Kolmosluokkalaiset ja A2-kielen valinta
Tuli lappua kotiin kolmosten kieli-illasta, jossa esitellään ensi vyoden kielitarjontaa. Tarjolla olisi A2-kieleksi ruotsi, saksa, ranska tai espanja (ei venäjää eikä kiinaa, joista olisi ehkä eniten hyötyä....).
Eikös nykyisille kolmosille ala ruotsi joka tapauksessa alakoulussa, oliko se nyt kuutosella? Eli pahimmillaan kolme vierasta kieltä alakoulussa jo? Täytyykö A2-kieli kirjoittaa sitten myös pitkänä kielenä yo-kirjoituksissa, jos sen aloittaa nyt?
Itse olen nyt vielä sillä kannalla, ettei poika aloita toista pitkää vierasta kieltä nyt. Riittää, kun panostaa muihin kouluaineisiin riittävästi ja haasteita on jo näissäkin jonkun verran, koska pojalla on lievä ADD ja hankaluuksia motoriikassa ja hahmottamisessa. Englannissa on kyllä ihan hyvä ja englanti pitääkin joka tapauksessa oppia erittäin hyvin. Ruotsi on sitten se seuraava (turha) pakkokieli, joka toistaiseksi kaikilla raahautuu mukana, ilmeisesti sitten kutoselta alkaen. Yläkoulussa sitten ehkä joku hyödyllisempi maailmankieli, jos kyvyt riittää.
Millaisia ajatuksia teillä muilla?
Kommentit (35)
Mun lapsen koulussa kolme vaihtoehtoa, vain ranska toteutui. Yläasteella ei ole 9 v saatu uutta kielenryhmää kokoon. Se siitä valinnaisuudesta.....ja kyseessä on englanninkielinen koulu, pelkään et lapset ei opi kieltenopiskelua, englanti piti osata hyvin jo ennen kouluuntuloa ekalle.
Valitettavasti enkku taitaa olla ainoa, mitä elämässä tarvii. Olen aikanaan lukenut myös A1 englannin, A2 saksan, B-ruotsin (kuten kaikki) ja vielä kasilta ranskan. Numerot oli aina 9 tai 10. Kirjoitin kaikista neljästä ällän. Lukion jälkeen en ole tarvinnut saksaa tai ranskaa, ellei sitä lasketa, että jossain matkalla tulkitsin jotain kylttiä arvausta sujuvammin. Ruotsia tarvin yliopistossa sen verran, että sain tämän virkamiesruotsin läpi. Englantia olen sen sijaan tarvinnut koko ajan: yliopistossa ja jokaisessa työpaikassani. Englantia puhun kaikkien ulkomaalaisten kanssa ovat sitten työn tai vapaa-ajan puolesta kanssani tekemisissä.
Jos saisin valita elämänkokemuksella, panostaisin hyvään enkkuun heti alusta täysillä rasittamatta lasta ottamalla toista kieltä siihen rinnalle. Aloitin itse kasarilla A1-kielen ruotsilla, systeri enkulla, ja katso: systerin enkku on nyt ja aina ollut paljon parempaa kuin minun. Mun ruotsi jäi johonkin tyydyttävän tasolle. Ruotsin kieli toisaalta tukee saksaa kieliopillisesti ja sanatkin samansuuntaisia, jos haluaa joskus ottaa näitä kieliä. Luin sitten lukiossa ranskaakin, kun se oli trendikästä, mutta elämä tekikin mutkan ja olen nyt Saksassa opiskelemassa alkeita. Panostakaa enkkuun ensisijaisesti - sillä mennään aina maailmalla, paitsi Saksassa ;)
Englantiin kannattaa toki panostaa, mutta sanoisin että sen oppimisessa auttaa paljon, jos osaat vähintään yhtä romaanista kieltä. Englannin kielessä on nääs valtava määrä romaanisista kielistä suoraan kopioitua ja kieleen päälle liimattua sanastoa. Tuo sanasto on kieliopiltaan romaanista ja muodostuu usein palasista, joita ei englannin kielessä ole lainkaan. (Esimerkiksi vaikka sana "appear". Aika vaikea nähdä, mistä tuo muodostuu ilman romaanisten kieleten tuntemusta.) Lisäksi monet englannin kielen oudot poikkeukset juontavat juurensa esim. ranskan kielen rakenteisiin ja arkaaisiin germaanisiin rakenteisiin, jotka ovat englannista hävinneet, mutta saattavat yhä olla olemassa esim. saksassa.
Tarkoitan tällä sitä, että hyvin englantia osatakseen saattaa olla hyvä osata myös muita kieliä.
Meilllä aloitti nyt kolmannella saksan ja englanti tulee neloselle ja kutosella se ruotsi. Pelottaa, et jos ei olekaan "kielipäätä”, niin miten onnistuu nuo kaikki kolme kieltä alakoulussa.
Olisi ollut parempi, et kolmannella kaikki olisi aloittanut enkulla ja neljännelle vasta valinnainenn kieli. Olisi vähän nähnyt miten kielten opiskelu sujuu.
Miksi ihmeessä sitten aloititte saksalla? Kyllähän se enkku nyt on ensisijainen ja se on kaikkien osattava todella hyvin. Kaikki muut kielet on sitten plussaa sen päälle. (Toki ymmärrän sen saksankin, jos esim. toinen vanhemmista on saksankielinen tai on saksankielisiä sukulaisia tms. mutta muuten saksan merkitys on nykyään tosi vähäinen, ennemmin vaikka venäjä tai espanja kieleksi).
Meillä tulee valinta eteen vasta ensi vuonna, meidän kaupungissa A2-kieli alkaa viitosella. Vaikka kaupungissa onkin useita eri A2-kieliä valittavana, käytännössä ainoa vaihtoehto meillä olisi saksa, eikä sekään toteutune omalla koululla vaan saksan tunneille pitäisi mennä 3 km päähän toiseen kouluun. Onneksi on vielä vuosi aikaa miettiä asiaa ja seurata, miten englanti (A1-kieli) lähtee lapsella sujumaan ja päättää vasta sitten vuoden päästä, otetaanko A2-saksaa viitosella. Varsinkin kun ruotsi sitten tulisi alkavaksi jo siitä vuoden päästä.
Saksan- ja ruotsinkielenopettajatuttuni mielipidettä kyselin, ja hän kyllä kannusti A2-kielen valintaan (meidän tapauksessa siis) jos vaan kielipäätä olisi, saksa ja ruotsi tukevat kuulemma sen verran toisiaan. No onhan niissä paljon samankaltaisuutta. Minua itseäni on harmittanut se, että halusin aikanani olla vähän erilainen, ja valitsin yläasteella ranskan (silloin ei mitään A2-kieliä ollutkaan) enkä saksaa. Jälkikäteen järkevämpi valinta itselleni olisi ollut saksa, sitä olisin ehkä tarvinnutkin toisin kuin ranskaa.
[quote author="Vierailija" time="07.01.2014 klo 07:00"]
Meilllä aloitti nyt kolmannella saksan ja englanti tulee neloselle ja kutosella se ruotsi. Pelottaa, et jos ei olekaan "kielipäätä”, niin miten onnistuu nuo kaikki kolme kieltä alakoulussa.
Olisi ollut parempi, et kolmannella kaikki olisi aloittanut enkulla ja neljännelle vasta valinnainenn kieli. Olisi vähän nähnyt miten kielten opiskelu sujuu.
[/quote]
Meidän lapsi valitsee myös kielet näin. Hän on aika hyvä koulussa ja kiinnostunut oppimaan, mutta eihän sitä tosiaan tiedä onko kielipäätä :/
[quote author="Vierailija" time="07.01.2014 klo 08:28"]
Miksi ihmeessä sitten aloititte saksalla? Kyllähän se enkku nyt on ensisijainen ja se on kaikkien osattava todella hyvin. Kaikki muut kielet on sitten plussaa sen päälle. (Toki ymmärrän sen saksankin, jos esim. toinen vanhemmista on saksankielinen tai on saksankielisiä sukulaisia tms. mutta muuten saksan merkitys on nykyään tosi vähäinen, ennemmin vaikka venäjä tai espanja kieleksi).
[/quote]
Höpö höpö. Olet hiukan vanhanaikainen. Etkö ole huomannut, että englantia opit joka tapauksessa, kun sitä on joka puolella. Vaikka lapsi aloittaa englannin vuoden myöhemmin niin tarkoitus on, että 3. ja 4. luokalla englannin aloittaneet ovat samalla tasolla kutosen jälkeen.
Englanti on helppo kieli ja siksi on hyvä aloittaa hieman vaikeammalla.
OSTETAAN A2 KIRJOJA - OSTETAAN A2 KIRJOJA - OSTETAAN A2 KIRJOJA
Olisiko kenelläkään myydä A2 kielen oppikirjoja? Tarvitsisimme muutamia kirjoja kielihersyttelykerhoa varten.
Asun Helsingissä ja kuljen työmatkoilla myös Hki-Hämeenlinna välillä. Nouto tällä välillä onnistuu.
aarppo(at)suomi24.fi
[quote author="Vierailija" time="07.01.2014 klo 08:28"]
Miksi ihmeessä sitten aloititte saksalla? Kyllähän se enkku nyt on ensisijainen ja se on kaikkien osattava todella hyvin. Kaikki muut kielet on sitten plussaa sen päälle. (Toki ymmärrän sen saksankin, jos esim. toinen vanhemmista on saksankielinen tai on saksankielisiä sukulaisia tms. mutta muuten saksan merkitys on nykyään tosi vähäinen, ennemmin vaikka venäjä tai espanja kieleksi).
[/quote]
Minusta on ihan fiksua aloittaa jollain harvinaisemmalla kielellä. Enkun kaikki oppii väkisinkin, sitä tulee ympäristöstä niin paljon ja lapset käyttää sitä itsekin aktiivisesti viimeistään murrosiässä. Saksa sen sijaan vaatii enemmän työtä, joten se kannattaa ottaa ensimmäisenä.
Joka tapauksessa ne kielet opitaan vapaa-ajalla, jos puhutaan tavallisesta peruskoulusta. Se 2 tuntia viikossa mitä vieraita kieliä opetetaan on ihan yhtä tyhjän kanssa. Jos haluatte, että lapsi oikeasti oppii jonkun kielen, niin kielipainotteinen koulu on ainoa vaihtoehto.
[quote author="Vierailija" time="07.01.2014 klo 09:10"]
Höpö höpö. Olet hiukan vanhanaikainen. Etkö ole huomannut, että englantia opit joka tapauksessa, kun sitä on joka puolella. Vaikka lapsi aloittaa englannin vuoden myöhemmin niin tarkoitus on, että 3. ja 4. luokalla englannin aloittaneet ovat samalla tasolla kutosen jälkeen.
Englanti on helppo kieli ja siksi on hyvä aloittaa hieman vaikeammalla.
[/quote]
Hear, hear. Mun lapsi oli kaksi vuotta englanninkielisessä päiväkodissa ja sai sieltä niin hyvän pohjan, että oppi omin päin pidemmälle ja neljännen luokan jälkeisenä kesänä alkoi jo lukea kirjoja englanniksi. Koulussa englanti alkoi vasta viidennellä.
Saksaa hän on tahkonnut kolmannelta luokalta kuusi tuntia viikossa ja nyt kasilla jo melkein kaikki opetus on saksaksi. Silti se ei ole vielä niin vahva kieli, että tyttö viitsisi lukea saksankielisiä kirjoja. Pitää olla joku tärkeä juttu, kuten lasihelmieläinten ohjeet, että tyttö viitsii lukea saksaa :-D
[quote author="Vierailija" time="07.01.2014 klo 08:28"]
Miksi ihmeessä sitten aloititte saksalla? Kyllähän se enkku nyt on ensisijainen ja se on kaikkien osattava todella hyvin. Kaikki muut kielet on sitten plussaa sen päälle. (Toki ymmärrän sen saksankin, jos esim. toinen vanhemmista on saksankielinen tai on saksankielisiä sukulaisia tms. mutta muuten saksan merkitys on nykyään tosi vähäinen, ennemmin vaikka venäjä tai espanja kieleksi).
[/quote]
Siksi saksalla, koska seuraava mahdollisuus saksan opiskeluun on vasta kasiluokalla.
Siis pointtini oli se, että olisi helpompi ollut kun olisi kolmannella kaikki aloittanut enkulla ja neljännelle vasta toinen kieli, joten olisi jo vähän tuntumaa miten ne kielen "menevät päähän".
28
Mun lapsen koulussa(Hki) alkoi kolmannella enkku, vapaaehtoisena ruotsi ja yläasteella saksa ja lukiossa noi kaikki 3 äikän ohella. Lapset oppii hyvin pienenä kieliä joten ekalta jo enkkua ainakin niille jotka haluu opiskella ja tokalta taas uusi kieli. Edellyttää tietysti hallitsee jo suomen.
[quote author="Vierailija" time="06.01.2014 klo 23:59"]Meillä ruotsi alkoi kolmannella, ja A2-kieli viidennellä ja ruotsi seiskalla
[/quote]
Siis englanti kolmannella