Teenkö elämäni virheen? Pääsykokeet vs. ulkomaat

AP, Australiaa kannatan minäkin! Itse olen täällä jo toista vuotta, eli second WH. Rankkaa, mutta äärimmäisen arvokasta aikaa, jota en kyllä vaihtaisi. Silmät auenneet ja maailmankuva avartunut, ja löytänyt itsestäni hyvinkin uusia voimavaroja. Kielitaidosta puhumattakaan.

ja tuuliajolla olen kai minäkin, 27v, sinkku, lapseton ja vain peruskoulun paperit taskussa. Täällä yllätyin, kuinka moni on ihan samassa tilanteessa. Suomessa on hirveä pakko ja painostus saada se ura, mies, okt ja lapset, mieluiten ennen 30 ikävuotta. Täällä yksi paikallinen ystävä naimisissa, muutama seurustelee, muutama lähdössä reppureissaamaan, on kimppakämpissä asuvia kolmekymppisiä sinkkuja.. Kaikki ihmettelevät mun panikointia tulevaisuudesta.

Elämä kantaa kyllä aina. Ja WH on aika ainutlaatuinen mahdollisuus, jota tosiaan ei lopputomiin voi saada. Sinuna lähtisin, etten sitten joskus katuisi. Ja kotiin pääsee aina, jos ei tunnukaan omalta jutulta.

Ja ei, minäkään en ole mikään elämän kovasta koulusta valmistunut laiska, tyhmä ja saamaton elämäntapaluuseri. En vain ole löytänyt omaa alaani. Täällä sekin on jonkinverran kirkastunut, lähinnä loistavat työmahikset rakastamani harrastuksen puitteissa. Suomessa ko. alan pallaus aivan onneton, ja töitä vähän. Mutta jo euroopassa arvostus eri luokkaa.

Mina otin rinkan selkaan ja lahdin ausseihin toihin ja tanne jain.
Loysin miehen,sain vakkari tyopaikan ja nyt sitten lapsenkin. Nyt rupean opiskelemaan lisaa taalla,suunnitelmissa tulevaisuudessa oma yritys.

Ei muuta kuin rinkka selkaan ja menoksi. Katsot mita elama tuo. Opiskella voi muuallakin kuin suomessa,jos niikseen tulee.

Motivaatiosi tekstin perusteella kallistuu ulkomaiden puoleen. Pääsykokeita on suomessa vuodesta toiseen, aussivuosi tulee harvemmin vastaan. Ausseissa tosin yliopistossa opiskelu maksaa ja sinne pitää pyrkiä motivaatiokirjeen kera, toisaalta ilman yliopistoakin opit enkkua, se on sinulle pääoma tulevaisuudessa. Ikäsi ei ole este, ennemmin olisi puoliso perheineen. vielä tuumattuani, niin lue suomen pääsykokeisiin täysillä ja samalla valmistelet ulkomaille lähtöä varasuunnitelma b.nä. Tsemppiä! 

[quote author="Vierailija" time="06.01.2014 klo 15:21"]

Olen lähempänä kolmeakymmentä oleva nuori nainen. Olen opiskellut itselleni ammatin ammattikoulussa ja tehnyt erinäisiä töitä sekä Suomessa että ulkomailla. Mina olen niin sydamen ihminen ja joskus liiankin impulsiivinen. MUTTA en voisi kuvitellakaan tuossa tilanteessa jaavani Suomeen. Ulkomaat aina polttivat minuakin suonissa ja pakko oli lahtea. Tuo on todella ihanan kuuloinen kokemus!!! Mitas jos jotain hienoa tapahtuukin sen vuoden aikana, ja voisit jaada pidempaankin, ehka pysyvasti? Ehka rakkaus tarttuisi sinuakin hihasta!? :)

t. Amerikkaan rakkauden perassa juossut

Niin ja olin muuten itsekin koulutettu, mutta se "polte" voitti :) Good luck

Ulkomailta paluu Suomeen oli shokki ja hiljalleen olen siitä toipunut. Kuitenkin sisälle jäi polte lähteä takaisin töihin ja asumaan jonnekin muualle, kuin jäädä tänne Suomeen. Olen haaveillut pitkään matkustamisesta maailman ympäri, vuodesta (tai ainakin muutamasta kuukaudesta Ausseissa, Uudessa-Seelannissa, sinne kun vielä saisin sen työloma-viisumin). Toisaalta, olen aina ajatellut kouluttautuvani lisää. Amk, ehkä yliopisto. Nyt olen aivan solmussa itseni kanssa ja tuntuu etten osaa päättää mitä haluisin tehdä. Pelkään, että olen liian vanha kohta hakemaan kouluihin ja valmistuttuani olisin lähempänä 35v:tä. Ja en tiedä olenko edes lukuihminen. Pääsykokeisiin luku on niin tahmaisi, kun joskus olen pyrkinyt. 

Toisaalta, Aussi vuosi ja reissaaminen putkeen pidempään on ollut jo vuosia haaveena. Nyt sille ei olisi mitään estettäkään, koska lopetin työt. Kai aluksi sen takia, että voin keskittyä lukemaan pääsykokeisiin koko kevään. Mutta koko syksyn mietin reissamistakin ja nyt en oikein saa mitään aikaan. Kohta pitäisi alkaa lukea, jos kerta luen tai sitten vain lähteä reissuun. 

Antakaa jotain "kylmiä" tottuksia ja vinkkejä, että pääsen tässä eteenpäin... Olen jotenkin ajatellut, että haluisin olla jollain korkeammalla tasolla työelämässä, kuin ihan tavallinen työläinen. Vaan en tiedä onko se vain jokin päähänpinttymä saada joku "hieno" koulutus. Vai palaanko Aussilan ja reissun jälkeen maahan, jossa olin aikaisemmin töissä ja missä tienasin ihan mukavasti tavan amiskin.

[/quote]

Siis nyt tuo edellinen meni ihan sekaisin minulla. Tarkoitus oli sanoa, ja lyhennettyna, etta lahtisin ilmanmuuta! Kuulostaa upealta mahdollisuudelta, ja mita jos jotain hienoa tapahtuu vuoden aikana ja voitkin jaada pysyvasti? ulkomaat polttivat suonissa minua myos. Tanne sitten jainkin :) Good luck. Anna sydamen vieda!!

No mikset hae ausseihin opiskelemaan?

[quote author="Vierailija" time="14.01.2014 klo 00:18"]

No mikset hae ausseihin opiskelemaan?

[/quote] Koska itse paadyin Amerikkaan. Olen 34 vuotias neljan lapsen aiti. Kylla mina viela kouluun menen mutta Amerikassa. Pointtini oli etta ulkomaat polttivat suonissa, lahdin, ja tanne Amerikkaan jain. En ole koskaan katunut

Lahde ihmeessa Australiaan! Tanne et saa enaa sita Working Holiday viisumia jos olet yli 30v. 

Ystäväni lähti muutama vuosi sitten Aasiaan kevääksi reppureissaamaan itsekseen ja otti pääsykoekirjat mukaan. Makoili päivät rannalla ja pänttäsi kirjoja, pääsi kouluun sisään. Kyllä sen pääsykokeisiinlukuajan voi kivastikin käyttää :)

AP: Miten ihmeessä kuvittelet jaksavasi niitä tulevia vuosia siellä koulussa (yliopistossa?) jos et nyt jaksa edes lukea sen vertaa että pääsisit sisään. Se luku-urakka on kuule opintojen aikana paljon suurempia kuin niitä ennen.

Tai miten kuvittelet jaksavasi työelämässä. Ainakin akateemisella puolella tämä työ on edelleen hyvin paljon lukemista, raporttien kirjoittamista, pysymistä ajantasalla oman alan eri kehistyssuunnista..

Eli mene ihmeessä ulkomaille, tai tee mitä tahansa mihin sinulla on motivaatiota. On aivan turha opiskella sen vuoksi että ystävät valmistuvat ammatteihin jotka kuulostavat hienolta. Ja tekstistäsi päätellen motivaatiosi tai kiinnostuksesi ei ole muutenkaan riittävän korkea tuohon opiskeluun tai sen jälkeiseen ammattiin. Ja se on ihan ok se, ei meidän kaikkien tarvitsekaan olla samanlaisia. Jokainen valitsemme oman polkumme. “When writing your life’s story, don’t let someone else hold the pen”.

Sanoit että haluamallesi alalle on "keskitasoa" vaikeus ja sisään pääsy... Tarkoitatko jotain sisäänpääsyprosentteja vai miten ajattelit että olisi keskitasoa? jos et siis halua kertoa mitkä opinnot kyseessä? on kato paljon eroja joita pelkät sisäänpääsyprosentit ei kerro

kuulostat kolmikymppiseksi todella päättämättömältä;

vanha koulutus/ammatti ei kiinnosta, uuttaa pääsykoetta et jaksaisi, ulkomaille tekisi mieli, mutta ehkei sittenkään, ei ilmeisesti parisuhdetta eikä lapsia suunnitelmissa? Onko sinulla omaisuutta, asuntoa?

kolmikymppisenä nimittäin ihmisellä alkaa vaan jo olla "aikuiselämää" varten jo kaikennäköistä. Kolmekymmentä vuotiaana minulla oli paperit korkeakoulusta, hyvinpalkattu vakituinen työpaikka, omistusasunto, olin naimisissa ja ensimmäinen lapsi oli syntynyt (ei tärkeysjärjestyksessä ;)). Ei kaikilla tarvitse olla näin, mutta kyllä mua hieman kauhistuttaisi tuollainen...tuuliajo? Päättämättömyys?

kuulostat kolmikymppiseksi todella päättämättömältä;

vanha koulutus/ammatti ei kiinnosta, uuttaa pääsykoetta et jaksaisi, ulkomaille tekisi mieli, mutta ehkei sittenkään, ei ilmeisesti parisuhdetta eikä lapsia suunnitelmissa? Onko sinulla omaisuutta, asuntoa?

kolmikymppisenä nimittäin ihmisellä alkaa vaan jo olla "aikuiselämää" varten jo kaikennäköistä. Kolmekymmentä vuotiaana minulla oli paperit korkeakoulusta, hyvinpalkattu vakituinen työpaikka, omistusasunto, olin naimisissa ja ensimmäinen lapsi oli syntynyt (ei tärkeysjärjestyksessä ;)). Ei kaikilla tarvitse olla näin, mutta kyllä mua hieman kauhistuttaisi tuollainen...tuuliajo? Päättämättömyys?

Olet oikeasti tainnut jo päättää, että haluat ulkomaille. Nyt etsit uskonvahvistusta. Hyvä niin, koska pääsykokeisiin ei kannata lukea vasemmalla kädellä: ei pääse sisään ja sitten vain harmittaa. Vietä kiva vuosi Australiassa. Siellä saat etäisyyttä asioihin ja voit miettiä, mitä oikein haluat isona.