Keskiluokkainen, lapseton, kaupunkilainen elämäntyyli

Miksi joku kuvaa elämäntyyliään tällä palstalla, jos välittää jotain noista peukutuksista?

Keskiluokkaiseen lapsettomuuteen kuuluu olennaisesti vapaus ja kyky (s.o. sekä aineelliset että henkiset resurssit on olemassa) valita itse oma elämäntyylinsä. Omaan tyyliini tuo lisänsä se että olen myös keski-ikäinen, mikä on osaltaan vapauttanut näkemään asioiden suhteellisuutta yhden ihmisen elinkaaressa ja maailmankaikkeudessa.

Elän trendittömästi, pyrin kestävään ja hyvään laatuun, en mieti mitä "muut ajattelevat" enkä tuomitse muita. Pyrin tietoisestikin irroittautumaan auktoriteeteista ja säännöistä, vaikka olen huomannut, että ihan perusluonteeseeni kuuluu tietynlainen vapaus toisella tavalla kuin työväenluokkaisesta taustasta tulevalla ystävälläni, jolle normit ja säännöt ovat tärkeitä ja niistä poikkeaminen tuottaa suurta tuskaa. 

Asun laadukkaasti omistusasunnossa kantakaupungissa yli satavuotiaassa arvotalossa, rakastan vaatimatonta metsämökkipaikkaani järven rannalla (keski-ikäisyyden merkki luultavasti) ja omistan pienen henkilöauton mökkimatkoja varten.

Osaan laiskotella, koska viihdyn omien ajatusteni kanssa ja pidän tärkeänä sitä että ehdin myös laiskotella vapaa-ajallani.  Suurin ristiriita elämässäni on se, että minulla ei ole mielestäni riittävästi vapaa-aikaa.

En tiedä olenko oikea vastaamaan koska meillä on ns. yläluokkainen lapseton tyyli hieman kauempana keskustasta koska arvostamme omaa taloamme ja merenrantatonttiamme täällä Espoossa parhaimmalla paikalla. Shoppailemme laatutuotteita niin vaatteissa, sisustuksessa kuin kulkuneuvoissa, matkustamme hyviin kohteisiin, syömme maailman parhaissa ravintoloissa, sijoitamme taiteeseen, käymme konserteissa.