Mihin katosivat yksinkertaiset, työpaikalla opittavat työtehtävät, jotka eivät edellytä tutkintoa?

Vierailija kirjoitti:

Tähän on tosiaan tilanne Suomessa mennyt.  Yksikin nainen valitteli televisiossa ettei häntä otettu vapaaehtoiseksi päiväkotiin laittamaan lapsille voileipiä, kun ei ollut tutkintotodistusta.  Kyllä ihmettelin, että taas tuhlaaja-Suomessa tapahtuu!

Päiväkotihenkilöstöstä on ihan säädetty kelpoisuusvaatimukset. Alin kelpoisuus on lähihoitajan, joten rima ei valtavan korkealla ole. 

Hakeuduin akateemisena työttömänä kauppaan töihin ja kyllä mä ainakin opin koko homman siellä paikan päällä, ei mitenkään liity ainakaan mun tutkintoon.

Ja onhan nykyään oppisopimushommia vaikka mitä jos viitsii etsiä. Eikö ne ole vähän sama asia mutta tuloksena myös se tutkinto (ei tosin välttämättä työpaikkaa lopulta).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tähän on tosiaan tilanne Suomessa mennyt.  Yksikin nainen valitteli televisiossa ettei häntä otettu vapaaehtoiseksi päiväkotiin laittamaan lapsille voileipiä, kun ei ollut tutkintotodistusta.  Kyllä ihmettelin, että taas tuhlaaja-Suomessa tapahtuu!

Päiväkotihenkilöstöstä on ihan säädetty kelpoisuusvaatimukset. Alin kelpoisuus on lähihoitajan, joten rima ei valtavan korkealla ole. 

Juuri tätä ketjun aloittaja taisi tarkoittaakin: voileipiäkään ei pääse väsäämään ilman tutkintotodistusta.  Mihin tässä maailmassa vielä päädytäänkään?

Merkittävämpi kysymys on se, mihin ylipäätään katosivat työpaikat.  Ja se, onko niitä jossakin vaiheessa taas ehkä tarjolla.

1990-luvun laman aikaan työttömiksi jääneitä ihmisiä alettiin uudelleenkouluttaa. Esim 1980-luvulla ihan vain sairaalan työhönottoon lampsimalla pääsin sairaala-apulaiseksi. Ei siihen hommaan ollut olemassakaan mitään koulutusta vaan työ opittiin työpaikalla. Laman aikana syntyi laitoshuoltajan koulutus ja laman jälkeen sitten palkattiin sairaala-apulaiseksi mieluummin laitoshuoltajan tutkinnon suorittanut kuin ilman tutkintoa oleva. Moneen työtehtävään on laman jälkeenkin alettu kouluttaa. Omalla liikunatavammaisella lapsellani oli aikoinaan päiväkodissa ja koulussa avustajia. Nämä olivat yleensä välivuotta viettäviä nuoria. Nykyisin on olemassa koulunkäyntiavustajan tutkinto, joka vaaditaan avustajilta. 

Ne katosivat osittain ihan byrokratian rattaisiin.  Tulevaan työpaikkaan ei enää mennä vain kadulta sisään ex tempore. Eihän missään enää kadulla liikkuessa näe ikkunoissa "se-ja-se saa paikan" -kylttejä, jotka taisivat olla yleisiä vielä 1960-luvulla. Kaikki on tehty niin viralliseksi, hitaaksi ja kankeaksi hakemuksineen ja todistusvaatimuksineen.

Kiittäkää demareita ja tempputyöllistämistä. ☹ Heidän etunsa on se, että kansa pysyy kurjana, jotta heillä riittää äänestäjiä. Jos kansa vaurastuisi oikeasti, kukaan ei enää äänestäisi vasemmistoa.