Elämän mielekkyys ja jatkuvuus. Ajatuksia ja ideoita?

Voidaanko täällä asiallisesti keskustella sellaisesta aiheesta kuin elämän päättymisestä?

Meitä ihmisiä alkaa jo olemaan liikaa ja se tarkoittaa sitä että yhä vähemmälle porukalle riittää asioita.
Kun itse kokee että elämä on pelkkää riesa ja on jotenkin ylimääräisenä täällä, niin minkä takia yhteiskunta ei avusta elämän päättymisessä kivuttomasti? Ettei tartte itse tehdä itselleen mitään joka saattais jopa muita järkyttää?

Olen 30 vuotias ja olen aina pitänyt elämän riesana kuin pallo nilkassa. Haluaisin vain päästä ikuiseen uneen josta en enää herää. Haluan päästä lepäämään. Jo lapsena ajattelin että miksi pitäisi elää.