Älytön ahdistus iski taloudellisesta tilanteesta
niin omalta kuin muiden kannalta tämän koronan vuoksi. Menin eilen illalla lueskelemaan ketjua ihmisten lomautuksista, työttömyydestä ja näköalattomuudesta. Ja se paniikkiahdistus iski.... Eipä tullut paljoa nukuttua viime yönä.
Järjellä ajatellen tiesin, että ei minulla ole hätää. Tiedätte varmaan sen "ahdistusmöykyn", mikä iskee yön pikkutunneilla rinnan alle..... Ei siinä järki paljoa auta.
Aamulla piti ottaa laskin käteen ja laskea oma talous. Helpotti. Ei minulla ole huolta eikä myöskään pelkoa lomautuksesta tai työttömyydestä. Yksinyrittäjä olen.
Mutta se ahdistus muiden osalta. Sille ei ole helpotusta. Olen luonteeltani aina ollut murehtija-/ahdistustyyppi. Todella paljon mietityttää muiden ihmisten tilanne. Tiedän, että huutelijoita "sääli on sairautta" tulee, mutta nyt kyseessä ei ole sääli, vaan huolestuminen toisista pienyrittäjistä, lomautuksista, työttömistä, perheistä. Tämä kaikki on Suomen nykyisyydestä ja tulevaisuudesta murehtimisesta.
Tiedän, että palsta täynnä yrittäjävihaa. Olen yrittäjä, yksinyrittäjä. Ei työntekijöitä, vaan sihteeri ja asianajaja olen minä. Senttiäkään en ole pyytänyt tukea, en veronalennuksia, en mitään. Perustin oman firman 2006, joten minulla on ollut aikaa kerätä puskuria ja asianajajia tarvitaan näin kriisin keskelläkin. Meilläkin tulot loppui oikeudenkäynneistä maaliskuun puoliväli - elokuu. Iso osa tuloista jäi saamatta. Tietty ne oikeudet jossain vaiheessa tulee, mutta milloin, en tiedä.
Jos korona olisi iskenyt silloin, kun perustamassa firmaa 2006 + 5 vuotta, niin yritys olisi kaatunut (ei riittävää asiakaskuntaa). Nyt selviän ja hyvin. Mutta sympatiat niille pienyrittäjille, joilla ei ollut aikaa ennen koronaa. Vielä tammikuussa tulevaisuudennäkymät hyvät, helmikuussa vielä ok, maaliskuussa jysähti. Kukaan ei osannut ennakoida.
Hirveä huoli muista ihmisistä. Varsinkin pienyrittäjistä.
Te, jotka huudatte, että yritys saa kantaa riskin ja kaatua, jos selkä ei kestä, unohdatte, että monella pienyrittäjälläkin on työntekijöitä. Jos se yritys kaatuu, ei sille työntekijällekään työtä ole.
H-vetin korona ja sen tuomat seurannaisongelmat. Maskin käyttö taitaa olla pienin niistä...
Fatalji
Kommentit (84)
Nythän ahdistus johtuu ihan oikeasta olemassaolevasta viruksesta ja siitä johtuvasta sairastumisesta. Se on ihan eri asia kuin finanssikeinottelijoiden aiheuttama taantuma 2008 alkaen Usan roskalainoista. Kunhan rokote saadaan tehoamaan edes 50 prosenttisesti, olisi se valtava edistys oikeasti. Olen hieman ihmeissäni ihmisten relienssin puutteesta. On tietysti ikävää, kun ihmisillä katoaa elinkeino esim.ravintola mutta on myös niin, että kun tilanne paranee, kysyntä räjähtää käsiin, kun ihmiset taas pääsee liikkeelle. On jaksettava sinne ensi kesään ja pidettävä peukkuja turvalliselle rokotteelle.
Monilla yrityksillä menee oikeasti paremmin kuin koskaan, ne eivät huuda mediassa vaan ovat hiljaa. Monilla ihmisillä menee paremmin kuin koskaan, kun saavat esim.tehdä etätöitä rauhassa ilman vittumaista työkaveria . Hekin nauttivat hiljaa. Kell onni on, se onnen kätkeköön!! Olen aivan varma, että kun vuoden 2020 tilinpäätöksiä ja käppyröitä tutkitaan, on yrityksillä mennyt Suomessa yllättävän hyvin verrattuna muihin Euroopan maihin. Se on jo todettu nytkin viime kevään osalta. Ruikutus myy mediassa ja itsesäälin kerjuu. Se on erittäin pieni valikoitu otos ja tarkoitushakuista hallituksen kaatoa, mitä setä Haapala ja iltapaskat vyöryttävät. Totuus on tuolla jossakin!
Totta kai, murehdi niin paljon kuin haluat. Ja puhu täällä yrittäjien puolesta, jos katsot siitä hyötyä olevan. Itse käyn kampaajalla yms. entiseen tapaan, uskon sen auttavan pienyrittäjiä enemmän kuin yöllä ahdistuksessa vellomisen. Ja juu, olen itsekin toiminut yrittäjänä.
Minua ei niinkään ahdista muu kuin tämä loputon jankkaus. Korona korona korona korona RIITTÄÄ JO 😑
Osaan suunnitella talouttani, vaikka kukaan ei sitä uskokaan ikinä. Olen kaikkien silmissä typerä nuori tyttönen, vaikka olen oikeasti fiksu nainen.
Minulla saattaa olla useampi pieni lasku kerrallaan, mutta lasken aina niin, että maksan aina laskut 50-60 euron erissä. Loppujen lopuksi laskuja ei olekaan kovin hurjaa määrää, vaikka ensin saattaa siltä vaikuttaa. Turha ressailla, kun on älliä pääkopassa.
Vierailija kirjoitti:
Jos yksi yritys kaatuu, markkinoille tulee tilaa uusille. Tai jäljelle jäävät kasvavat ja tarvitsevat enemmän työntekijöitä.
Ei se elämä lopu, vaikka kriisejä tulee.
Hölmö ajattelumalli. Ihmisen elämä ja elämäntyö menee siihen yrityksen kaatumiseen. Ei siinä juuri lohduta, että maailmaan syntyy uusia yrityksiä.
Vierailija kirjoitti:
Nythän ahdistus johtuu ihan oikeasta olemassaolevasta viruksesta ja siitä johtuvasta sairastumisesta. Se on ihan eri asia kuin finanssikeinottelijoiden aiheuttama taantuma 2008 alkaen Usan roskalainoista. Kunhan rokote saadaan tehoamaan edes 50 prosenttisesti, olisi se valtava edistys oikeasti. Olen hieman ihmeissäni ihmisten relienssin puutteesta. On tietysti ikävää, kun ihmisillä katoaa elinkeino esim.ravintola mutta on myös niin, että kun tilanne paranee, kysyntä räjähtää käsiin, kun ihmiset taas pääsee liikkeelle. On jaksettava sinne ensi kesään ja pidettävä peukkuja turvalliselle rokotteelle.
Mistä ihmeesyä olet saanut päähäsi, että korona on ensi kesänä ohi?
Vierailija kirjoitti:
Totta kai, murehdi niin paljon kuin haluat. Ja puhu täällä yrittäjien puolesta, jos katsot siitä hyötyä olevan. Itse käyn kampaajalla yms. entiseen tapaan, uskon sen auttavan pienyrittäjiä enemmän kuin yöllä ahdistuksessa vellomisen. Ja juu, olen itsekin toiminut yrittäjänä.
Ihan oikeasti. Älä nyt viitsi v.ttu.lla. En minäkään valitse yöllä ahdistuksessa vellomista. Se ahdistus tulee, jos on tullakseen. Ei sitä voi estää.
Käyn töissä, ratsastamassa 3 krt/vk tallilla, kaupassa, ja jopa kampaajalla. Varannut myös hierojalle ajan. Ei se, että ostan palveluja ja käytän niitä, poista sitä todellisuutta, että suurin osa ei käytä palveluja, koska ei uskalla/ei ole varaa.
Saan ahdistua silti. Vai en? Jos en saa, miten pystyn sen tunteen ehkäisemään?
Fatalji
Olen ketjussa tarjonnut töitä, jotka sopisi siivoustyötätekevälle. Pimeänä en tosin maksa ammatin vuoksi, mutta jos pääkaupunkiseudulla olisi joku työtä tekevä, niin voi ottaa kopin.
Olen myös tarjonnut yhdelle jotain viihdykettä, ettei elämä olisi vain kotona istumista tai palstalla itkemistä.
Kumpaankaan ei ole vastattu. Kyllä. Löydän siivoojan firmoista, mutta kun täällä itketään, että ei palkata. No, olin tarjoamassa lisätöitä.
Täällä itketään, ettei ole rahaa tehdä mitään. No, minä tarjosin. Ei, en sinua Rukalle tai Leville vie, mutta voin hyvin kustantaa jonkun kivan ravintolan/lasten kanssa jotain/ jotain muuta,
Mutta. Tilanne se, tarjoan apua. Kukaan ei ota sitä vastaan. On vaan kivempi huudella palstalla, että kukaan ei ymmärrä eikä auta.
Valitetaan ja märistään päivät pitkät. Todellista hätää ei taida olla sitten olla.
Fatalji, ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta kai, murehdi niin paljon kuin haluat. Ja puhu täällä yrittäjien puolesta, jos katsot siitä hyötyä olevan. Itse käyn kampaajalla yms. entiseen tapaan, uskon sen auttavan pienyrittäjiä enemmän kuin yöllä ahdistuksessa vellomisen. Ja juu, olen itsekin toiminut yrittäjänä.
Ihan oikeasti. Älä nyt viitsi v.ttu.lla. En minäkään valitse yöllä ahdistuksessa vellomista. Se ahdistus tulee, jos on tullakseen. Ei sitä voi estää.
Käyn töissä, ratsastamassa 3 krt/vk tallilla, kaupassa, ja jopa kampaajalla. Varannut myös hierojalle ajan. Ei se, että ostan palveluja ja käytän niitä, poista sitä todellisuutta, että suurin osa ei käytä palveluja, koska ei uskalla/ei ole varaa.
Saan ahdistua silti. Vai en? Jos en saa, miten pystyn sen tunteen ehkäisemään?
Fatalji
Ahdistuitko samalla tavalla 1990-laman aikaan? Olit kuitenkin silloin jo aikuinen.
Sitä olen miettinyt, että tämä pandemia-aikainen etätyö on aika vaarallinen juttu. Työntekijät hihkuvat miten kivaa on tehdä töitä kotoa käsin, kun eivät tajua, että kun fyysinen läsnäolopakko työpaikalla poistuu, osa porukasta muuttaa Thaimaahan tai muuhun vastaavaan edulliseen maahan tekemään samat työt. Heidän elinkustannuksensa putoavat muuton takia vähintään kymppitonnilla vuodessa, joten voivat seuraavalla yt-kierroksella tarjoutua tekemään hommansa halvemmalla. Suomessa sinnittelevät eivät voi siten enää kilpailla työpaikoistaan, vaan ne menevät ulkomailla asuville. Etätyö, tosi kiva. Sama ilmiö on tapahtunut esim. kääntäjillä jo edellisen 15 vuoden aikana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta kai, murehdi niin paljon kuin haluat. Ja puhu täällä yrittäjien puolesta, jos katsot siitä hyötyä olevan. Itse käyn kampaajalla yms. entiseen tapaan, uskon sen auttavan pienyrittäjiä enemmän kuin yöllä ahdistuksessa vellomisen. Ja juu, olen itsekin toiminut yrittäjänä.
Ihan oikeasti. Älä nyt viitsi v.ttu.lla. En minäkään valitse yöllä ahdistuksessa vellomista. Se ahdistus tulee, jos on tullakseen. Ei sitä voi estää.
Käyn töissä, ratsastamassa 3 krt/vk tallilla, kaupassa, ja jopa kampaajalla. Varannut myös hierojalle ajan. Ei se, että ostan palveluja ja käytän niitä, poista sitä todellisuutta, että suurin osa ei käytä palveluja, koska ei uskalla/ei ole varaa.
Saan ahdistua silti. Vai en? Jos en saa, miten pystyn sen tunteen ehkäisemään?
Fatalji
Ahdistuitko samalla tavalla 1990-laman aikaan? Olit kuitenkin silloin jo aikuinen.
En ahdistunut. En itse asiassa silloin edes huomannut lamaa. Äiti ja isä olivat töissä. Asuimme Kemissä omakotitalossa. En ymmärtänyt, että oli tilanne niin paha. Minä olin satamassa töissä vuoden -90. Vuoden 90 lopun ja 91 kevään luin oikiksen pääsykokeita. En muuta. Luin kasetille ja kuuntelin autossa. Luin öisin noin 6 tuntia.
Pääsin oikikseen ekalla vuonna 91. Turussa opiskelin. Opiskelin vuodet 91-97. Ja vanhemmat töissä koko ajan. Eli en tiennyt yhtään siitä, kuinka paha tilanne oli. Elin juridiikankuplassa.
Eli 90 -vuoden lama meni minulta täysin ohi.
Fatalji, - 71
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kukaan ei osannut ennakoida".
Eikö todellakaan? Vaikka jo kymmenisen vuotta johtavat taloustieteilijät ovat varoittaneet taantumasta (toki se nopeutui Koronaepidemian vuoksi)?
Eli kyllä. Kyllä osa on osannut ennakoida jo silloin.
Taantumasta kyllä, mutta ei koronasta. Korona veti kuukaudessa maailmanpoliittisen tilanteen täysin sekaisin. Samoin kansallisen.
Taantumaan varautuminen on eri asia kuin yhtäkkiä kuukaudessa tapahtuva sekasorto. Suomessa valmiuslaki, Uudenmaan eristys, ravintoiden ja baarien sulkeminen, etäkoulut ja -työt.
Taantuma oli odotettavissa. Kuukaudessa tapahtuvaan kaaokseen ei kukaan, ei edes yritys, osannut valmistautua.
Fatalji, ap
Ihan samalla tavalla yllätti 1990-luvun lama eikä mistään pandemiasta ollut silloin tietoakaan.
Eihän yllättänyt! Demarit ja keskusta tuesivät tasantarkkaan Suomen tilanteen, mutta mitään ei tehty!
Aivan kuten nytkin, demarit pettävät aina!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos yksi yritys kaatuu, markkinoille tulee tilaa uusille. Tai jäljelle jäävät kasvavat ja tarvitsevat enemmän työntekijöitä.
Ei se elämä lopu, vaikka kriisejä tulee.
Hölmö ajattelumalli. Ihmisen elämä ja elämäntyö menee siihen yrityksen kaatumiseen. Ei siinä juuri lohduta, että maailmaan syntyy uusia yrityksiä.
No mutta sitähän on markkinatalous. Armotonta. Vahvemman oikeutta.
Ihan samalla tavalla työttömäksi jääneitä patistetaan välittömästi hakeutumaan uusille urille, uusiin koulutuksiin - vaikka hädin tuskin on ehtinyt tehdä surutyötä pitkän mukavan työuran samalla työnanatajalla päätyttyä. Patistellaan jopa muuttamaan aivan toiselle paikkakunnalle, satojen kilometrien päähän, vaikka koko elämä, kaikki siteet jäisivät taakse.
Vierailija kirjoitti:
Olen ketjussa tarjonnut töitä, jotka sopisi siivoustyötätekevälle. Pimeänä en tosin maksa ammatin vuoksi, mutta jos pääkaupunkiseudulla olisi joku työtä tekevä, niin voi ottaa kopin.
Olen myös tarjonnut yhdelle jotain viihdykettä, ettei elämä olisi vain kotona istumista tai palstalla itkemistä.
Kumpaankaan ei ole vastattu. Kyllä. Löydän siivoojan firmoista, mutta kun täällä itketään, että ei palkata. No, olin tarjoamassa lisätöitä.
Täällä itketään, ettei ole rahaa tehdä mitään. No, minä tarjosin. Ei, en sinua Rukalle tai Leville vie, mutta voin hyvin kustantaa jonkun kivan ravintolan/lasten kanssa jotain/ jotain muuta,
Mutta. Tilanne se, tarjoan apua. Kukaan ei ota sitä vastaan. On vaan kivempi huudella palstalla, että kukaan ei ymmärrä eikä auta.
Valitetaan ja märistään päivät pitkät. Todellista hätää ei taida olla sitten olla.
Fatalji, ap
Melkein ehdin saada jo sinusta jokseenkin sympaattisen kuvan, mutta tämä. Tämä on niin epämiellyttävää hyväntekeväisyyteen kuoriutunutta itsetehostusta, että huh. Täällä vain märistään, vaikka SINÄ tarjoat apua. Onko edes viisasta kontaktoida sen pidemmälle palstakirjoittajien kanssa? Oletan, että suurimmalla osalla on sen verran arvostelukykyä, etteivät niin tee. Se ei tarkoita, etteikö ihmisillä silti olisi vaikeaa. Ehkä vaikeuksien keskellä ihmisillä on myös jäljellä hiukan ylpeyttä.
Ja tästä sinä tietysti loukkaannut. Ylpeyttä, että kehtaavat olla ylpeita, kun sinä tarjoat armonpaloja. Miksi sinun pitäisi esiintyä messiaana, jotka itkee ja valvoo tuntemattomien takia? Miksi toisten pitäisi tuntea syyllisyyttä siitä, etteivät ota siivoustyötarjoustasi vastaan? Miksi et ilmoita työpaikkaasi MOL:n sivulle ja maksa asianmukaista korvausta työstäsi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen demarisuvusta ja aina ollut talouspoliittisesti heidän linjoillaan. MUTTA. Demarien suurin ongelma on suhtautuminen pienyrittäjiin: siellä ajatellaan että yrittäjä on automaattisesti jokin riistäjä. Eli pääoman diskurssi elää vahvana, vaikka se on vanhentunut ja väärä. Sellaiselle puolueelle olisi kysyntää, joka tunnustaisi että yksin- ja pienyrittäjät ovat pitkälti samaa kastia työntekijöiden kanssa. Esimerkiksi pitäisi olla oikeus minimityöttömyysturvaan ilman, että lopetat koko yrityksen!
Tämän päivän demarit EIVÄT todellakaan ole noin yrittäjyysvastaisia, ei ajatella automaattisesti "porvareita riistäjinä". Kuulostaa kaiken kaikkiaan hyvin menneen maailman ideologialta sekä omasta asenteellisuudestasi. Demarit haluavat, että talouden rattaat pyörivät. Myös korona-aikana - siksipä yritysten koronatuet esimerkiksi. Elinkeinoelämää myös kuunneltiin kesän alkaessa, kun alettiin purkamaan rajoituksia. Se yrityssektori, mihin demarit haluaa kohdentaa kontrollia, on mm. veroparatiiseihin karkaava massi. Eikö ole koko yhteiskunnan etu myös, että terveysfirmojen tuotoilla kehitetään myös toimintaa eikä rikastuteta vain osakkeenomistajia. Pienyrittäjä, joka paiskii töitä yrityksessään ja työllistää kenties muutaman muunkin on ihan eri fokuksessa kuin suurpääoma, joka heittää heipat duunareilleen heti vaan kun sijoittajat niin toivovat.
Aamen, moni tuntemani demari on myös pienyrittäjä. Todella vanhentunut käsitys että vasemmisto olisi yrittäjyyttä vastaan.
Ainoastaan pääoman kertymistä vetoparatiiseihin.
Mutta tämä pandemia ei ole vasemmiston syytä ja nyt jo hallitus on tehnyt helpotuksia yritystukiin ja lisäksi yrittäjä on itse oikeutettu tukiin jos toiminta lakkaa. Tämä on niin massiivinen kriisi että millään ei voi hallitus yksinään pitää jokaista kampaamoa pystyssä, eihän meillä hyvänen aika ole ollut varaa edes kunnolliseen soteuudistukseen. Nyt tehdään ratkaisuja että suurimmat työllistäjät selviää ja ihmisillä on edes tuoet työttömyyden osuessa kohdalle. Lähdetään uuteen nousuun sitten kun pahin kriisi on ylitetty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei yöllä kannata miettiä asioita. Varsinkaan sellaisia mille et juuri sillä hetkellä voi itse mitään. Yöllä järki ei toimi kunnolla ja saat vain turhaa stressiä ja vastustuskykysi heikkenee.
Ihmiset on sitkeitä. Kyllä me tästäkin katastrofista selvitään. Vaikeat ajat tulevat olemaan edessä, se on selvää ja valitettava totuus. Mutta luovien kykyjen ansioista me keksitään keinot sopeutua, muuttaa yritysmaailmaa ja omaa elämää. Kunhan on ruokaa, katto pään päällä ja pakkanen ei tapa, niin elämä jatkuu. Kriisi on mahdollisuus.
Olet aivan oikeassa, että yöllä ei kannata murehtia ja miettiä asioita. Suurin osa meistä ihmisistä on kuitenkin sellaisia, että päivärytmit täyttää päivän ja illalla sänkyyn mennessä ajatukset alkaa pyörimään. Ja niiden ajatusten lopettaminen on vaikeaa.
Yrittänyt viime aikoina käyttää metodia toistaa mielessä koko ajan tiettyä sanaa, kun ajatukset alkaa pyörimään (sana pitää olla neutraali). Itsellä sana on kolme. Ei ole ainakaan vielä auttanut. Ajatukset pyörii silti ja unohdan sanan tai sitten hoen sanaa kolme ja ajatukset pyörii siellä sen sanan takana (eli hoen kolme, mutta taustalla toimii ajatukset). Pitää treenata tätä enemmän.
Yö on pahinta aikaa murehtia asioita. Millekään et voi mitään, mutta se ahdistus vaan kasvaa....
Fatalji, ap
Älä AP välitä näistä räyhääjistä täällä. Tänne ihmiset tulevat kanavoimaan pahaa oloaan ja haukkuvat siksi kaikki aloittajat. Ihanaa, että vielä löytyy empatiataitoisia ihmisiä, etenkin asianajajista. Muutit juuri mielikuvaani alanne ihmisistä, kiitos siitä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei yöllä kannata miettiä asioita. Varsinkaan sellaisia mille et juuri sillä hetkellä voi itse mitään. Yöllä järki ei toimi kunnolla ja saat vain turhaa stressiä ja vastustuskykysi heikkenee.
Ihmiset on sitkeitä. Kyllä me tästäkin katastrofista selvitään. Vaikeat ajat tulevat olemaan edessä, se on selvää ja valitettava totuus. Mutta luovien kykyjen ansioista me keksitään keinot sopeutua, muuttaa yritysmaailmaa ja omaa elämää. Kunhan on ruokaa, katto pään päällä ja pakkanen ei tapa, niin elämä jatkuu. Kriisi on mahdollisuus.
Olet aivan oikeassa, että yöllä ei kannata murehtia ja miettiä asioita. Suurin osa meistä ihmisistä on kuitenkin sellaisia, että päivärytmit täyttää päivän ja illalla sänkyyn mennessä ajatukset alkaa pyörimään. Ja niiden ajatusten lopettaminen on vaikeaa.
Yrittänyt viime aikoina käyttää metodia toistaa mielessä koko ajan tiettyä sanaa, kun ajatukset alkaa pyörimään (sana pitää olla neutraali). Itsellä sana on kolme. Ei ole ainakaan vielä auttanut. Ajatukset pyörii silti ja unohdan sanan tai sitten hoen sanaa kolme ja ajatukset pyörii siellä sen sanan takana (eli hoen kolme, mutta taustalla toimii ajatukset). Pitää treenata tätä enemmän.
Yö on pahinta aikaa murehtia asioita. Millekään et voi mitään, mutta se ahdistus vaan kasvaa....
Fatalji, ap
Älä AP välitä näistä räyhääjistä täällä. Tänne ihmiset tulevat kanavoimaan pahaa oloaan ja haukkuvat siksi kaikki aloittajat. Ihanaa, että vielä löytyy empatiataitoisia ihmisiä, etenkin asianajajista. Muutit juuri mielikuvaani alanne ihmisistä, kiitos siitä!
Hyvä, jos edes yksikin ihminen tajuaa, että me asianajajatkin olemme vain ihmisiä. Etenkin pienyrittäjät. Minä teen paljon vapaaehtoistyötä niin juristina kuin myös kehitysvammaisten ja vanhusten parissa. Tai tein aikaisemmin enemmän. Nyt korona vaikuttanut siihen, että nuo vapaaehtoistyöt on kielletty.
Fatalji
Oho. Kiinnitit huomion minuun henkilönä.
En ole maailmantuskaa kärsivä alle 30 v, vaan 49 -vuotias asianajajanainen, lapseton ja yksinelävä. Saa iästä ja ammatista huolimatta murehtia tätä nykyistä tilannetta.
Ketjussa näyttää siltä, että ihmisiltä katosi ajatukseni pointti. Ahdistus tilanteesta muiden ihmisten osalta. Se, että ammatti on asianajaja, ei poista kykyä tuntea empatiaa. Ihmisten täydellinen ymmärtämättömyys pienyrittäjien ongelmiin on huolestuttavaa. Yrittäjän sosiaaliturva on olematon, koska sitä ei ole. Niin, niin. Nyt väliaikainen päätös olemassa koronan vuoksi. Mutta, jos olet työntekijä, olet turvattu, jos yrittäjä, jäät oman onnesi nojaan.
Ja vielä kerran EN puhu itseni puolesta. Minä selviän kyllä. Puhun niiden kampaamoiden, hierojien, kosmetologien, kahviloiden, jne, puolesta....
Fatalji