audiofoniatrinen tutkimus?

Veikkaan, että silloin jos on epäilys, että saattaisi kuulon kanssa olla ongelmaa myös tai halutaan varmistaa, ettei ole kuuloon liittyvää. 

Kaikki puheterapiassa käyvät eivät mene audiofiniatrisen osaston tutkimuksiin. Sinne menevät he, joiden ongelmien syytä ei vielä kenties tiedetä tai jotka tarvitsevat pidemmän ajan laajoihin tutkimuksiin kuin mitä polikliinisillä käynneillä on mahdollista tarjota.

Jos lapsella epäillään dysfasiaa, mutta ei muita ongelmia, hän voi PÄÄSTÄ audiofoniatriselle tutkimuksiin. Diagnoosin vahvistuttua voi saada kelalta tukea säännöllisiin puheterapioihin, mahdollisuuden päästä pienryhmiin tarhassa, pidennettyyn oppivelvollisuuteen jne. Jos on epäilyä, että diagnoosi voisi olla jotain muutakin kuin dysfasia, esimerkiksi autismin kirjoon liittyvää, tehdään diagnoosiin tähtäävät osastotutkimukset neurologisella (kuten minun lapsellani).

Meiltä kysyttiin puheterapiassa haluammeko diagnoosin, siihen tuskin olisi pakotettu. Jossain vaiheessa voidaan tietenkin kyseenalaistaa toimiiko vanhempi lapsensa parhaaksi jos kieltää lapselta tutkimusten mahdollistamat laajemmat tukitoimet.

[quote author="Vierailija" time="14.01.2014 klo 17:47"]

Jos lapsella epäillään dysfasiaa, mutta ei muita ongelmia, hän voi PÄÄSTÄ audiofoniatriselle tutkimuksiin. Diagnoosin vahvistuttua voi saada kelalta tukea säännöllisiin puheterapioihin, mahdollisuuden päästä pienryhmiin tarhassa, pidennettyyn oppivelvollisuuteen jne. Jos on epäilyä, että diagnoosi voisi olla jotain muutakin kuin dysfasia, esimerkiksi autismin kirjoon liittyvää, tehdään diagnoosiin tähtäävät osastotutkimukset neurologisella (kuten minun lapsellani).

Meiltä kysyttiin puheterapiassa haluammeko diagnoosin, siihen tuskin olisi pakotettu. Jossain vaiheessa voidaan tietenkin kyseenalaistaa toimiiko vanhempi lapsensa parhaaksi jos kieltää lapselta tutkimusten mahdollistamat laajemmat tukitoimet.

[/quote]

Kiitos vastauksesta. 

Eikö puheterapia ole muutenkin maksutonta, vai mitä kelan korvaus siinä tarkoittaa?

Tai eikös yleensä puheterapiassa muutenkin käydä säännöllisesti vaikkei osastotutkimuksessa ole käynytkään..?

miksi ihmeessä pitäisi mennä osastolle, nuo on poliklinikkatutkimuksia.

[quote author="Vierailija" time="14.01.2014 klo 18:24"]

miksi ihmeessä pitäisi mennä osastolle, nuo on poliklinikkatutkimuksia.

[/quote]

Googlella selvisi että on pariviikkoisia osastotutkimuksia lapsille foniatrisella. jossa kai tutkitaan puhetta

Audiofoniatria tarkoittaa juurikin kuuloon, kieleen ja puheeseen liittyviä asioita. Myös aikuisen käyvät esim. foniatrilla vaikkapa äänivaivojen takia. Osastotutkimuksessa taitaa käydä tällä alalla lähinnä lapset, se tehdään usein kaikkein vaikeimmille "tapauksille". Jos esim. kunnallisella puolella ei pystytä tekemään syystä tai toisesta tutkimuksia ja tarvitaan intensiivisempää seurantaa ja laajempaa moniammatillista (puheterapeutti, toimintaterapeutti, neuropsykologi, erikoislääkäri jne.) tiimiä. Osastotutkimus voi siis tarkoittaa myös sitä, että on päivät osastolla tutkimuksissa ja menee yöksi koiin.

Lapsi lähetetään erikoissairaanhoidon tutkimuksiin, kun epäillään vaivaa, joka tarvitsee pitkäaikaista kuntoutusta. Esim. puheterapian suhteen kunnallisesti pystytään yleensä tarjoamaan ehkä 20 käyntiä vuodessa, mutta jos näyttää siltä, että enempi olisi tarpeen, erikoissairanhoidon lääkäri (foniatri tai lastenneurologi) tekee suosituksen kelan maksamasta kuntoutuksesta. Eli vastuu siirtyy kunnalta kelalle. Myös perhe voi saada kelalta vammaistukea, joka on tarkoitettu esim. kuljetuskuluen kompensoimiseksi.

Kiitos vastauksesta! :)

Ainakin täällä Helsingissä kaupungilta voi saada maksutonta puheterapiaa, mutta vain noin kymmenen kertaa vuodessa, muutamassa pätkässä. Jos lapsen katsotaan tarvitsevaan säännöllistä, jokaviikkoista puheterapiaa, se tehdään kelan kustantamana yksityisellä puolella.

Osastotutkimukset voivat kestää parista päivästä pariin viikkoon. Itse en ollut tätä keskustelua ennen törmännyt mihinkään mainintoihin siitä, että ilman niitä voisi saada diagnoosin. En tosin tiedä mitä tarkoitatte poliklinikkatutkimuksilla? Täällä Helsingissä käsittääkseni diagnoosit tehdään osastotutkimuksissa joko neurologisella tai audiofoniatrisella, joissa molemmissa on useasta eri asiantuntijasta koostuva tiimi arvioimassa lasta.

Tutkimus on muuten aika mukava. Ihmiset ystävällisiä ja tosi paljon kaikkia kiinnostavia leluja. Meidän lapsi pyytää aina välillä päästä "lääkäriin", tarkoittaen sillä tuota Lastenlinnan neurologista osastoa :)

-4

Mä oon täällä Keski-Suomessa kuullut että voisi saada diagnoosin ilman sitäkin. 

Mutta varmaksi en voi sanoa, tosin täällä on lähin sairaala n. tunnin ajomatkan päässä eli varmaan yritetään niin ettei olisi tarvetta tuota osastotutkimusta aina tehdä.

Onpa jännä, kaverin lapsi on käynyt 2 vuotta säännöllisesti puheterapiassa ilman diagnoosia. 

Diagnoosin antaa aina lääkäri, puheterapeutti ei voi sitä tehdä. Näissä puheasioissa diagnoosin antaa joko foniatri tai lastenneurologi.  Kunnallisella puolella voi käydä puheterapiassa ilman diagnoosiakin, vaikka monta vuotta sen n. 10-15 käyntiä vuodessa. Diagnoosi tarvitaan lähinnä silloin, kun aikomus on järjestää kuntoutus kelan kautta. Moni kunnallisella puolella puheterapiassa käyväkin varmasti saisi erikoissairaanhoidosta jonkun diagnoosin, mutta jos ns. oireet on niin lieviä, että kelan kriteerit ei täyty, kukaan ei hyödy mitään siitä erikoissairaanhoidon kiekasta.

Enemmänkin n. 50 käyntiä vuodessa, koska viikoittain he siellä ovat käyneet. 

[quote author="Vierailija" time="14.01.2014 klo 19:05"]

Enemmänkin n. 50 käyntiä vuodessa, koska viikoittain he siellä ovat käyneet. 

[/quote]

Ok, kunnissa on toki eri käytännöt ja resurssit, mutta usein nuo jaksot on n. 10-15 kertaa, vaikka ovatkin siis kertaviikkoisia käyntejä. Mistä tiedät, ettei ole diagnoosia? Diagnoosin ja kela-paperit voi ainakin Helsingissä saada foniatrilta yhdellä poliklinikkakäynnillä, jos kunnallisesti on perusteelliset tutkimukset tehty.

[quote author="Vierailija" time="14.01.2014 klo 19:10"]

[quote author="Vierailija" time="14.01.2014 klo 19:05"]

Enemmänkin n. 50 käyntiä vuodessa, koska viikoittain he siellä ovat käyneet. 

[/quote]

Ok, kunnissa on toki eri käytännöt ja resurssit, mutta usein nuo jaksot on n. 10-15 kertaa, vaikka ovatkin siis kertaviikkoisia käyntejä. Mistä tiedät, ettei ole diagnoosia? Diagnoosin ja kela-paperit voi ainakin Helsingissä saada foniatrilta yhdellä poliklinikkakäynnillä, jos kunnallisesti on perusteelliset tutkimukset tehty.

[/quote]

Hyvä kaveri kyseessä, hän on kertonut. ei ole diagnoosia, vaan puheessa tiettyjä äännevirheitä ja pari kirjainta puuttuu, myös puhe hieman epäselvää mutta pitkiäkin lauseita puhuu.