Vieraat perui illan. Onpa pirun nolo tunne.

Tommonen varmasti harmittaa... Miksi nykyään ihmiset ovat niin töykeitä toisilleen.

Minäkin olisin halunnut nähdä ystäviäni mutta kukaan ei kutsunut mukaan illanviettoihinsa tai sopineet kanssani mitään koska minulla on ulkomaalainen mies.

Mies puhuu ihan suomea ja on koulutettu ja työssä käyvä, sosiaalinen.

Mutta nähtävästi se rasismi on edelleen olemassa. Ei haluta nähdä ulkomaalaista.

Joten oltiin sitten kotona kaksisteen :( Muuten kyllä minun seura kelpaa mutta ei jos mies on mukana, muilla on tietysti miehet aina mukana

Joo. Näin kävi kerran. Kävi ilmi että mies, ystäväni, oli alkoholisti. Oli sitten mennyt tilanne ihan yli. Yllätti kaikki paitsi tietenkin viestin välittänyt avopuoliso.

Siispä - tilanne voi olla mikä tahansa, ole ensin empaattinen ja vasta sitten suuttunut.

Olen juonut pari lasillista ja olen itse nyt tunteellisempi kuin muuten. Normaalisti olisi suositellut jotain ihan muuta. Tai ehkä en, mutta nyt voi olla kuitenkin ymmärryksen aika. Sillä voit voittaa ikuisen syvän ystävyyden. Tai jos et, ainakin itseltäsi itsellesi Paremman Ihmisen Arvomerkin tälle vuodelle (jota on enää 364 päivää jäljellä, mutta ihan hyvä saavutus noin ekana päivänä).

Mä olen kyllä niin tunnollinen kylään kutsuttu, että en kehtais perua edes aiheellisista syistä. Vaikka kuulisin mieheni pettävän, psyykkaisin varmaan itseni selviämään muutaman tunnin kyläilystä. Menisin vaikka ilman miestä, jos hän ei haluaisi lähteä mukaan.

Joku paha sairaus (mahatauti) tai oma keskenmeno tai joutuminen sairaalahoitoon toki estäisi menemästä, mutta silloin varmaan kertoisin suoraan syyn, jotta kutsuja ymmärtäisi.

Pystyn kuvittelemaan ap:n fiilikset tänään. Varmaan sellainen sekoitus harmistusta, ymmärrystä, vitutusta, epäuskoisuutta, vainoharhaisuutta, epäilyksiä, nolotusta, alemmuudentunnetta, neuvottomuutta että mitäs nyt.. Toivottavasti ilta kääntyi kuitenkin paremmaksi ja vuosi vaihtui mukavissa merkeissä.

[quote author="Vierailija" time="31.12.2013 klo 17:24"]

Piti tulla tuttavapariskunnan meille klo.18. Ruokaa olen tehnyt jo aamusta alkaen ja katoin jo pöytääkin. Nainen soitti reilu puolituntia sitten että tuli "henkilökohtainen" este. Mitenkä tuli vaan heti tunne, että heille oli tullut parempi tarjous. Onpa kurja ja nolo tilanne. Rahaakin meni n.100e parempiin tarjottaviin + 70e viineihin. Nyt kyllä Vit...ttaa ihan oikeasti  Enpä kutsu heitä enään.

[/quote]

Syötit sitten nakit ja perunamuussin koiralle.

Meille tehtiin päinvastoin. Kaveri kutsui jo ennen joulua uudeksivuodeksi heille, joten en sitten järjestänyt mitään muuta ohjelmaa. Toissapäivänä sitten soittelin tämän ystäväni kanssa ja hän pyyteli lähtemään puistoon. Meillä nuorimmainen oli valvottanut edellisenä yönä ja ilmoitin, että nyt emme millään jaksa. Ystäväni tietää, että tämä meidän kuopus saattaa valvottaa esim. 00-05. Ystäväni lopetti puhelun aika lyhyeen ja sanoi vielä lopuksi, että nähdään sitten ensi vuonna. Meidän uusi vuosi vietettiin sitten ihan oman perheen kesken, kun en kehdannut enää aatonaattona ketään kysellä seuraksi.

Minä en pidä kylässä puhelimessa ääniä. Olen kai vanhanaikainen, mutta minusta on epäkohteliasta puhua puhelimessa - jos ei sitten ole niin, että pitää olla kotona tai hoidossa olevien lasten takia puhelimen päässä. Mutta en vastaa kyllä illanvietossa tai kylässä puhelimeen kavereille. Suurin osa tutuistani, sukulaisita ja kavereista on samanlaisia. 

mitä puolituttuja te oikein pyydätte kylään, kun noin voi perua?

Ystävät tuo vaikka sen vatsatautisen muksunsa mukanaan. Hänelle jaffaa!

[quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 01:18"]

Ap, tiedän tunteen. Itselläni oli kerran eräs kaveri kyläilemässä. Kesken kahvittelun hänellä soi kännykkä ja hän vastasi siihen kuulteni. Selitti soittajalle, että "Voi harmi, kun ehdin jo tulla tänne X:lle, ois ollut niin kiva nähdä sua!" Pikkuisen tuli kyllä nolo ja surullinenkin olo... En olis ikinä itse kehdannut sanoa kaverini kuullen noin. Että toinen on kuin joku hätävara vain.

[/quote]

Aihetta sivuten:  Meiltä on mieheni vanhempien kotiin 850km, joten aina mennään yökylään ja ilmoitetaan vierailustamme ainakin 2 viikkoa etukäteen. Kerran olimme saapuneet sinne myöhään illalla (kuten aina). Seuraavana aamuna appiukko soitti itse jonnekin "me oltais tultu kauhen mielellämme, mutta kun tuo nuorempi poika perheineen tuli kylään". Siis halusi selvästi viestittää meille, että tultiin sopimattomaan aikaan ja jotain parempaa meni sivu suun. Muutenhan olisi soittanut jo aiemmin. Ja miksei sanonut meille, ettei vierailuajankohta ole sopiva?

[quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 01:47"]

Meidänkin piti mennä perjantai-iltana kaverien mökille grillaamaan. Se kuitenkin peruttiin ja kutsuttiin pyhänä päiväkahveille. Ilmeisesti ilmaantui kivempaa grillausseuraa.

[/quote]

Kylläpäs nyt oli valaiseva esimerkki... Pitäisikö tämän perusteella tuntea sympatiaa, kun ei yhtään tiedä, mitä jutun taustalla on? 

Et edes kerro, menittekö sitten lauantaina kahveille. Ei olisi ainakaan kannattanut mennä, jos noin katkeria olette.

Voisin keksiä montakin syytä, miksi grillaus peruttiin, mutta ilmeisesti teillä ei ole tapana keskustella mistään, vaan heti vaan ajattelette pahinta ja ilkeintä.

Ap:n aloituksessa ihmettelen nolo-sanan käyttöä. Mitä noloa tuossa nyt oli ja kenelle? Noloa teillekö, kun ette voi FB:ssä kertoa juhlistanne? Tuskin tuttunne mitään noloutta tuntevat.

[quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 00:38"]

Nykyään on jotenkin niin helppo vaan skipata jutut, jos kivempaa tulee eteen. Niin monta kertaa koettu ja nähty ( kiva kun tulit 150 km asti kattomaan mun vauvaa, no mä meenkin työkavereiden kanssa syömään- harmi ehkä joku toinen kerta...) rupee väistämättä ajatteleen pahinta. Miksi ihmiset on nykyään niin välinpitämättömiä että oikeat ja todelliset syyt ei tunnu enää uskottavilta?

[/quote]

mun entinen ystävä teki saman tempun. Ajettiin 200 km heille kylään, oli sovittu aikaisemmin. Puhuttiin laitetaan sauna päälle, heillä on upea 8-kulmainen sauna, ostettu kunnon tuliaiset ja tultiin pihalle, kukaan ei ollut kotona. Soitin ja olivat kylässä. Antoivat osoitteen, mentiin sinne, oltiin pihassa 15 min ja "ystävä" sanoi pitää varmaan mennä sisälle, oli kiva nähdä ja hyvää kotimatkaa.

Oli vuosia tehnyt pieniä ohareita, tämä oli ehdottomasti kaikkein paras ja tämän jälkeen en ole ottanut häneen mitään yhteyttä. Ja niin ikävältä kun se kuulostaakin, ei myös sieltä ole tullut yhteydenottoja, eli ystävyys oli täysin 1puolista.

Mistä ihmeestä sinä tiedät, että se johtuu miehestäsi? Aika nopea yleistys. Minunkin kaverini on mies, joka on ulkomaalainen ja osaa suomea ja on vaikka mitä, mutta emme me sen takia jätä heitä kutsumatta, vaan koska heidän kakarallaan ei ole mitään kuria. Ei siinä ulkomaalaisuus paina yhtään.

[quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 02:48"]

Tommonen varmasti harmittaa... Miksi nykyään ihmiset ovat niin töykeitä toisilleen.

Minäkin olisin halunnut nähdä ystäviäni mutta kukaan ei kutsunut mukaan illanviettoihinsa tai sopineet kanssani mitään koska minulla on ulkomaalainen mies.

Mies puhuu ihan suomea ja on koulutettu ja työssä käyvä, sosiaalinen.

Mutta nähtävästi se rasismi on edelleen olemassa. Ei haluta nähdä ulkomaalaista.

Joten oltiin sitten kotona kaksisteen :( Muuten kyllä minun seura kelpaa mutta ei jos mies on mukana, muilla on tietysti miehet aina mukana

[/quote]

[quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 11:16"][quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 01:18"]

Ap, tiedän tunteen. Itselläni oli kerran eräs kaveri kyläilemässä. Kesken kahvittelun hänellä soi kännykkä ja hän vastasi siihen kuulteni. Selitti soittajalle, että "Voi harmi, kun ehdin jo tulla tänne X:lle, ois ollut niin kiva nähdä sua!" Pikkuisen tuli kyllä nolo ja surullinenkin olo... En olis ikinä itse kehdannut sanoa kaverini kuullen noin. Että toinen on kuin joku hätävara vain.

[/quote]

Aihetta sivuten:  Meiltä on mieheni vanhempien kotiin 850km, joten aina mennään yökylään ja ilmoitetaan vierailustamme ainakin 2 viikkoa etukäteen. Kerran olimme saapuneet sinne myöhään illalla (kuten aina). Seuraavana aamuna appiukko soitti itse jonnekin "me oltais tultu kauhen mielellämme, mutta kun tuo nuorempi poika perheineen tuli kylään". Siis halusi selvästi viestittää meille, että tultiin sopimattomaan aikaan ja jotain parempaa meni sivu suun. Muutenhan olisi soittanut jo aiemmin. Ja miksei sanonut meille, ettei vierailuajankohta ole sopiva?

[/quote]

Tuosta ei kannata suuttua. Ei ole tarkoittanut että olette väärään aikaan siellä jne. Kait ymmärrät että eri paikoissa on erilainen tyyli puhua?

Minä sanon monesti noin, mutta täällä se ei olekaan kauhea lause. Kerrotaan kohteliaasti että seura olisi kyllä kelvannut mutta nyt ei ehdi.

Eikä kannata alkaa pauhaamaan että eikö voisi sanoa niin ja niin. Tällä suunnalla noin puhutaan, ei kannata repiä pelihousuja sen takia :)

[quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 11:16"]

[quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 01:18"]

Ap, tiedän tunteen. Itselläni oli kerran eräs kaveri kyläilemässä. Kesken kahvittelun hänellä soi kännykkä ja hän vastasi siihen kuulteni. Selitti soittajalle, että "Voi harmi, kun ehdin jo tulla tänne X:lle, ois ollut niin kiva nähdä sua!" Pikkuisen tuli kyllä nolo ja surullinenkin olo... En olis ikinä itse kehdannut sanoa kaverini kuullen noin. Että toinen on kuin joku hätävara vain.

[/quote]

Aihetta sivuten:  Meiltä on mieheni vanhempien kotiin 850km, joten aina mennään yökylään ja ilmoitetaan vierailustamme ainakin 2 viikkoa etukäteen. Kerran olimme saapuneet sinne myöhään illalla (kuten aina). Seuraavana aamuna appiukko soitti itse jonnekin "me oltais tultu kauhen mielellämme, mutta kun tuo nuorempi poika perheineen tuli kylään". Siis halusi selvästi viestittää meille, että tultiin sopimattomaan aikaan ja jotain parempaa meni sivu suun. Muutenhan olisi soittanut jo aiemmin. Ja miksei sanonut meille, ettei vierailuajankohta ole sopiva?

[/quote]

eeiei tuo on vaan vanhempien ihmisten kohteliaisuutta ja tuollain me puhutaan pohjosessa. Olen varma että appivanhempasi asuvat pohjoisessa. Älä huoli :)

[quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 12:04"]

[quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 11:16"]

[quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 01:18"]

Ap, tiedän tunteen. Itselläni oli kerran eräs kaveri kyläilemässä. Kesken kahvittelun hänellä soi kännykkä ja hän vastasi siihen kuulteni. Selitti soittajalle, että "Voi harmi, kun ehdin jo tulla tänne X:lle, ois ollut niin kiva nähdä sua!" Pikkuisen tuli kyllä nolo ja surullinenkin olo... En olis ikinä itse kehdannut sanoa kaverini kuullen noin. Että toinen on kuin joku hätävara vain.

[/quote]

Aihetta sivuten:  Meiltä on mieheni vanhempien kotiin 850km, joten aina mennään yökylään ja ilmoitetaan vierailustamme ainakin 2 viikkoa etukäteen. Kerran olimme saapuneet sinne myöhään illalla (kuten aina). Seuraavana aamuna appiukko soitti itse jonnekin "me oltais tultu kauhen mielellämme, mutta kun tuo nuorempi poika perheineen tuli kylään". Siis halusi selvästi viestittää meille, että tultiin sopimattomaan aikaan ja jotain parempaa meni sivu suun. Muutenhan olisi soittanut jo aiemmin. Ja miksei sanonut meille, ettei vierailuajankohta ole sopiva?

[/quote]

eeiei tuo on vaan vanhempien ihmisten kohteliaisuutta ja tuollain me puhutaan pohjosessa. Olen varma että appivanhempasi asuvat pohjoisessa. Älä huoli :)

[/quote]

HEI

Nyt ei ollut kyse puhetyylistä vaan soittoajankohdasta!

Miksi puhelu piti soittaa meidän kuullen kun sen olisi voinut soittaa jo edellispäivänä, kun emme olleet kuulemassa? Este eli meidän tulemisemmehan oli tiedossa jo pari viikkoa.

Ja siis appiukko nimenomaan soitti ITSE jollekulle.

[quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 12:10"][quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 12:04"]

[quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 11:16"]

[quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 01:18"]

Ap, tiedän tunteen. Itselläni oli kerran eräs kaveri kyläilemässä. Kesken kahvittelun hänellä soi kännykkä ja hän vastasi siihen kuulteni. Selitti soittajalle, että "Voi harmi, kun ehdin jo tulla tänne X:lle, ois ollut niin kiva nähdä sua!" Pikkuisen tuli kyllä nolo ja surullinenkin olo... En olis ikinä itse kehdannut sanoa kaverini kuullen noin. Että toinen on kuin joku hätävara vain.

[/quote]

Aihetta sivuten:  Meiltä on mieheni vanhempien kotiin 850km, joten aina mennään yökylään ja ilmoitetaan vierailustamme ainakin 2 viikkoa etukäteen. Kerran olimme saapuneet sinne myöhään illalla (kuten aina). Seuraavana aamuna appiukko soitti itse jonnekin "me oltais tultu kauhen mielellämme, mutta kun tuo nuorempi poika perheineen tuli kylään". Siis halusi selvästi viestittää meille, että tultiin sopimattomaan aikaan ja jotain parempaa meni sivu suun. Muutenhan olisi soittanut jo aiemmin. Ja miksei sanonut meille, ettei vierailuajankohta ole sopiva?

[/quote]

eeiei tuo on vaan vanhempien ihmisten kohteliaisuutta ja tuollain me puhutaan pohjosessa. Olen varma että appivanhempasi asuvat pohjoisessa. Älä huoli :)

[/quote]

HEI

Nyt ei ollut kyse puhetyylistä vaan soittoajankohdasta!

Miksi puhelu piti soittaa meidän kuullen kun sen olisi voinut soittaa jo edellispäivänä, kun emme olleet kuulemassa? Este eli meidän tulemisemmehan oli tiedossa jo pari viikkoa.

Ja siis appiukko nimenomaan soitti ITSE jollekulle.

[/quote]

Älä ota kaikkea vakavasti. On voinut unohtaa keskustelleensa vierailusta plää plää. Ja aloittiko puhelum suoraan tuolla lauseella?

Minusta tuntuu että olet ylireagoinut.

Voi harmi ap :( Meille ei ole käynyt aivan noin, mutta voin kyllä hyvin samaistua tilanteeseen ja tuntea pettymyksen. Mutta älä sinä suotta ole noloissasi, se on peruneen pariskunnan tehtävä.

Meillekin on peruutuksia tullut milloin milläkin syyllä, mutta sentään päivän varoitusajalla. Joskus silti olen jo ehtinyt kaupassa käydä ja siivoukset hoitaa. Eihän se kivaa ole varsinkaan juhlapäivinä kun käytännössä kaikilla muilla on sitten jo muuta sovittuna ja menee omat suunnitelmat ihan pilalle.

Muista kuitenkin, että henk. koht. syy voi oikeastikin olla jotain ylitsepääsemätöntä. Tietysti voi olla vain hätäpäissäänkin keksitty selitys perumiselle. Me jouduimme kerran perumaan juurikin uudenvuoden juhliin osallistumisen (onneksi oli toinenkin pariskunta kutsuttu!) kun sain keskenmenon samana iltapäivänä. Raskaus oli vielä hoidoilla alkanut ja siksikin niin musertava kun yritystä oli takana useampi vuosi. En mitenkään olisi saanut itseäni koottua juhlakuntoon, eikä kyllä mieskään. Enkä halunnut lähteä sinne istumaan vessaan kun ei vuodostakaan voi etukäteen tietää miten kamalaksi yltyy. Silloin mies soitti ja perui osallistumisen, mutta hermostuksissaan söpersi vain jotain sekalaista että olen kipeä ja nyt on vähän huono tilanne jne. Kuulin puhelun ja eihän se kovin uskottavalta kuulostanut, mutta en jaksanut perään soitella. Vasta ehkä kuukautta myöhemmin sain koottua itseni soittamaan kaverille ja kerroin totuuden. Kyllähän hän silloin ymmärsi, mutta sanoi kyllä heidän vähän ihmetelleen. No, onneksi soitin ja kerroin, ei jäänyt paska maku suuhun kun tiesivät, että perumiselle oli ihan kunnon syy.

Ehkä tuolla pariskunnalla oikeasti on joku kriitilanne tällä hetkellä. Pidä ainakin mieli avoimena äläkä vielä kuoppaa ystävyyttä. Luulisi, että he kyllä joskus voisivat hieman tarkemmin selittää käytöstään.

Musta vanhemmat ihmiset, siis 60 ja yli, ovat varsin pääsäänöisesti töykeäkäytöksisiä ja ylimielisiä. Olen ollut kaupassa töissä 14 vuotta ja he ovat juuri niitä jotka pilaavat päivän loukkauksilla ja valituksilla/joustamattomuudella. Aivan kuin olisi lupa arvostella myyjän ulkonäköä, vanhempia, ihan mitä tahansa.

[quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 12:18"]

Musta vanhemmat ihmiset, siis 60 ja yli, ovat varsin pääsäänöisesti töykeäkäytöksisiä ja ylimielisiä. Olen ollut kaupassa töissä 14 vuotta ja he ovat juuri niitä jotka pilaavat päivän loukkauksilla ja valituksilla/joustamattomuudella. Aivan kuin olisi lupa arvostella myyjän ulkonäköä, vanhempia, ihan mitä tahansa.

[/quote]

Onpa kummallista. Juuri eilen/toissapäivänä oli ketju, jossa moitittiin nimenomaan keski-ikäisiä naisia töykeiksi mutta todettiin, että nuoret ja eläkeikäiset ovat oikeita herranterttuja, mitä tulee kauppakäytökseen.

Me kutsuttiin kerran ystäviä syömään. Pari tuntia ennen mieheni paljasti, että oli pettänyt minua. Oli pakko perua kutsut. Ja syytä en halunnut kertoa.

onneks mulla ei ole kavereita, niin ei tule ohareita..