Miehen 25vuotias poika ei muuta pois!!! Arrrghhh!
Miehelläni on 24v(kohta 25) poika edellisestä avioliitosta. Pojalla on oma huone asunnossamme, 5h+keittiö.
Minulla ja miehellä on yhteinen lapsi, 9v, eli miehen poika oli teini kun lapsemme syntyi. Silloin poika asui meillä vuoroviikot ja äidillään vuroviikot.
Nyt tuo "poika" asuu meillä koko ajan nyt koska me olemme opiskelupaikkakunnalla.
Poika aloittu just uudet opinnot aikuiskoulutuksessa, valmistuu 4v. kuluttua. On ammatti ennestään, medianomi, mutta ei ole saanut alan töitä. Poika käy ekstraamassa parissa ravintolassa välillä ja opsiskelee.
Mutta mulla alkaa olla nyt mitta täys. Viime viikonloppuna pojalla oli joku sussu yötä, siis poika ei seurustele vaan on yhdenyön suhteita, ja tyttö tuli keittöön kahvia hakemaan ihan kuin olisi omassa kodissaan. Ja poika kulkee ympäriinsä kalsareissa ja piereskelee ja raapii kainaloitaan.
Mitään ei asumisesta maksa, ei ruuasta, ei mistään. Käyttää jompaakumpaa meidän autoista, ei maksa bensaa.
Kehtaisinko heittää jätkän ulos? Siis mua ärsyttää ja suututtaa niin maan perusteellisesti!
Pojan isä ei ota kantaa, mumisee vaan.
mitä hittoa mun pitäisi tehdä?
Kommentit (252)
Isän tehtävä laittaa poikansa järjestykseen, ei sinun. Mutta ilmaiseksi asumista en minäkään katsoisi läpi sormien tuon ikäisellä, se ei vain käy, varsinkin jos sinä joudut myös omalla palkallasi elättämään siipeilijää.
[quote author="Vierailija" time="14.01.2014 klo 15:01"]
[quote author="Vierailija" time="14.01.2014 klo 14:53"]
[quote author="Vierailija" time="14.01.2014 klo 14:19"]
Mitäpä se sinulle kuuluu, poika sopii isänsä kanssa molempia tyydyttävän ratkaisun. Ihmetyttää Suomessa tämä asenne että lapset ovat perheenjäseniä vain 18-vuotta ja sitten rinnastetaan kehen tahansa ventovieraaseen. Näyttää korostuvan erityisesti uusperheissä.
[/quote]
No tuota. Miten ne lapset löytävät koskaan oman jalkansa jos aina on täysi palvelu käytössä. "5v on aikuinen, ei edes mikään nuori. Ymmärtää että työtä on vaikea löytää, mutta tuolla pojalla on nyt vähän asiat sekaisin; aikuista elämää seksieläineen ei vietetä silloin kun ollaan nuoria ja asutaan kotona vanhempien elätettävänä. En katsois päivääkään tuollaista peräkammarin touhua. Eläimetkin vierottaa lapsensa. Potku persuksille, elämässä pitää sinnitellä että se oma tie löytyy, eihän tuollainen selviä edes perhe-elämästä kun 25-vuotiaana ottaa itselleen lapsen edut. ja siihen samaan aikuisen vapauden. Aikuinen elämä alkaa kun ollaan omillaan. Kyllä mäkin autan lapsiani viimeiseen saakka mutta palvelu loppuu sitä mukaa kun he kasvavat kykeneviksi ottamaan vastuun itsestään. Mun mielestä tuo on järkyttävää. Ei poika kykene kohta vastuulliseen itsenäiseen elämään ollenkaan. Jos hänen on pakko asua teillä, niin kyllähän hänen pitää jollain lailla lunastaa siihen oikeus, vaikka kotityöllä.
[/quote]
Kyllä ne tuolla Etelä-Euroopassakin ihmiset kasvavat ihan normaaleiksi ja täyspäisiksi vaikkeivät omaan vuokraboksiin muutakaan heti täysi-ikäistyttyään.
[/quote]
Näin on. Suomessa tunnekylmä henkinen ilmasto ja huonot perhe- ja sukuyhteydet ovat johtaneet siihen, että nuoriso ryyppää ja rällää kaduilla ja voi huonosti.
Jossain Italiassa, jossa koko suku pitää aina huolta toisistaan ja usein samassa talossa asuu koko perhe - vanhemmat omassa kerroksessaan, lapset perheineen omissa kerroksissaan omine sisäänkäynteineen - ei nuoriso ryyppää kadulla ja voi huonosti. Vanhemmillakaan polvilla ei ole viinaongelmaa kuten Suomessa, vaan elämästä nautitaan yhdessä perheen ja suvun kesken. Ja kaikki pitävät huolta toisistaan.
Siinä olisi suomalaisilla paljon oppimista!
Ahdistavaa tämä suomalainen kulttuuri, jossa lapsista pitää päästä mahdollisimman pian eroon. Pidän paljon etelä-eurooppalaisesta kulttuurista, jossa perhesuhteet ovat hyvin läheiset ja kotoakaan ei potkita pihalle heti kun täyttää 18.
Nuorta voi tukea asunnon hankinnassa. Maksaa vaikka eka vuokra tai autta vuokra-asunnon tai aso asunnon hankkimisessa. Lähtee paljon paremmin poiskin, kun saa tukea. Lisäksi auttaa noissa tukiasioissa. Mua ei koskaan neuvottu ja olisin sitä apua tarvinnut.
Vanha ketju, mutta itsellä sama tilanne päällä 22v pojan kanssa. Isänsä ja uusi vaimo muuttivat kauemmas, joten poika kokonaan minun kontollani. Käy noin kaksi 3-4h vuoroa viikossa hesessä, ei keksi kiinnostavaa opiskelualaa. Noista vähistä tunneista ei kerry palkkaa kuin pari hunttia kuukaudessa eli ei osallistu ruoka- ym kustannuksiin. Puhelinlaskut ja harrastuksen maksaa mummo. Ei suostu etsimään kokoaikatöitä eikä asuntoa. Vähillä palkoilla ostetaan bussilippu ja energiajuomia. Pelaa ja hihkuu huoneessaan kaiket illat, kun minun pitää herätä aikaisin töihin. Alkaa huumorintaju loppumaan :( Rahaa menee, ei yksityisyyttä eikä omaa rauhaa. Milloin tahansa tulen kotiin, poika istuu pelaamassa. Kotitöitä tekee vain käskystä. Aina jos yrittää jutella asunnosta, työstä, opinnoista nätisti, ei mitään vaikutusta. Jos juttelen tiukemmin, tulee riita. Itse en olisi kehdannut käyttäytyä noin tuon ikäisenä...en ikimaailmassa. Olen umpikujassa :(
Kiinnostaisi muuten tietää onko aloittajan poikapuoli jo muuttanut pois 😁.
Se on jännää miten tässäkin ketjussa monien mielestä on ihan ok että vanhemmat elättävät ja hyysäävät reilusti yli 20 v "lapsia". Vanhempien tehtävä on kasvattaa lapsista itsenäisiä ja maailmalla pärjääviä, tuollainen hyyssääminen on karhunpalvelus.
Et lainaa autoa,avaimet piiloon.Et pese pyykkejä,jätät ne pojan huoneeseen,yms.
Kuka omistaa asunnon? Jos miehesi pääosin omistama asunto niin sinulla ei mitään sanomist asiaan. Ja voithan aina lähteä niin miehesi voi vaihtaa nuorempaan.
Kannattaa myös huomioida että nykyisen asumistukein nostaman hintatason takia nuorilla on erittäin vaikea saada edes kohtuuhyvää asuntoa ja kaikki rahat menee sitten asumiseen jos saa asunnon. Eli ei ole mitenkään outoa että 25-30v asuu vielä vanhempien luona, varsinkin jos tilava asunto.
Asiaa voi ajatella myös niin, haluatteko että poika muuttaa omilleen eikä silloin saa koskaan säästettyä omaan asuntoon, vai haluatteko että poika säästää nyt tehokkaasti niin voi sitten staa sen oman asunnon.
Vierailija kirjoitti:
Minä olin vastaavassa tilanteessa, miinus yhteinen lapsi. Miehen aikuinen poika oli 20+ pilveä poltteleva rikollisenalku, asui ja eli ilmaiseksi meillä. Ei tehnyt mitään kotitöitä vaikka pyysin, kävi kolme kertaa päivässä suihkussa ja otti joka kerta uuden pyyhkeen, käytetyt pyyhkeet jäi pojan vaatteiden kanssa kylppärin lattialle lojumaan. Riitelin miehen kanssa sataan kertaan ja lopetin jossain vaiheessa itsekin kotitöiden tekemisen. Lopuksi laitoin ukaasia miehelle, joko poika lähtee tai sitten minä. Mies ei vissiin ottanut ihan tosissaan, koska valitsi pojan. Pakkasin kimpsuni ja häivyin miehen ollessa mökillä. Siitä on jo useampi vuosi aikaa, mies itkee vieläkin perään. Mutta mitä sitä itkemään kun maito on jo kaatunut.
👏👏👏👏👏👏👏👏👏😂
Ei kannata ikinä alkaa suhteeseen ihmisen kanssa, jolla lapsia edellisistä suhteista!
Kyllä ne tuolla Etelä-Euroopassakin ihmiset kasvavat ihan normaaleiksi ja täyspäisiksi vaikkeivät omaan vuokraboksiin muutakaan heti täysi-ikäistyttyään.
[/quote]
en nyt ihan tota allekirjoittaisi
nimimerkillä Italiassa asunut
jos 30 v "miehen" pitää kysyä äidiltään aika mitättömän pienestä asiasta, on jossain vaiheessa kasvatus mennyt hiukkasen pieleen. ja tämä on ihan normaalia siellä