Asioita mitä mielestäsi nuorena pitäisi kokea?
Joo ei tähän varmaan mitään yleispätevää voi sanoa, mutta mistä sinä olet ylpeä että koit nuorempana tai mitä kadut ettet tehnyt?
Kommentit (52)
[quote author="Vierailija" time="31.12.2013 klo 00:17"]Oravien ja opossumien metsästys jalkajousella. Metamfetamiini.
[/quote]
Aijaa. Lisäisin vielä serkkujen kanssa rakastelun ja "roadkillien" syönnin.
Joo, paras jämähtää asumaan vanhempiensa naapuriin, koska niistä on sitten hyötyä lastenhoidossa. Eikä tarvitse koskaan tutustua uusiin ihmisiin, tai mennä mihinkään ylipäänsä. Autollahan pääsee lähimarkettiin ja kylän ainoaan työpaikkaan, jossa on puolet suvustakin. No Thaimaassa ja muissa muotikohteissa on hyvä käydä ainakin pari kertaa, että sillä voi sitten kehua.
[quote author="Vierailija" time="30.12.2013 klo 17:11"]
[quote author="Vierailija" time="30.12.2013 klo 15:06"]No ainakin itsekseen asuminen ja opiskeluaika vapauden ja omien menojen kanssa. Mielellään niin ettei asuta missään vanhempien naapurissa vaan oikeasti eletään sitä omaa elämää.
[/quote]
Itse tiedän monta tällaista nuorta, jotka ovat asuneet lähellä vanhempiaan, jotkut jopa naapurissa, ja ovat eläneet paljon itsenäisempää elämää kuin esim. ne, jotka yliopiston asuntolasta tulevat ruinaamaan rahaa, lainamaan autoa ja syömään vanhemmilleen.
Itsenäinen elämä ei siis ole aina asuinpaikasta kiinni.
Ja mielestäni vanhempiin saa olla hyvät välit. Ja on ihan suotavaa pyytää vanhemmilta apua aina välillä, kunhan ei niitä nyt ihan hyväkseen käytä tekemään omia hommiaan.
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="30.12.2013 klo 17:11"]
[quote author="Vierailija" time="30.12.2013 klo 15:06"]No ainakin itsekseen asuminen ja opiskeluaika vapauden ja omien menojen kanssa. Mielellään niin ettei asuta missään vanhempien naapurissa vaan oikeasti eletään sitä omaa elämää.
[/quote]
Itse tiedän monta tällaista nuorta, jotka ovat asuneet lähellä vanhempiaan, jotkut jopa naapurissa, ja ovat eläneet paljon itsenäisempää elämää kuin esim. ne, jotka yliopiston asuntolasta tulevat ruinaamaan rahaa, lainamaan autoa ja syömään vanhemmilleen.
Itsenäinen elämä ei siis ole aina asuinpaikasta kiinni.
Ja mielestäni vanhempiin saa olla hyvät välit. Ja on ihan suotavaa pyytää vanhemmilta apua aina välillä, kunhan ei niitä nyt ihan hyväkseen käytä tekemään omia hommiaan.
[/quote]
Joo, en sanonutkaan että tuo olisi jotenkin ehdoton juttu. En myöskään hakenut sitä, että jokainen lähellä vanhempiaan asunut olisi jotenkin epäitsenäinen. Niin kuin sinäkään et kai tarkoita, että kaukana yliopistossa opiskelevat olisivat epäitsenäisiä rahan ruinaajia.
[quote author="Vierailija" time="31.12.2013 klo 00:30"]
Joo, paras jämähtää asumaan vanhempiensa naapuriin, koska niistä on sitten hyötyä lastenhoidossa. Eikä tarvitse koskaan tutustua uusiin ihmisiin, tai mennä mihinkään ylipäänsä. Autollahan pääsee lähimarkettiin ja kylän ainoaan työpaikkaan, jossa on puolet suvustakin. No Thaimaassa ja muissa muotikohteissa on hyvä käydä ainakin pari kertaa, että sillä voi sitten kehua.
[quote author="Vierailija" time="30.12.2013 klo 17:11"]
[quote author="Vierailija" time="30.12.2013 klo 15:06"]No ainakin itsekseen asuminen ja opiskeluaika vapauden ja omien menojen kanssa. Mielellään niin ettei asuta missään vanhempien naapurissa vaan oikeasti eletään sitä omaa elämää.
[/quote]
Itse tiedän monta tällaista nuorta, jotka ovat asuneet lähellä vanhempiaan, jotkut jopa naapurissa, ja ovat eläneet paljon itsenäisempää elämää kuin esim. ne, jotka yliopiston asuntolasta tulevat ruinaamaan rahaa, lainamaan autoa ja syömään vanhemmilleen.
Itsenäinen elämä ei siis ole aina asuinpaikasta kiinni.
Ja mielestäni vanhempiin saa olla hyvät välit. Ja on ihan suotavaa pyytää vanhemmilta apua aina välillä, kunhan ei niitä nyt ihan hyväkseen käytä tekemään omia hommiaan.
[/quote]
[/quote]
Miksi esimerkiksi matkustamista ei voisi aloittaa myöhemmällä iällä? Ymmärrän tietenkin, että nuoremmalla iällä voi olla vapaampaa, mutta jos vanhemmalla iälläkään ei ole erityisiä velvoitteita, niin mikä estää. Ei ne matkakohteet sieltä ulkomailta mihinkään katoa, kyllä ne siellä pysyvät.
28:lle.
Juu et varmaan tarkoittanutkaan, että kaikki ne olisivat epäitsenäisiä, enkä minäkään tarkoittanut, että kaikki kauempana asuvat olisivat rahan ruinaajia.
Päätit tuon asian kuitenkin mainita, joten kyllä siitä tuli vähän sellainen käsitys, että vanhempiaan lähellä asuvat eivät eläisi itsenäistä elämää.
[quote author="Vierailija" time="31.12.2013 klo 00:36"]
Miksi esimerkiksi matkustamista ei voisi aloittaa myöhemmällä iällä? Ymmärrän tietenkin, että nuoremmalla iällä voi olla vapaampaa, mutta jos vanhemmalla iälläkään ei ole erityisiä velvoitteita, niin mikä estää. Ei ne matkakohteet sieltä ulkomailta mihinkään katoa, kyllä ne siellä pysyvät.
[/quote]
No lähinnä varmaan siksi, että monelle niitä velvoitteita tulee vanhemmalla iällä. Nuorena on niin paljon helpompi lähteä. Tottakai vanhempanakin voi, jos tosiaan ei ole niitä velvoitteita, mutta syy miksi nuorena suositellaan reissaamaan on varmaan just se että nuorena se on yleensä niin paljon helpompaa.
Miten muuten määrittelette sen, että mikä on nuori?
Onko kolmekymppinen jo vanha? Eli siis tietyt asiat olisi koettava ennen sitä.
Ja joskushan nuorella saattaa olla jo velvoitteita esim. lapsia tai työpaikka, opiskelutkin tietysti velvoittaa.
[quote author="Vierailija" time="31.12.2013 klo 00:40"]
No lähinnä varmaan siksi, että monelle niitä velvoitteita tulee vanhemmalla iällä. Nuorena on niin paljon helpompi lähteä. Tottakai vanhempanakin voi, jos tosiaan ei ole niitä velvoitteita, mutta syy miksi nuorena suositellaan reissaamaan on varmaan just se että nuorena se on yleensä niin paljon helpompaa.
[/quote]
Kyllä minun on ainakin näin kolmikymppisenä paljon helpompi matkailla kuin vaikka persaukisena 20-vuotiaana. Tuskin olisin nykyisenlaisia reissuja uskaltanut edes tehdä. Ylipäätään mahdollisuudet itseni toteuttamiseen ovat paljon paremmat nyt, kun on rahaa, itsevarmuutta ja hyvää makua. Minusta yleisyydellä ei voi perustella asiaa, jonka voi kukin päättää itse omalta kohdaltaan.
Kyllähän matkustella voi myöhemminkin, mutta ei siitä pääse mihinkään, että nuoruuden matkakokemukset ovat jääneet kaikkein voimakkaimpina mieleen. Se vapauden tunne joka nuorena on, kun pääsee irralleen totutusta, on jotain mitä ei myöhemmin voi samalla tavalla saavuttaa.
[quote author="Vierailija" time="31.12.2013 klo 00:45"]
Miten muuten määrittelette sen, että mikä on nuori?
Onko kolmekymppinen jo vanha? Eli siis tietyt asiat olisi koettava ennen sitä.
Ja joskushan nuorella saattaa olla jo velvoitteita esim. lapsia tai työpaikka, opiskelutkin tietysti velvoittaa.
[/quote]
Työpaikka ei ole kovin kova velvoite että sen vuoksi pitäisi luopua esimerkiksi matkusteluhaaveista. Tietääkseni työelämässä tunnetaan sellainen käsite kuin vuosiloma. Tietääkseni kukaan ei myöskään sanele, ettetkö saisi esímerkiksi vuosilomallasi lähteä vaikka ulkomaille.
Lapset ja opinnot voivat taas olla hieman isompia velvoitteita, lapset varsinkin, opinnot myös, jos on esimerkiksi paljon pakollista läsnäoloa sisältäviä opintoja jne.
[quote author="Vierailija" time="31.12.2013 klo 00:49"]
[quote author="Vierailija" time="31.12.2013 klo 00:40"]
No lähinnä varmaan siksi, että monelle niitä velvoitteita tulee vanhemmalla iällä. Nuorena on niin paljon helpompi lähteä. Tottakai vanhempanakin voi, jos tosiaan ei ole niitä velvoitteita, mutta syy miksi nuorena suositellaan reissaamaan on varmaan just se että nuorena se on yleensä niin paljon helpompaa.
[/quote]
Kyllä minun on ainakin näin kolmikymppisenä paljon helpompi matkailla kuin vaikka persaukisena 20-vuotiaana. Tuskin olisin nykyisenlaisia reissuja uskaltanut edes tehdä. Ylipäätään mahdollisuudet itseni toteuttamiseen ovat paljon paremmat nyt, kun on rahaa, itsevarmuutta ja hyvää makua. Minusta yleisyydellä ei voi perustella asiaa, jonka voi kukin päättää itse omalta kohdaltaan.
[/quote]
Heh, no ei kai täällä nyt kukaan mitään yleistä lakia ole suunnittelemassakaan. Johan se jo aloituksessakin mainittiin. Samaten kuin nimen omaan tuo, että korostin miten yleensä asioita on helpompi toteuttaa kun ei ole niitä velvoitteita viittaa siihen, että yleisyyden vuoksi suositellaan tiettyjä juttuja. Kukaan ei varmaan sanonut, etteikö yksilöllistä vaihtelua olisi, saati sitten "lupaa" tehdä niin kuin itselle on parasta.
Ehdin kokea pari pidempää seurustelusuhdetta, muutaman lyhyemmän jutun ja bilettääkin ehdin sekä alaikäisenä että täysi-ikäisenä. Festareilla on tullut kierrettyä hyvissä porukoissa.
Ehdin muuttaa omilleni ja opiskella paria alaa, joihin ei ole ihan helppo päästä. Lisäksi ehdin olla opiskelijavaihdossa, ennen kuin tulin äidiksi parikymppisenä. (sain lapsen opiskeluaikana)
Koen, että ehdin elää riittävästi vapaata nuoruutta, ennen kuin perustimme perheen mieheni kanssa.
Minua välillä mietityttää, kun en ole tehnyt oikein mitään jännittävää elämälläni. Olen asunut aina samalla paikkakunnalla, seurustellut vakavasti vain aviomieheni kanssa, matkustellut olen, mutta vain tällaisia turistimatkoja: en siis ole reppureissannut tai mitään. Olen kyllä opiskellut, mutta silloinkin biletin aika vähän. Monen mielestä elämäni kuulostaa varmaan tosi tylsältä, ja siksi toisinaan stressaan, että olisiko pitänyt/pitäisikö kerätä vaikka väkisin hieman kokemuksia, joita sitten jälkikäteen muistella. Mutta sitten totean että en minä halua elää niitä kokemuksia.
Tämä kirjoitukseni ei nyt vastaa otsikon kysymykseen, mutta tulipahan taas mieleen, kun tämä ketju sai jälleen miettimään, kuinka paljon EN ole tehnyt, ja tuskin tulen tekemäänkään, koska en halua.
[quote author="Vierailija" time="31.12.2013 klo 00:55"]
Se vapauden tunne joka nuorena on, kun pääsee irralleen totutusta, on jotain mitä ei myöhemmin voi samalla tavalla saavuttaa.
[/quote]
Minkä vuoksi mielestäsi ei voi? Olisi mielenkiintoista kuulla perusteluja. Minä koen ainakin olevani kaikkein vapain juuri nyt elämässäni, ja nykyisin osaan myös arvostaa vapauttani ihan eri tavalla kuin nuorena. Silloin oli paljon rajoitteita: rahan puute, puutteellinen itsetuntemus, sosiaaliset paineet, opiskelut... -33
Nyt kun on kahden pienen lapsen äiti ja kilvoittelee vielä paikasta auringossa työmarkkinoilla, niin kyllä tästä on vapaus kaukana. Onneksi sitä edes joskus oli, voinpahan muistella sitä yhtäkin hullua vuotta... ja niitä aamuluentoja, joihin mentiin ja vain käytiin vaihtamassa vaatteet kämpillä... voi luoja että olen erilainen ihminen nyt kuin 15 vuotta sitten...
matkustaminen (itse inter-raililla kahdesti, mutta nykynuoret varmaan lentaa), ulkomailla asuminen (hong kong), yhdenillan suhteet ja siihen liittyva vapaana olo eli ettei heti lyottaydy vakkari suhteisiin. nuorena pitaa olla nuori! ihmiset elavat vanhemmiksi nykyaan ja siksi vanhana ehtii olla myohemminkin. OLKAA NUORIA JA VILLEJA AINAKIN KOLMIKYMPPISIKSI, itse sain ekan lapsen kun olin 36v.
Matkustaminen, opiskelu, juhliminen, opiskelijavaihto. Seurustelu ja vapaus. Tapasimme mieheni kanssa nuorina, mutta molemmat myös bilettivät omien kavereidensa kanssa.
Olisi ollut kiva mennä vielä töihin tai työharjoitteluun ulkomaille.
39: Vapaudentunne liittyy varmaan siihen, että elämässä on ehtinyt muotoutua vähemmän erilaisia sitoumuksia. ja siihen, että nuorena ylipäänsä asiat kokee voimakkaammin. Näin minulla, en tietysti yritä väittää että sinun tulisi kokea samoin.
Monipuolisen yleissivistyksen hankkiminen, uusiin ihmisiin ja paikkoihin tutustuminen ja erilaisuuden hyväksymisen opettelu. Niiden kokeminen pitäisi aloittaa nuorena, ja niiden kokemista pitäisi jatkaa myös vanhempana.