden puolesta?
Isäni puolelta ei ole setiä eikä tätejä ja isän vanhemmatkin kuolivat kun olin alle kouluikäinen.
En mä ole varsinaisesti vihainen, surullinen kyllä. Ja välillä myös kateellinen niille, joilla on sukulaisia ja mulla ei ole. Tai on, mutta eivät edes tiedä siitä mitään. Mikä oikeus mun tädeillä oli kasvaa sisarusten kanssa ja heidän lasten serkusten? Miksi mä ja mun äiti ollaan niin paljon huonompia?
Ja ei, en ole vihainen myöskään noille tädeilleni, he eivät tosissaan edes tiedä siskostaan enkä usko, että näin keskimäärin 50-vuotiaina heitä enää edes kiinnostaisi.
Mutta isovanhempiani ihmettelen, miten voi tehdä omalle lapselleen noin? Olenko mä perinyt ton sairaan mielen geenin? Onko vaarana, että mäkin vaan hylkään lapseni joskus?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mieletä on hienoa ja rohkeaa naiselta, että haluaa tutustuttaa lapsen sukulaisiinsa. Ärysttää, kun suomalaiset eivät ollenkaan osaa olla yhteisöllisiä. Mikset voisi pitää yhteyttä, onko se sinulta pois?
[quote author="Vierailija" time="17.01.2014 klo 12:56"]
[quote author="Vierailija" time="17.01.2014 klo 12:45"]
Äh, jäi tämä vastaaminen kokonaan.
Nyt siis muutama vastaus: tuo nainen otti yhteyttä meihin muihin Facebookissa. Miehen veli on 19-vuotias jästipää ja tästedes muistaa kyllä ehkäisyn. Veli on järkyttynyt koko asiasta ja haluaisi olla ajattelematta sitä. Nainen ei vaadi isyyden tunnustamista, on reippaasti vanhempi nainen (alle 30 kuitenkin). Nainen ei siis halua mitään elatusmaksuja tai vaadi miehen veljeä isäksi. En tiedä naisen elämästä mitään, en tiedä, onko naimisissa, sinkku, onko ennestään lapsia jne.
Minun mielestäni meillä muilla ei ole oikeutta alkaa veljeilemään tuon naisen ja tämän serkkulapsen kanssa, jos miehen veli ei halua olla missään tekemisissä naisen tai sen lapsen kanssa. Minulle se nainen on tuntematon ihminen, samoin kaikille muille. Ainut yhteys on se DNA, jota sitäkään nyt ei olla todistamassa.
Tarkoitin otsikollani sitä, että voiko tässä tilanteessa oikeasti kokonainen suku vain nostaa kädet ylös ja sanoa, että ei voi mitään, me ei puututa, selvitä välit sen hömelöveljen kanssa ensin. Että me ei välitetä?
ap
[/quote]
Miten niin ei ole oikeutta veljeillä? Missä lapsen oikeus? Lapsi on viaton 19v ei. Noloa.
[/quote]
Mutta onko se minun asiani? Jos miehen veli on aivoton pönttö, se ei ole minun ongelmani. Minusta vain tuntuu todella tyhmältä luoda jotain suhdetta minulle täysin tuntemattomaan naiseen, joka ei ole minulle mitään sukua. Ei se lapsikaan ole minulle mitään sukua, se vain sattuu olemaan lasteni serkku.
Mua häiritsee tämä tilanne todella paljon. Jos miehen veli ei halua olla missään tekemisissä tämän asian kanssa, eikä halua muidenkaan olevan, jääkö vaihtoehtojakaan. Tottakai olisi ihan kiva, että lapsilla olisi yksi serkku lisää, mutta en minä väkisinkään ala kaveerata tuon naisen kanssa.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No en kyllä jaksaisi alkaa pitämään yhteyttä. Minä en myöskään edes tiedä kaikkia serkkujani ja enpä ole asiasta kärsinyt.
Ilmoittaisin, että ei ole minun asiani.
[quote author="Vierailija" time="17.01.2014 klo 12:57"]
[quote author="Vierailija" time="17.01.2014 klo 12:34"][quote author="Vierailija" time="17.01.2014 klo 12:21"]
18 sinulle sanoisin, että turhaan vihoittelet. Noita lehtolapsia on omassakin suvussa ja hyvin on sopeuduttu elämään sillä porukalla mikä on, eikä ole muita ventovieraita sen kummemmin kaivattu. Pienellä paikkakunnalla tiedän olevani sukua joillekkin, eikä niistä ole silti puhuttu. Paitsi ehkä nyt asianomaisten kuoltua vähän avoimemmin.
[/quote]
No sulla on varmaan vähän eri näkökulma tähän kuin tuolla numerolla 18. Ilmeisesti sukusi lehtolpaset eivt ole aiheuttaneet sulle sitä, että puoli sukuasi puuttuu etkä saa heihin kontaktia? tai että suku olisi hylännyt äitisi ja sinut? Kyllä tuolla ihmisellä on syytä suruun ja vihaan.
[/quote]
Kiitos.
Ja juuri näin, on inhottavaa, kun kysytään sukulaissuhteita, mitä siihen vastaan? Joo, on mulla sukulaisia, mutta isovanhempani päättivät ettei olla sukua eli en tunne heitä eikä tätini edes tiedä mun olemassaolosta? Valehtelen noiden puolesta?
Isäni puolelta ei ole setiä eikä tätejä ja isän vanhemmatkin kuolivat kun olin alle kouluikäinen.
En mä ole varsinaisesti vihainen, surullinen kyllä. Ja välillä myös kateellinen niille, joilla on sukulaisia ja mulla ei ole. Tai on, mutta eivät edes tiedä siitä mitään. Mikä oikeus mun tädeillä oli kasvaa sisarusten kanssa ja heidän lasten serkusten? Miksi mä ja mun äiti ollaan niin paljon huonompia?
Ja ei, en ole vihainen myöskään noille tädeilleni, he eivät tosissaan edes tiedä siskostaan enkä usko, että näin keskimäärin 50-vuotiaina heitä enää edes kiinnostaisi.
Mutta isovanhempiani ihmettelen, miten voi tehdä omalle lapselleen noin? Olenko mä perinyt ton sairaan mielen geenin? Onko vaarana, että mäkin vaan hylkään lapseni joskus?
[/quote]
Ei ole, eihän sun äitis ole hylännyt sua? Sure kun on surtavaa, se on sun elämääsi. Oko mahdotonta selvittää noita sukulaisia? kadonneen jäljillä-ohjelman perusteella ainakin moni ottaa avosylin vastaan uuden sukulaisen. Sama on tapahtunut mun suvussa, ystävälle sekä meidän perheessä. Uudet sukulaiset on oetettu lämpimästi vastaan eikä edellisten sukupolvien ongelmia ole vatvottu. Elämä jatkuu. On ihmisistä kiinni ovatko he vihan vankeja vai sydän avoinna. Voi olla että olette oleet vaiettu salaisuus siellä suvussa, moni ihmetellyt mikä on pielessä mutta ei ole tiennyt. Eivät olemassaolevat ihmiset katoa, vaan ovat jollain lailla, vaikka tiedostamattomina mukana suvussa. Sinuna selvittäisin hieman, miettisin omalta osalta mitä se anteeksianto on ja lähestyisin sukua. Et voi tietää vaikka olisit rakastettu ja kaivattu siellä. Ainakin saisin itsellesi rauhan ja jos suku hyväksyy sinun, saat uuden elämän, lähes :) Jos juttu on pettymys, se ei muuta nykyistä tilannettasi, eli et menetä mitään, tiedätpähän että suvussasi ei osata käsitellä asioita. Ja sekin on enemmän kuin nykyinen tilanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.01.2014 klo 13:02"]
[quote author="Vierailija" time="17.01.2014 klo 12:56"]
[quote author="Vierailija" time="17.01.2014 klo 12:45"]
Äh, jäi tämä vastaaminen kokonaan.
Nyt siis muutama vastaus: tuo nainen otti yhteyttä meihin muihin Facebookissa. Miehen veli on 19-vuotias jästipää ja tästedes muistaa kyllä ehkäisyn. Veli on järkyttynyt koko asiasta ja haluaisi olla ajattelematta sitä. Nainen ei vaadi isyyden tunnustamista, on reippaasti vanhempi nainen (alle 30 kuitenkin). Nainen ei siis halua mitään elatusmaksuja tai vaadi miehen veljeä isäksi. En tiedä naisen elämästä mitään, en tiedä, onko naimisissa, sinkku, onko ennestään lapsia jne.
Minun mielestäni meillä muilla ei ole oikeutta alkaa veljeilemään tuon naisen ja tämän serkkulapsen kanssa, jos miehen veli ei halua olla missään tekemisissä naisen tai sen lapsen kanssa. Minulle se nainen on tuntematon ihminen, samoin kaikille muille. Ainut yhteys on se DNA, jota sitäkään nyt ei olla todistamassa.
Tarkoitin otsikollani sitä, että voiko tässä tilanteessa oikeasti kokonainen suku vain nostaa kädet ylös ja sanoa, että ei voi mitään, me ei puututa, selvitä välit sen hömelöveljen kanssa ensin. Että me ei välitetä?
ap
[/quote]
Miten niin ei ole oikeutta veljeillä? Missä lapsen oikeus? Lapsi on viaton 19v ei. Noloa.
[/quote]
Mutta onko se minun asiani? Jos miehen veli on aivoton pönttö, se ei ole minun ongelmani. Minusta vain tuntuu todella tyhmältä luoda jotain suhdetta minulle täysin tuntemattomaan naiseen, joka ei ole minulle mitään sukua. Ei se lapsikaan ole minulle mitään sukua, se vain sattuu olemaan lasteni serkku.
Mua häiritsee tämä tilanne todella paljon. Jos miehen veli ei halua olla missään tekemisissä tämän asian kanssa, eikä halua muidenkaan olevan, jääkö vaihtoehtojakaan. Tottakai olisi ihan kiva, että lapsilla olisi yksi serkku lisää, mutta en minä väkisinkään ala kaveerata tuon naisen kanssa.
ap
[/quote]
Huh mikä suku. Veljesi ei omista ihmisiä, hän päättää vain omasta puolestaan. sairas suku jos siellä pitää olla lojaali ja valita ihmissuhteet suvun yleisen mielipiteen tai jonkun suvun jäsenen mukaan. Eli sinä saat kyllä muodostaa ihmissuhteen ihan kehen haluat. Miehesi veljellä on ongelma ettei hän kykene vastaanottamaan tosiasioita. Se ei ole sun ongelma. Mutta sinä voit olla suurisydäminen ihminen ja toimia toisin.
[quote author="Vierailija" time="17.01.2014 klo 13:07"]
No en kyllä jaksaisi alkaa pitämään yhteyttä. Minä en myöskään edes tiedä kaikkia serkkujani ja enpä ole asiasta kärsinyt.
Ilmoittaisin, että ei ole minun asiani.
[/quote]
Luulin, että oman isäni suku on vain jotenkin ainutlaatuisen kusipäisiä, kun eivät halunneet edes tutustua minuun. Näköjään eivät olleet niin ainutlaatuisia. Kurja ajatella, että tälläkin hetkellä joku pikkutyttö- tai poika istuu hiekkalaatikolla miettimässä miksi toisilla on serkkuja tai kaksi mummoa. Perseestä suorastaan! Totta helvetissä se kuuluisi sinulle!
Nyt ap luuri käteen, äläkä jätä sitä lasta ilman teidän sukunne tukea, lapsi kuuluu sukuun ihan samalla tavalla kuin sinunkin lapsesi. Lapsen isä on sika, sille sinä et mitään voi, vain sille, ettet sulje silmiäsi ja hautaa päätäsi hiekkaan!
[quote author="Vierailija" time="17.01.2014 klo 12:57"]
[quote author="Vierailija" time="17.01.2014 klo 12:34"][quote author="Vierailija" time="17.01.2014 klo 12:21"]
18 sinulle sanoisin, että turhaan vihoittelet. Noita lehtolapsia on omassakin suvussa ja hyvin on sopeuduttu elämään sillä porukalla mikä on, eikä ole muita ventovieraita sen kummemmin kaivattu. Pienellä paikkakunnalla tiedän olevani sukua joillekkin, eikä niistä ole silti puhuttu. Paitsi ehkä nyt asianomaisten kuoltua vähän avoimemmin.
[/quote]
No sulla on varmaan vähän eri näkökulma tähän kuin tuolla numerolla 18. Ilmeisesti sukusi lehtolpaset eivt ole aiheuttaneet sulle sitä, että puoli sukuasi puuttuu etkä saa heihin kontaktia? tai että suku olisi hylännyt äitisi ja sinut? Kyllä tuolla ihmisellä on syytä suruun ja vihaan.
[/quote]
Kiitos.
Ja juuri näin, on inhottavaa, kun kysytään sukulaissuhteita, mitä siihen vastaan? Joo, on mulla sukulaisia, mutta isovanhempani päättivät ettei olla sukua eli en tunne heitä eikä tätini edes tiedä mun olemassaolosta? Valehtelen noiden puolesta?
Isäni puolelta ei ole setiä eikä tätejä ja isän vanhemmatkin kuolivat kun olin alle kouluikäinen.
En mä ole varsinaisesti vihainen, surullinen kyllä. Ja välillä myös kateellinen niille, joilla on sukulaisia ja mulla ei ole. Tai on, mutta eivät edes tiedä siitä mitään. Mikä oikeus mun tädeillä oli kasvaa sisarusten kanssa ja heidän lasten serkusten? Miksi mä ja mun äiti ollaan niin paljon huonompia?
Ja ei, en ole vihainen myöskään noille tädeilleni, he eivät tosissaan edes tiedä siskostaan enkä usko, että näin keskimäärin 50-vuotiaina heitä enää edes kiinnostaisi.
Mutta isovanhempiani ihmettelen, miten voi tehdä omalle lapselleen noin? Olenko mä perinyt ton sairaan mielen geenin? Onko vaarana, että mäkin vaan hylkään lapseni joskus?
[/quote]
Musta sulla on jotain muuta vialla. Et voi elämäsi ongelmista syyttää tuntemattomia ihmisiä tai montaa sukupolvea taaksepäin. Ei tuollainen yleensä ole asia, jonka kanssa ei pystyisi elämään. Monessa suvussa ja perheessä on joitain epäselvyyksiä, eikä se silti murra ihmisten psyykeä noin.
On meidänkin lapsilla tätejä ja setiä, jotka eivät pidä mitään yhteyttä, eivät toiset isovanhemmatkaan. Ei heitä vaan kiinnosta, emmekä ole väkisin alkaneet kaveerata. Ei kukaan meistä silti ole katkera, jokainen luo oman elämänsä eikä se ole jostain isovanhemmista tai isoisovanhemmista kiinni. Mieti asiaa siltä kannalta, onko äitisi myrkyttänyt omalla katkeruudellaan mielesi? Tuosta olisi hyvä päästä sinun yli. Se ei ole todellinen syy vaikeuksiisi.
[quote author="Vierailija" time="17.01.2014 klo 13:02"]
[quote author="Vierailija" time="17.01.2014 klo 12:56"]
[quote author="Vierailija" time="17.01.2014 klo 12:45"]
Äh, jäi tämä vastaaminen kokonaan.
Nyt siis muutama vastaus: tuo nainen otti yhteyttä meihin muihin Facebookissa. Miehen veli on 19-vuotias jästipää ja tästedes muistaa kyllä ehkäisyn. Veli on järkyttynyt koko asiasta ja haluaisi olla ajattelematta sitä. Nainen ei vaadi isyyden tunnustamista, on reippaasti vanhempi nainen (alle 30 kuitenkin). Nainen ei siis halua mitään elatusmaksuja tai vaadi miehen veljeä isäksi. En tiedä naisen elämästä mitään, en tiedä, onko naimisissa, sinkku, onko ennestään lapsia jne.
Minun mielestäni meillä muilla ei ole oikeutta alkaa veljeilemään tuon naisen ja tämän serkkulapsen kanssa, jos miehen veli ei halua olla missään tekemisissä naisen tai sen lapsen kanssa. Minulle se nainen on tuntematon ihminen, samoin kaikille muille. Ainut yhteys on se DNA, jota sitäkään nyt ei olla todistamassa.
Tarkoitin otsikollani sitä, että voiko tässä tilanteessa oikeasti kokonainen suku vain nostaa kädet ylös ja sanoa, että ei voi mitään, me ei puututa, selvitä välit sen hömelöveljen kanssa ensin. Että me ei välitetä?
ap
[/quote]
Miten niin ei ole oikeutta veljeillä? Missä lapsen oikeus? Lapsi on viaton 19v ei. Noloa.
[/quote]
Mutta onko se minun asiani? Jos miehen veli on aivoton pönttö, se ei ole minun ongelmani. Minusta vain tuntuu todella tyhmältä luoda jotain suhdetta minulle täysin tuntemattomaan naiseen, joka ei ole minulle mitään sukua. Ei se lapsikaan ole minulle mitään sukua, se vain sattuu olemaan lasteni serkku.
Mua häiritsee tämä tilanne todella paljon. Jos miehen veli ei halua olla missään tekemisissä tämän asian kanssa, eikä halua muidenkaan olevan, jääkö vaihtoehtojakaan. Tottakai olisi ihan kiva, että lapsilla olisi yksi serkku lisää, mutta en minä väkisinkään ala kaveerata tuon naisen kanssa.
ap
[/quote]
No mitä ihmettä tältä aloitukselta haet kun sulla tuntuu olevan jo muuttumaton mielipide. Eihän se sun "asia" ole niinkuin totesitkin mutta koita jo tajuta ettei sillä saamattomalla 19v vastuunpakoilijalla ole mitään oikeutta kieltää yhtään mitään. Niin teet kuten lystäät ja jos yhtään haluat lasta ajatella niin ei se ole keneltäkään pois jos lapsen äiti haluaa lapsen sukulaisiinsa tutustuttaa.
[quote author="Vierailija" time="17.01.2014 klo 13:02"]
[quote author="Vierailija" time="17.01.2014 klo 12:56"]
[quote author="Vierailija" time="17.01.2014 klo 12:45"]
Äh, jäi tämä vastaaminen kokonaan.
Nyt siis muutama vastaus: tuo nainen otti yhteyttä meihin muihin Facebookissa. Miehen veli on 19-vuotias jästipää ja tästedes muistaa kyllä ehkäisyn. Veli on järkyttynyt koko asiasta ja haluaisi olla ajattelematta sitä. Nainen ei vaadi isyyden tunnustamista, on reippaasti vanhempi nainen (alle 30 kuitenkin). Nainen ei siis halua mitään elatusmaksuja tai vaadi miehen veljeä isäksi. En tiedä naisen elämästä mitään, en tiedä, onko naimisissa, sinkku, onko ennestään lapsia jne.
Minun mielestäni meillä muilla ei ole oikeutta alkaa veljeilemään tuon naisen ja tämän serkkulapsen kanssa, jos miehen veli ei halua olla missään tekemisissä naisen tai sen lapsen kanssa. Minulle se nainen on tuntematon ihminen, samoin kaikille muille. Ainut yhteys on se DNA, jota sitäkään nyt ei olla todistamassa.
Tarkoitin otsikollani sitä, että voiko tässä tilanteessa oikeasti kokonainen suku vain nostaa kädet ylös ja sanoa, että ei voi mitään, me ei puututa, selvitä välit sen hömelöveljen kanssa ensin. Että me ei välitetä?
ap
[/quote]
Miten niin ei ole oikeutta veljeillä? Missä lapsen oikeus? Lapsi on viaton 19v ei. Noloa.
[/quote]
Mutta onko se minun asiani? Jos miehen veli on aivoton pönttö, se ei ole minun ongelmani. Minusta vain tuntuu todella tyhmältä luoda jotain suhdetta minulle täysin tuntemattomaan naiseen, joka ei ole minulle mitään sukua. Ei se lapsikaan ole minulle mitään sukua, se vain sattuu olemaan lasteni serkku.
Mua häiritsee tämä tilanne todella paljon. Jos miehen veli ei halua olla missään tekemisissä tämän asian kanssa, eikä halua muidenkaan olevan, jääkö vaihtoehtojakaan. Tottakai olisi ihan kiva, että lapsilla olisi yksi serkku lisää, mutta en minä väkisinkään ala kaveerata tuon naisen kanssa.
ap
[/quote]
Mitä väliä mitä se veli haluaa????? Kun on osoittautunut lusmuksi. Kun ei hoida velvollisuuksiakaan niin turha itkeä oikeuksien perään.
Minun mielestä teidän ei tarvitse lähteä tähän soppaan. Jos nainen haluaisi vain antaa lapsen tutustua sukulaisiinsa, ei elatuksia tms, niin sen voi tehdä myöhemminkin. Ei noin pieni sukulaisiaan tietä tai murehdi. Kunhan kasvaa isommaksi niin voisi olla kivakin leikkiä serkusten kesken. Siihen on kuitenkin aikaa, saattaa siinä välissä se hömelö pikkuvelikin aikuistua.
Että itse olisi kohtelias niin naiselle voisi vastata jotain, epäkohteliasta olisi olla vastaamatta mitään. Sano ystävällisesti mutta suoraan että et tässä vaiheessa halua tähän soppaan mukaan, mutta kunhan lapset kasvaa niin voisivat sitten myöhemmin tutustua.
Alue: Aihe vapaa
Minäkin kannustaisin tätä lapsen äitiä vaatimaan isyystestit ja isyyden todentamisen sitä kautta. Kun se olisi varmistunut, antaisin kyllä lasteni tavata serkkuaan ja jopa tukisin tätä suhdetta. Miehelläni on veli ja jos meillä olisi tuo tilanne kuin sinulla, niin kyllä minä ja mieheni tälle lapselle jonkinlaisen yhteyden verisukulaisiinsa antaisin ja sitä ylläpitäisin, sanoi mieheni vätysveli ihan mitä tahansa. Tosin mieheni veli ei ole vätys eli uskon että hän vastuun kantaisi.
Miehesi veli on luuseri. Hän on lapsen maailmaan saattanut, lapsi on viaton ja ansaitsee tietää juurensa. Hänen henkisen kehityksensä kannalta olisi tärkeää, että isä ja/tai isänpuoleinen suku hänet hyväksyy ja hän saa heidät tuntea. Lapsen hyvinvointi menee edelle. Lapsen äitiähän ei tarvitse sukuun toivottaa, sehän on selvä. Siis jos ei halua.