Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

En tule enää mustasukkaisuuteni kanssa toimeen

Vierailija
09.10.2020 |

Olen ollut naimisissa puolisoni kanssa kohta 20 vuotta. Ja ihan vasta viime vuosina olen alkanut tuntea ihan hirvittävää mustasukkaisuutta mutta siten, että pyrin olemaan ilmaisematta tätä puolisolleni. En estä häntä menemästä ja tekemästä, mutta veitsi kiertyy vatsassani joka kerta kun hän sitten menee ja tekee. Olen siinä käsityksessä, että tunteeni syntyy aiheettomasti, eikä minulla ole mitään syytä epäillä häntä mistään. Mutta epäilen silti ja olen välillä aika pisteliäs, kun hän järjestelee menemisiään. Tarvitsenko terapiaa, vai mikä tähän nyt avuksi? Tämä tunne on aika tuhoava ja olen moneen kertaan esimerkiksi ajatellut jättäväni hänet, ihan jotta hän ei jättäisi minua. Ja tiedän, ettei tässä ole mitään järkeä.

Kommentit (7)

Vierailija
1/7 |
09.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos tuo tunne on tullut hiljattain ilman mitään syytä, voi se johtua intuitiosta.

Vierailija
2/7 |
09.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jätä se sika!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/7 |
09.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jos tuo tunne on tullut hiljattain ilman mitään syytä, voi se johtua intuitiosta.

Joo, miehen vika. Silloinkin, kun naisen tunteet tulevat ILMAN MITÄÄN SYYTÄ.  :D

AV, älä ikinä muutu <3

Vierailija
4/7 |
09.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jos tuo tunne on tullut hiljattain ilman mitään syytä, voi se johtua intuitiosta.

Hyvä huomio.

Vierailija
5/7 |
09.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Terapiasta saat avun.

Vierailija
6/7 |
09.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Muistathan aina, että ei järvi soutamalla kulu :-)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/7 |
09.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Me olemme aika perhekeskeisiä ihmisiä ja olen yrittänyt järkeillä mistä tunteeni oikein johtuvat. Ainoa muutos, joka viime aikoina on tapahtunut, on esikoisen muuttaminen omilleen. Kuopus asuu vielä kotona. Mustasukkaisuuteni on lähinnä ehkä pelkoa ja siksi olen ajatellut, että pesän tyhjeneminen on laukaissut minussa näitä uusia tunteita. Ongelma on tosiaan se, että tunne on hirvittävän intensiivinen ja yllyttää minua reagoimaan tavalla, joka epäilemättä johtaisi avioliiton päättymiseen.

Ap