Ihmettelen näitä av mammojen omia lakeja, jotka
menevät ihan oikeista laistakin edelle. Nyt jankutetaan tuosta koeajasta. Lain mukaan koeaikana ei voi irtisanoa eikä irtisanoutua ihan mistä syystä tahansa. Siis syy on oltava ja se täytyy olla todellinen ja hyväksyttävä syy. Jokin aika sitten joku väitti, ettei sellaista lakia tarvitse noudattaa että lasta sijoitettaessa ensin täytyy lapsen sukulaiset ja muut läheiset kartoittaa ja vasta sitten sijoitetaan muualle. Tämäkin on laissa ja sitä noudatetaan ja on noudatettava. Jotain muutakin on joskus tullut esille. Ei lait ole sellaisia että niitä voi olla noudattamatta työpaikoilla.
Kommentit (11)
eli pelkän perusteen koeajasta. Sopimattomuus työhön täytyy perustella. Miksi ei sovi työhön, mitä työntekijä tekee väärin. Eli pelkkä sopimattomuus työhön ei ole laillinen syy irtisanomiseen, jollei sitä voida pitävästi todistaa.
Työnantaja ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa työntekijöitä eri asemaan iän, terveydentilan, vammaisuuden, kansallisen tai etnisen alkuperän, kansalaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen, kielen, uskonnon, mielipiteen, vakaumuksen, perhesuhteiden, ammattiyhdistystoiminnan, poliittisen toiminnan tai muun näihin verrattavan seikan vuoksi. Sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellosta säädetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/1986). Siitä, mitä syrjinnän käsitteellä tarkoitetaan, vastatoimien kiellosta ja todistustaakasta syrjintäasiaa käsiteltäessä säädetään yhdenvertaisuuslaissa (21/2004). (20.1.2004/23)
Tuossa ovat syrjintäsyyt, joihin on aika turha vedota, elleivät ne tule koeaikana vasta tietoon työnantajalle. On aika turha väittää esimerkiksi että koeaika purettiin sukupuolen tai iän vuoksi, koska ne olivat työnantajalla kyllä varmasti tiedossa jo ennen palkkaamista. Mitä tulee koeajan tarkoitukseen nähden repäasialliseen syyhyn, niin se olisi enmmän sen tyyppinen, että työntekijä ei suostunutkaan pomon lähentelyihin pikkujouluissa kuin esimerkiksi sellainen aika epämääräinen syy, että ei ole sopeutunut työyhteisöön, ei ole sopiva asiakaspalveluun tms.
Lisäksi on hyvin epätodennäköistä, että kukaan olisi niin täydellinen työntekijä, että ei tekisi joitain osoitettavissa olevia mokia neljässä kuukaudessa. Olen itse päättänyt erään alaiseni työsuhteen purkamisesta aikanaan ihan vain sillä perusteella, että oli harvinaisen rasittava tyttölapsi ja aiheutti vakavaa ketutuskäyrän nousua työtovereissaan. Työssä olisi periaatteessa voinut olla vaikka hyväkin, mutta ei häntä kukaan jaksanut katsella. Hän tyytyi hyvin ympäripyöreisiin syihin, mutta toki olin turvannut selustani työhön sopimattomuutta tukevilla perusteilla. Ja kun hän ei ollut raskaana tms., ei ollut edes mitään syytä epäillä, että perusteet olisivat olleet laittomia. Samalla suorituksella ei kuitenkaan olisi rehellisesti sanottuna purettu sopimusta, jos asenne ja luonne olisi ollut toinen.
Mutta se on todellakin työntekijästä kiinni, nostaako jutun. Monikaan ei viitsi. Itse ehkä haluaisin perustelun irtisanomiseen, mutta jos heti alussa tuntuisi etteivät kemia luista työnantajan kanssa, varmaankin ihan vapaaehtoisesti lähtisin ko paikasta.
Lähdin kesken määräaikaisen työsuhteen, mutta onneksi esimies ei tiennyt, että siihen ei olis tarvinnut suostua.
Kyseinen henkilö ei sopeutunut työyhteisöön eikä sopinut tiimityöskentelyyn, jota työ vaati. Tuskinpa olisi laiton syy, mutta aika harvoinhan näitä oikeuteen saatikka korkeimpaan viedään, joten vaikea tietysti sanoa missä näissä asioissa menee raja. Pointti on kuitenkin siinä, että sopimattomuus työhön ei vaadi sellaisia rikkeitä, joita jo varoitusten antaminen (ja sitä kautta irtisanominen) vaatii.
Mutta se on todellakin työntekijästä kiinni, nostaako jutun. Monikaan ei viitsi. Itse ehkä haluaisin perustelun irtisanomiseen, mutta jos heti alussa tuntuisi etteivät kemia luista työnantajan kanssa, varmaankin ihan vapaaehtoisesti lähtisin ko paikasta.
asiahan olisi ihan selvä. Ei sopimattomuus työhön vaadi rikkeitä, mutta kyllä ne syyt on kuitenkin oltava pätevämpiä kuin pelkkä naamataulun ärsyttävyys.
Jos taas ei hyväksy, niin tuo tietysti hyvin selvästi lainvastaista toisin kuin sopimattoman henkilön työsuhteen purkaminen koeaikana. Koeajan tarkoituksena kun nimenomaan on antaa molemmille osapuolille aikaa katsella, tuliko tehtyä erhe. Työntekijä voi purkaa työsuhteen koeaikana myös hyvin pienistä syistä. Työ ei vastannut odotuksia, työ olikin liian rankkaa, työ tuntui liian vaikealta jne. Näitäkään ei tarvitse perustella ahdistusdiagnooseilla tms. vaan hyvin vähäinen näyttö riittää. Työnantajalta vaaditaan aavistus enemmän näyttöä, mutta ei nyt niin paljon varsinkaan, jos ei ole aihetta epäillä syrjintää.
Mielelläänhän koeaikaa tietysti ei pureta, sillä silloin joudutaan koko kallis ja aikaa vievä rekrytointirumba aloittamaan uudelleen alusta. Toisaalta tietysti huono työntekijä tulee aikaa myöten vielä kalliimmaksi ja jos sellainen sitten myöhemmin joudutaan savustamaan tai maksamaan ulos tai irtisanomaan laittomasti, niin se se vasta kalliiksi voikin tulla.
Lähdin kesken määräaikaisen työsuhteen, mutta onneksi esimies ei tiennyt, että siihen ei olis tarvinnut suostua.
kun lähdin kesken työsuhteen. Hän olisi voinut vaatia minua olemaan työsopimuksen loppuun, mutta ei sitä tiennyt, minun onnekseni. Ko työpaikka oli niin ahdistava. Ainoa paikka, jossa olen kokenut työpaikkakiusaamista. Olenhan minäkin av-mamma, mutta tiedän ehkä laeista vähän enemmän kuin suurin osa av-mammoista.
sopimattomuus työhön on laillinen peruste. Ja se on todella paljon kevyempi peruste kuin irtisanomiseen vaadittavat perusteet. Käytännössä työsopimuksen purkamisesta koeajalla voi saada jutun, jos purkanut osapuoli on tyhmä tai jos laittomasta syystä purkaminen on aivan ilmiselvää. Esimerkiksi tällainen tilanne voisi olla, jos koeaikalaiseen ilmaistaan selvästi ja todistettavasti tyytyväisyyttä kunnes sitten selviää, että koeaikalainen on raskaana ja sen jälkeen työsuhde puretaan.
Käytäntö myöskin on, että koeaikana työsuhdetta purettaessa syyksi mainitaan vain koeaika ja perusteluja aletaan antaa vain, jos toinen osapuoli alkaa esittää todistettavia syitä, miksi purku voisi olla laiton.