Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ero edessä, teinien asuminen: kokemuksia kaivataan!
12.10.2020 |
Siinäpä se tuli. Eli ero edessä ja pohdimme 14 ja 15 vuotiaiden asumista sen jälkeen.
Molemmat vanhemmat halutaan jatkossakin mahdollisimman paljon asua lasten kanssa ja yleisin viikko-viikko systeemi ekana mielessä, mutta mietityttää onko liian raskasta lapsille. Tiedän joillakin olevan pidempiä jaksoja ja toki jos se lapsille mieluisampi niin se myös mahdollinen, vaikka meille vanhemmille se tuntuu äärimmäisen rajulle, kun ei olla koskaan oltu erossa niin pitkiä aikoja ja tämä vuosi eroa on yritetty estää kaikin keinoin :(
Ja jos joku tulee sanomaan, että mitäs eroatte, niin olemme tätä jo 5 vuotta pohtineet ja kaikki keinot on käytetty, mutta ei niistä enemmän, nyt kaipaisin kokemusta asumisesta jos joku ystävällinen haluaisi jakaa kokemuksia.
Kommentit (51)
Antaisin noin isojen lasten käytännössä itse päättää, missä asuvat. Tietysti jotkut lomaviikot yms. pitää sopia aina erikseen, että pystyy tekemään suunnitelmia. Arjessa kuitenkin yrittäisin järjestää niin että vanhemmat asuvat riittävän lähellä toisiaan ja molemmissa kodeissa on huoneet nuorille. Saavat sitten mennä ja tulla niin vapaasti kuin mahdollista. Viikko-viikko on pian täysi-ikäisten kanssa outo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asukaa miten vain, mutta älkää moittiko toisianne lapsille ja selvittäkää heille, ettei vika ole heissä. Muuten voi käydä niin, että lasten asuinpaikka tulee olemaan laitoksessa. Monet teinit alkavat tuossa tilanteessa oireilla, jos aikuiset eivät pysy aikuisina.
Kysykää niiltä, tuon ikäisiä on vaikea pakottaa
Varautukaa siihen että nuoret tulevat oireilemaan todella pahasti, järjestittepä asiat miten tahansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma ero kun lapset 7,10 ja 13. Vanhin ei koskaan sopeutunut uuteen elämään. Teineille ero huono juttu. Putoavat ”ei-kenenkään-maalle” kuiluun jossa kukaan ei tiedä mitä niille kuuluu. Nuoremmilla menee ihan ok.
Olette kämppiksiä vielä pari vuotta vaikka eroatte
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuon ikäiset saavat jo käytännössä päättää itse.
Jotkut ovat kokeilleet sellaistakin, että vanhemmat asuvat muualla vuoroviikoin ja lapset kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teinejä pitää kuulla, mitä he toivovat. Meillä 15-v poika vaihtaa joka viikko kotia, mutta on viikon aikana molemmissa oikeastaan miten haluaa ja se on ok molemmille vanhemmille. Omalla viikolla on enemmän vastuussa ruokailusta. Kun ei pakota mihinkään liian tiukkaan systeemiin, ei ahdista.
Meillä teinit asuvat kanssani ja tapaavat isäänsä kun sopivat keskenään. Ja jos mulla menoa, isä ottaa päävastuun. Mut asetelma on se et on 1 koti ja isällään käyvät, pitkälle omin ehdoin. Voi mennä viikkoja, etteivät ehdi isäänsä tavata ja silloin isä yleensä yrittää keksiä jotain yhteistä, käyvät syömässä tms. Teineillä oma elämä ja menot on tärkeämpää kuin vanhempien tasavertaisuus vanhempana. Hyvin on mennyt näin. Ei mitään säännöllistä vaan tilanteiden mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap tässä ja kiitos!
Ei voida enää lykätä. Meidän välit alkaa näkyä jo lapsillekin, ilmapiiri ei ole hyvä kotona ja kuten sanottu, monta vuotta tätä yritetty kääntää, ei voida enää jatkaa sitä 4-5 vuotta mitkä asuvat kotona.
Tiedän että on heille tosi ikävä asia ja siksi ollaan tämä yritetty välttää ja suuri suru heidän puolesta.
Ei olla vielä kerrottu heille eli ei tiedetä miten he toivovat. Tullaan asumaan suht lähekkäin mutta sinne tänne sinkoilu voi olla haastavaa kun kaikkia esim. Harrastuskamoja ei ole tuplana ja siten jotain suunnitelmallisuutta pitäisi ehkä olla. Muuten tuo vapaasti kotien välillä kulkeminen varmaan olisikin hieno juttu.
Mutta ehkä joku ”perussykli” mutta voivat sitten tarpeen ja halun mukaan siitä poiketa. Hmmm. Ja toki pitää heiltä kysellä kun kerrotaan.
Lapsille pysyvä koti ja vanhemmat vuorottelevat siellä asumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naurettavaa pompottaa melkein aikuisia huushollista toiseen. Itse päättävät ja te vanhemmat mukaudutte. Piste.
Kaksi kotia lähekkäin on hyvä lähtökohta.
Esim. MLL ja Väestöliitto hyviä tietolähteitä erosta ja teineistä.
Meillä toinen teini alkoi oireilla / tuli murrosikään. Mutta vanhemmuus jatkuu erossakin, tietenkin, joten teinillä on yhä kaksi vastuullista ja välittävää aikuista. Enää ei vain ole sitä riitakotia. Kodissani on rauha. Tätä voi olla vaikea sellaisen ymmärtää joka ei ole kokenut samaa.
Tsemppiä!
Parasta olisi jos toinen muuttaa lähelle, niin molempiin koteihin voi mennä milloin vaan. Jos välimatka on pidempi, niin viikko viikko on hyvä, mutta kannattaa lasten kanssa sopia yhdessä, jos he miettivät muuta. Mutta pitää olla aikuisten ehdotus pöydällä, eikä niin, että joutuvat valitsemaan. Meillä on viikko viikko, mutta asutaan lähekkäin, niin ei ole ollut mitenkään tarkkaa tuo, muuta kuin sen osalta kuinka paljon on ruokaa kaapissa, usein tilataan ruokaa, kun lapset onkin yllättäen täällä ja pakastetaan vanhoja, kun päättävät ollakin toisessa paikassa. Ja vanhempien kesken laitetaan aina niillä toisen viikoilla viesti, jos lapsi onkin täällä, ettei pääse hunningolle.
Ap taas. Itse haluaisin aluksi ainakin tehdä tuota että me vanhemmat vaihdettaisiin kotia mutta mies ei ole tähän halukas.
Teinit tietty päättävät loppupeleissä, mutta olen aika satavarma että haluavat asua molempien kanssa, välit molempiin vanhempiin ovat hyvät ja siksi mietin ”sykliä” tai miten se siis käytännössä menee.
Vierailija kirjoitti:
Kaksi kotia lähekkäin on hyvä lähtökohta.
Esim. MLL ja Väestöliitto hyviä tietolähteitä erosta ja teineistä.
Meillä toinen teini alkoi oireilla / tuli murrosikään. Mutta vanhemmuus jatkuu erossakin, tietenkin, joten teinillä on yhä kaksi vastuullista ja välittävää aikuista. Enää ei vain ole sitä riitakotia. Kodissani on rauha. Tätä voi olla vaikea sellaisen ymmärtää joka ei ole kokenut samaa.
Tsemppiä!
Kiitos tästä, vähän antaa toivoa ja tsemppaa. Tämä on tosi vaikeaa ja oma syyllisyydentunne on kova. T. Ap
Yksi kaverini erosi, kun hänen esikoisensa oli suunnilleen tuon ikäinen, 14 tai 15v. Tämä poika ei halunnut koskaan nukkua yötä isällään. Vietti kyllä aikaansa isänsä luona niinä päivinä kuin oli sovittu, mutta yöksi palasi aina äitinsä kotiin nukkumaan. Kaksi nuorempaa lasta vietti sovitut viikonloput isällään, myös yöt.
Sanoisin, että keskustelkaa nuortenne kanssa ihan rauhallisesti tästä asiasta. Antakaa heidän itse kertoa, miten haluavat asumisensa järjestää. Tottakai teillä vanhemmillakin on oikeus sanoa mielipiteenne järjestelyistä, mutta jos haluatte pysyä väleissä nuortenne kanssa, suunnitelkaa yhdessä jokaiselle sopiva ratkaisu.
Jollekin voi sopia viikko-viikko systeemi, joku toinen taas tykkää, jos on oikeasti kaksi kotia, joista saa ainakin lähes vapaasti valita, kumpaan milloinkin menee. Jollekin taas sopii se, että on yksi koti ja toisessa vain vieraillaan. Ja tuon ikäisillä ei välttämättä tarvitse olla sama systeemi molemmilla, jos kodit ovat niin lähellä toisiaan, että nuoret voivat itse, kulkea niiden väliä.
Sekään vaihtoehto ei ole poissuljettu, että toinen asuu isällään ja toinen äidillään.
Alue: Aihe vapaa
Koettakaa jaksaa muutama vuosi vielä että
Nuo lennähtävät ulos kun noinkin lähellä, menee kuitenkin vauhdilla. Vaikea ikä lapsille erota.