Kuinka monta kertaa viikossa/päivässä itket ja on pahamieli?
Mulla tulee joka päivä pahamieli jostain ja kaipaan tukea ja tsemppiä. Jos en saa sitä niin kilahtelen ja usein itkettää monta tuntia.
Olen yksin kotona päivät eikä mies halua käydä läpi päivän asioita mun kanssa, kun sitä muka aina väsyttää.
Tunnen itseni kauhean yksinäiseksi ja hylätyksi. Tää korona viel pahentaa tilannetta, kun en näe mun äitiä ja siskoa niin usein mitä toivoisin.
Muilla samat fiilikset?
Kommentit (34)
Joku päivä huomaat, että yksinkin pärjäät ja osaat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En yhtään. Eikä minulla myöskään ole paha mieli. Jos on ongelma, en märehdi vaan hoidan sen pois.
Sellainen ihminen on todella onnekas joka pystyy hoitamaan ongelmansa pois... Aika monella on sellaisia ongelmia joita ei itse pysty ratkaisemaan.
Yleensä pystyy. Muiden ihmisten ongelmat on muiden ongelmia. Omat on omia. Elämään ei kannata hankkia ongelmia.
Itken joka päivä tai oikeastaan ilta mennessäni nukkumaan, mutta oma elämä on ollut jatkuvaa kärsimystä aina. Odotan sitä yhtä hyvää päivää. Eipä ole kuitenkaan kukaan muu kärsimässä ulinastani, toisaalta silloin en ulisisikaan.
Vierailija kirjoitti:
Kerran päivässä itken, eikä ole pahamieli.
Ton voi tulkita kettuiluksi, mutta tarkoitin sitä oikeasti. Mä itken ihmisen tuottamia myrkkyjä pois kehostani.
2-3 krt viikossa, kun oikein ahdistaa - piilossa. Olen mies.
Pahan mielen takia itken varmaan vain n. kerran kuukaudessa. Itken kyllä muuten muutaman kerran viikossa esim. liikutuksesta, ilosta, helpotuksesta.
Parikymppisenä oli pari vuotta, joina itkin pahasta mielestä joka päivä, usein monta kertaa päivässä. Yhtenä päivänä olin sukujuhlissa koko päivän aina myöhäiseen iltaan asti, ja juhlien jälkeen tajusin, etten ollut itkenyt koko päivänä, ja että se oli ensimmäinen itkuton päivä n. vuoteen. Minulla oli siihen aikaan jatkuvasti paljon huolia.
Kirjoita ap. vaikka ylös syitä jotka aiheuttavat pahaa mieltä sinulle. Ehkä miestäsi väsyttää keskustelussa ajatus, että asioiden läpikäyminen saattaa kestää loputtoman kauan. Sopikaa joku aikamäärä, jonka ajan käytte päivän tapahtumia läpi vaikka kolmesti viikossa.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole normaalia itkeä ja märistä noin paljon ja vatvoa asioita. Olen itse masentunut ja vain pahimmilla kausilla itken ehkä viikottain tai melkein päivittäin. Kun menee hyvin, en itke välttämättä viikkokausiin.
Olet itsekin masentunut, mutta silti on vaikea ymmärtää muita masentuneita?
Masennus tiloja on eri asteisia. Tällä kommentoimallesi taitaa olla lievimmäisestä päästä. Arvelen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En yhtään. Eikä minulla myöskään ole paha mieli. Jos on ongelma, en märehdi vaan hoidan sen pois.
Sellainen ihminen on todella onnekas joka pystyy hoitamaan ongelmansa pois... Aika monella on sellaisia ongelmia joita ei itse pysty ratkaisemaan.
Yleensä pystyy. Muiden ihmisten ongelmat on muiden ongelmia. Omat on omia. Elämään ei kannata hankkia ongelmia.
Oletko kuullut sellaisesta, kuin menetys?
Kaikkia menetyksiä ei saa takaisin.
No ei nyt heti tule mieleen. Ei ole ollut onneksi hautajaisiakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En yhtään. Eikä minulla myöskään ole paha mieli. Jos on ongelma, en märehdi vaan hoidan sen pois.
Sellainen ihminen on todella onnekas joka pystyy hoitamaan ongelmansa pois... Aika monella on sellaisia ongelmia joita ei itse pysty ratkaisemaan.
Yleensä pystyy. Muiden ihmisten ongelmat on muiden ongelmia. Omat on omia. Elämään ei kannata hankkia ongelmia.
Onko sulla elämänkokemuksessa puutteita? Kyllä ne elämän isoimmat ongelmat on yleensä sellaisia mihin ei itse voi vaikuttaa, esim. sairaus, työttömyys, läheisen kuolema, väkivallan uhriksi joutuminen, kodin menetys tulipalossa jne. jne.
Viimeksi itkin kunnolla muutama viikko sitten, kun tuntui, etten pärjää töissä. Sen jälkeen olen muutaman kerran vähän kyynelehtinyt liikutuksesta TV-sarjoja katsoessa ja musiikkia kuunnellessa.
Itken aika usein, jos on jotain huolia ja murheita. Tänään olen vollottanut jo kolme kertaa. Jotkut asiat ottaa päähän ja ahdistaa. Stressaantuneena ja ahdistuneena itken aika herkästi.
Kokeile kirjoittaa murheitasi paperille. Se voisi auttaa selvittämään ajatuksia. Saat purettua huoliasi eikä ajatukset jää kiertämään kehää.
Kun lapseni sairastui kroonisesti ja ajautui osin sen takia käyttämään päihteitä, itkin useita vuosia joka päivä. Enää en jaksa itkeä.
En ymmärrä ihmisiä, jotka itkeskelevät normaalin elämän "rankkuutta".
Itse en enää itke edes silloin, kun kuolema on taas kerran käynyt lähellä. Itkeminen ei muuta mitään eikä auta mitään.
Toiveikkkuus luo useiin petttymyksiä koska ihminen kokeee silloin usein petttymyksen tunteiiita kun odotukseet harvoiiin täytttyvät ja ihminen kylllästyy. Järjelllinen ja älyllinen tietojen käsittely maaailmassa ja hetkessä eläminen, läsnäolo ja fkusoituminen sekää huuumori ja suhteeellisuudentaju ovat elämässsä enemmän sellaista aivoja hyväilevää ja jatkuvuuutta tuovaa tilaaa rakentavia.