Kuinka moni nauttii raskaanaolosta?

En osaa nauttia. Lisäksi huolehdin erinäisiä asioita, nyt on huolettanut paljon liikunta. Oon tällä kerralla myös pelkosynnyttäjä, joten sekin vielä.

Mulla kolmas tulossa. Eka raskaus aivan kamala, oli todella kipeä jo puolivälistä asti, loppujen lopuksi vielä raskausmyrkytys. Toisesta osasin vähän nauttia, olin paremmassa kunnossa ja esikoisen kanssa pystyi puuhailemaan. Vauvan potkut oli ihania, mutta en nauti mun muuttuvasta kehosta. Rinnat tuntuu epämiellyttävän suurilta ja olo on kömpelö. Sama tilanne nyt kolmannen kanssa.

Harmi :( Aiheuttaako sulle liikunta supistuksia vai mitä? Synnytyspelko kuulostaa tosi ikävältä, toivottavasti saat siihen apua (pelkoon siis).

[quote author="Vierailija" time="15.01.2014 klo 19:10"]

Harmi :( Aiheuttaako sulle liikunta supistuksia vai mitä? Synnytyspelko kuulostaa tosi ikävältä, toivottavasti saat siihen apua (pelkoon siis).

[/quote]

Ei, mä vaan pelkään vatsalihasten puolesta. Raskausaikanahan ei saa treenata vatsaa, mutta jos tekee esim. kahvakuulatreeniä, suurin osa liikkeistä treenaa vatsaa. Oon jättänyt istumaannousut pois, mutta muuten oon vähän pihalla. 

Mulla raskaus vaikuttaa tosi paljon ryhtiin, ja kärsin sitten päänsäryistä ryhdin muuttumisen seurauksena. Senkin takia vaikea liikkua.

Toivotaan, että pelkopolista on hyötyä. Ensimmäinen aika on 10.2.

Mutta staattisia pitojahan, kuten lankkua, saa tehdä ja suositellaankin. Näin mulle on neuvolasta sanottu ja myös kuntosalini fyssari/PT. Itse olen harrastanut liikuntaa kevennetysti, mutta kuitenkin aika runsaasti, eli kävelyä noin 2,5h/pvä (kun on koiria, niin pakko muutenkin), uintia 3krt/vko 1,5h, kuntosalilla teen ylävartaloa yms. 3krt/vko. Kotona yritän nostella painoja myös. 

Toi päänsärky on tosi ikävä homma. Toivottavasti pelkopolikäynneistä on hyötyä, jäikö sulle traumoja ekasta tai menikö homma jotenkin huonosti? 

Bebesillä on alessa odotushousuja, pakko oli tilata yhdet :)

ap

Itse en voi sanoa nauttineeni...Voin koko raskauden ajan melko hyvin, vähän alussa pahoinvointia ja lopussa vähän satunnaisia kipuja kun kohdun kiinnikkeet veny ja paukki. Maha oli ihana, vauvan liikkeet maailman paras tunne. Oli myös ihanaa olla kaikkien huomion keskipiste, ja mies kohteli kuin prinsessaa :)  ...Mutta..En ikinä päässyt yli siitä jännityksestä ja pelosta...Jotenkin aina pelotti että mitä jos jotain sattuu, ja liikkuuko vauva nyt tarpeeksi jne jne...Ehkä se johtui siitä kun raskaus oli ensimmäinen...Jos vielä olen joskus raskaana, niin ehkä pääsen peloista eroon ja voin nauttia täydestä sydämestä koko raskaudesta

Kiva, että nautit! Olen todella kateellinen :(

Itse inhoan raskaana oloa. Ensimmäinen raskaus päätyi pahaan raskausmyrkytykseen ja hätäsektioon. Nyt joudun ramppaamaan joka viikko jossain seurannassa joko neuvolassa, labrassa tai äitiyspolilla. Hermot menee. Vaikka onhan se hyvä, että seuraavat. Silti harmittaa koko ajan olla töistä pois kesken päivän, raskauskin on vasta puolivälissä.

Paras ystäväni koki kohtukuoleman rv38. Sekin pelottaa ihan sairaasti. Tuntuu, että jokainen päivä on yhtä pelkoa ja kurkussa kuristavaa tunnetta. Olisipa jo ohi koko kamala raskaus ja vauva turvassa.

Ei varmaan tarvitse mainita, että liitoskivut, närästys, supistelu yms. eivät ainakaan nosta tunnelmaa.

[quote author="Vierailija" time="15.01.2014 klo 19:27"]

Mutta staattisia pitojahan, kuten lankkua, saa tehdä ja suositellaankin. Näin mulle on neuvolasta sanottu ja myös kuntosalini fyssari/PT. Itse olen harrastanut liikuntaa kevennetysti, mutta kuitenkin aika runsaasti, eli kävelyä noin 2,5h/pvä (kun on koiria, niin pakko muutenkin), uintia 3krt/vko 1,5h, kuntosalilla teen ylävartaloa yms. 3krt/vko. Kotona yritän nostella painoja myös. 

Toi päänsärky on tosi ikävä homma. Toivottavasti pelkopolikäynneistä on hyötyä, jäikö sulle traumoja ekasta tai menikö homma jotenkin huonosti? 

Bebesillä on alessa odotushousuja, pakko oli tilata yhdet :)

ap

[/quote]

Lankkua oon tehnyt, mutta onko sitten kyykyt ym. ok? Mulla on jäänyt kävelyt tosi vähälle, johtuu varmaankin osittain siitä, että lapsi ei tykkää enää istua rattaissa kuin lyhyitä matkoja ja koirallakin on nyt jalka kipeä. 

Joo, meni eka kerta vähän poskelleen. Toivotaan, että tämä toinen olisi parempi.

Mä sain vihdoin ostettua äitiysfarkut H&M:ltä, joitain housuja on edellisestä raskaudestakin onneksi jäljellä! Maha tuli tosi aikaisin esiin, oon suunnilleen viikolla 19.

Minulla on esikoinen tulossa ja en todellakaan ole nauttinut olostani. Pahoinvointia ja lonkat paukkuu, lisätään närästys ja jalkojen puutuminen, niin ei ole herkkua. Ainoa onni tulee vauvan potkuista ja siitä että tätä olotilaa on vain pari kk jäljellä. Saa nähdä jääkö ainoaksi lapseksi.

Raskaus on ollut ihanaa, tämä on ensimmäinen kertani :). Olen rv 30 :). Voisin allekirjoittaa kaiken ap:n sanoman. 

Toinen kolmannes oli ihanaa aikaa! Silloin sitä hehku. :)

Sen sijaan alussa oksetti ja kuvotti (ja huolestutti mahdollinen km) ja lopussa oli niin rankkaa fyysisesti ison mahan kanssa (lähinnä nukkumisasennot) eikä mahantuijottelijoitakaan olis enää siinä vaiheessa jaksanut.

En ole tehnyt alkuraskauden jälkeen kyykkyjä juurikaan. Tietääkseni niitä ei suositella raskaanaoleville.

ap

Eka raskaus ja synnytys olivat aivan ihania. Olin elämäni kunnossa!

Nyt toista kertaa raskaana, tulossa tuplat. Olo ollut lähes koko raskauden ajan todella raskas. Myös huolta ennenaikaisuudesta ja synnytyksestä.

Ovat siis kuin päivä ja yö nämä kaksi raskautta. Olen kuitenkin kiitollinen, että olen saanut kokea yhden mielestäni täydellisen raskauden ja synnytyksen. Ja nyt tästä toisesta toivon vain terveitä lapsia.