G:Noloin tilanne, johon olet joutunut lapsesi kanssa?

Minä ja poika,kohta 2.3v olimme kahdestaan ruokakaupassa.Poika alkoi laulamaan " Mimma-äiti kaukkupeppu!Mimma-äiti kaukkupeppu!" Siis -äiti paukkupeppu.Harrastaa kyllä tota samaa kotonakin.

Viime kesänä olimme Tampereen Koskikeskuksen pääovilla. Seurueeseen kuului muutama lepakko ja liuta heteromiehiä ja oli ruuhka-aika. Tuolloin 2,5-vuotias poikani renkkui sylissäni. Minulla oli kuuman kesäpäivän kunniaksi narutoppi päällä. Hän sitten otti tukea kauluksesta JA rintsikoista... ja heittäytyi taaksepäin. Rinnat paljaana ja naama punaisena siinä sitten seison ja totean että:" Mulla on tämmöset, mimmoset teillä." Kyllä riitti naurua.

Tuli mieleen tämä ketju eilen kun olin poikiemme (2,7 ja 1,1) kanssa ulkoilemassa ja vanhempi ihmetteli ohikulkenutta teinigoottipoikaa. Pojalla oli pitkä musta tukka ja lävistyksiä, olisiko ollut jotain 15. Meidän taapero kysyi, että: " Äiti, kuka tuo on?" , vastasin: " En tiedä." Siihen poikamme totesi sitten, että: " Se on varmaan Fannin äiti."

Tuosta lenkkisauna jutusta tuli mieleen viimekertainen anopin vierailu. Molemmat mummot ovat yhtä pitkiä kuin paksuja. Anoppi jutteli olohuoneessa mieheni kanssa, yhtäkkiä 4v tyttö tokaisi: " Isi jos sä syöt paljon herkkuja, susta tulee mummo" .

Muistelen, että oli toinenkin pitempi ketju näitä. Jos joku löytää, niin senkin voisi nostaa.

Mieheni oli tyttäremme (4v) kanssa kaupassa ja reilu osa ostoksista oli ollut kaljaa. Kassa jonossa heidän takanaan oli ollut täti, joka oli katsonut ostoksia selvästikkin paheksuen. Tarkkaavainen tyttömme oli huomannut että täti katsoo heidän ostoksiaan ja reippaana tyttönä päätti käydä asiaa selvittämässä hänelle. Tyttö käveli tädin luokse ja ilmoitti kuuluvalla äänellä että: meidän isi tykkää aivan hirveenä kaljasta. Mieheni oli jatkanut pullojen hihnalle nostelua ja todennut vaan että eipä meillä paljon muuta juodakkaan.

Poikamme oli 2,5v ja ajettiin Citymarkettiin. Isi ja poika jäin autoon oottamaan, minä menin kipaisemaan kaupassa. Parkkipaikalla oli paljon ihmisiä.. Ja niin siinä sitten kävi, että takaani kuului kirkas huuto auton ikkunasta: " Äiti, tuo jätskii ja VIINIPULLO!!!"



-piias-

Vieläkö löytyy lisää?

Hauskoja lukea täältä, mutta tosi tilanteessa välillä tuntuu muulta! Meillä esikoinen, nyt jo kouluun menossa, on myös puhua pajattanut tosi pienestä. Oli pienempänä kananmunalle allerginen, ja oli tietysti lukemattomat kerrat kuullut kuinka äiti tiedustelee että onko tässä munaa. Kerran kirjakaupassa sitten päätti itse miesmyyjältä kysyä samaa asiaa...

Pikkuveljeä odotettiin syntyväksi kun isoveli oli alle 3 v. Jostain syystä aina bussissa hän halusi kysyä, että MITEN se vauva tulee äitin vattasta pois. Sanoin vaan että pimpistä. Kerran hän katsoi vatsaani arvioiden ja sanoi. " niin, ei se navan kautta mahtuiskaan" . Vähän vielä tuosta isompana kerran sanoi kuuluvalla äänellä, kun oltiin Alkoon menossa. " ei AINA tänne" . Ja me nyt ei niin kauhean usein Alkossa käydä...

Nykyään on kyllä oikeasti noloa, kun veljekset riehuvat ja vääntävät, eivät millään usko, varsinkin jos johonkin pitää mennä iltapäivällä ja päiväunet eivät enää oikein maistu. Esim. ajoimme parin tunnin matkan Helsinkiin, kumpikaan pojista ei nukkunut, saimme heidän Stockmannin lapsiparkkiin, mutta vajaan tunnin kuluttua tuli soitto, että pojat riehuvat siihen malliin että on syytä tulla jo hakemaan. EHKÄ joskus kun ovat aikuisia pystyn tuollekin hymähtelemään, mutta kyllä kahden villin pojan meiningistä usein on nauru kaukana ja nolous lähempänä!

Seinänaapurimme oli auton takakonttiin pakkaamassa reissukamoja yhdessä tyttöystävänsä kanssa. Meidän automme on parkissa hänen autonsa vieressä kun olin lähdössä lapsemme kanssa liikenteeseen. Naapurin tyttöystävää ei poikamme ole koskaan aikaisemmin nähnyt ja siinä samalla kun laitoin poikaamme turvavöihin, totesi tämä ipanamme kovaan ääneen: " se oli x:n äiti" ....Siinä sitä sitten selittelemään lapselle, että ei ollut vaan naapurin ystävä...

Olen ihan itse päästänyt tämän sammakon suustani n. 2-vuotiaana.



Olin ollut isäni kanssa kävelyllä ja työnnellyt nukenrattaita. Vastaamme oli kävellyt todella vanha nainen. Hän pysähtyi kohdallemme ja alkoi ihastelemaan rattaitani ja nukkea siellä sisällä. Isäni oli heti huomannut, kuinka en ollenkaan vastannut tämän naisen esittämiin kysymyksiin vaan tuijotin vain herkeämättä tätä vanhusta.



Rouva oli kuulema ollut aivan valkotukkainen, erittäin kalvakka ja naama oli aivan ruttuinen. Lisäksi hän oli ollut ruuminrakenteeltaan erittäi hoikka ja pieni, siis lähes olematon.



Isäni tiesi jo varsin hyvin millainen höpöttäjä olin ja yrittikin saada meitä jatkamaan matkaa ja erkaantumaan mummosta.



Rouva siinä vielä hetken jutteli minulle, kunnes minä vihdoin ihmetykseltäni huusin keskellä kaupunkia tälle rouvalle:



" sie olet ollut kyllä jo hauassakin kun olet tuon näkönen !!!!!!"





Ja kyllä isipappaa hävetti....





Eikä tämä ollut edes sieltä pahimmasta päästä :)

sai rouvasihmiseltä punsaa (siis hyytelölihaa).



Oli itse hakemassa, isä kylläkin takana vahdissa että toimii kuten kuuluukin.

Neitihän reippaasti sanoi rouvalle että KIITOS! ja isä rinta rottingilla kääntyi jatkamaan matkaa, kunnes neiti kailottaa seuraavalle vastaantulevalle miehelle että " Hei, tuo muori anto hyvää lihaa..."



Isukki kääntyi ympäri ja tuli minulta kyselemään että kenenkäs lapsi tuo on kun muorin ilme oli ollut hitusen ällistynyt... ja se mies oli saanut hyvät naurut, otti muorilta lihaa :)

kun kerran ajoimme maaseudulle ja ajoimme ison lantakasan ohi, sanoin itse että olipas siinä paskakasa.



Joitakin päiviä myöhemmin istuimme vieraisilla kahvipöydässä, poika pitkän aikaa ihan hiljaa, ja sitten kailotti kovaan ääneen ja jokaista sanaa painottaen, että " Kauhea kakkapaskakasa" . Ja valitettavasti tästä on tullut hänen lempihokemansa myöhemminkin, kun sai tietysti (ansaittua) huomiota..

Seisoimme lasten kanssa kirjastossa videohyllyn edessä. Esikoinen tutkaili pää kallellaan lasten videoita, mietti minkä videon hän haluaisi kotiin lainata. Kuopus, 1v9kk, alkoi jo hiukan kyllästyä rattaissa ja pian hänkin alkoi osoitella videoita " ö,ö" . Kysyin minkä videon hän haluaisi. Pieni käsi ojentui ylähyllyn suuntaan ja lapsi kajautti rattaista kuuluvalla äänellä: " Pillu, pillu!" Siinä alkoi äidillä vähän puna levitä kasvoille, kirjastossa muutenkin aina niin hiljaista.... Pingu- pingviinivideoitahan siellä ylhäällä oli pitkä rivi! =D

(Sama juttu oli muuten esikoisellakin: Hän katsoi innolla " Pillu-videota" siihen saakka kunnes oppi sanomaan Pingu...)

han totta! On vaan jäänyt tytölle mieleen kun iskällä on vain yksi tietty olutmerkki mitä juo.



Minulta kysyi kolmevuotiaana miksi minulla on niin pitkät tissit. Istui sylissäni bussissa joten taisivat olla siinä tutkimusetäisyydellä. Auts, pitkät? Ja auts, ruuhkabussissa...



Vaasassa tytär, nyt tietävä neljävuotias, selitti ruotsinkieliselle kassaneidille että äiti puhuu kyllä ruotsia mutta englantia puhuu paremmin kuin ruotsia.

Äh, ja olimme syntymäpäiväkutsuilla perheessä jossa isä ja äiti asuvat eri osoitteissa, ovat asuneet jo vuosia mutta tapahtumahetkellä tyttö oli niin pieni ettei ole tullut selitettyä tilannetta. Kysyi sitten viattomasti sankarin isän uudelta tavovaimolta että " milloin sinä menet omaan kotiisi?" ja sitten oli huolissaan onko Pirkko tulossa tekemään kynttiläkakkua...

Ei pitäisi olettaa vaan selittää!

Itse en ole joutunut vielä noloihin tilanteisiin poikani takia (ikää 6kk), mutta isäni sai hävetä veljeni takia joskus 80-luvun alussa. Veljeni oli tällöin noin 3 vuotias ja he olivat kerrostalon miestenvuorolla isäni kanssa saunomassa. Saunojia oli paljon, mukana myös naapurin todella ison kaljamahan omaava iäkkäämpi mies. Saunan lauteilla veljeni kysyi kirkkaalla lapsen äänellä että " isä odottaako tuo setä vauvaa?" Että näin!