Miten tavis amerikkalaiset ovat aina niin esiintymistaitoisia ja luontevia?
Aina kun näytetään telkkarissa tai tulee youtubessa vastaan jotain, jossa haastatellaan amerikkalaisia tavistyyppejä, niin ne ovat yhteiskuntaluokasta riippumatta hyviä esiintymään ja luontevia ja ystävällisiä ja sen oloisia, että saisivat suomalaisten jöröjukkien keskellä heti ihailijoita ja kavereita.
Mistä tämä johtuu?
Kommentit (69)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on tosiaan kiusaamiskulttuuri niin vahva. Ihmiset eivät osaa rentoutua ja uskalla olla sellaisia kuin ovat.
Oletko oikeasti noin ääliö? Luulet tietäväsi jostakin jotakin. Googlaapa Rehtaeh-tytön tarina. Sellaista ei Suomessa suvaittaisi.
Siis voihan yksinkertaisuus. Suomessa ei tällaista muka voisi tapahtua? Jatkuvasti täällä joukopahoinpidellään ja somekiusataan, tässä on vaan menty pari astetta pidemmälle. JA TÄMÄ Rehtae OLI KANADASSA eri maa kuin USA..
Väitätkö ettei Kanada ole Amerikassa?
Otsikossa sanotaan amerikkalaiset - arkikielessä tarkoitetaan yhdysvaltojen (USA) kansalaisia.
Vierailija kirjoitti:
En ole jenkeissä ikinä nähnyt tällaista Suomessa tyypillistä tilannetta: Joku vastahakoinen tai jännittävä pitää ensimmäistä kertaa puhetta. Kuuntelijajoukosta muotoutuu nopeasti pieni porukka, joka tirskuu silmiään pyöritellen joka lauseelle. Esiintyjä huomaa sen ja alkaa jännittää lisää. Tilanteen ”johtaja” ei tee mitään, korkeintaan tokaisee ”shh pojat hiljempaa”. Tästä ”pojat” saavat vain lisää potkua. Esiintyjä pelkää jatkossa samaa tilannetta entistäkin enemmän.
Amerikassa tuntuu tässä asiassa kohteliaisuus ja kaikkien mukaan ottaminen olevan oikeasti tärkeää, ei vain jotain mitä sanotaan. Siellä olisi iso moka käyttäytyä noin epäsosiaalisesti.
Käyt näköjään sekä Jenkeissä että Suomessa kuuntelemassa poikien pitämiä puheita kun et ole ikinä Amerikassa tällaista ensimmäistä kertaa puhetta pitävän ivaamista todistanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole jenkeissä ikinä nähnyt tällaista Suomessa tyypillistä tilannetta: Joku vastahakoinen tai jännittävä pitää ensimmäistä kertaa puhetta. Kuuntelijajoukosta muotoutuu nopeasti pieni porukka, joka tirskuu silmiään pyöritellen joka lauseelle. Esiintyjä huomaa sen ja alkaa jännittää lisää. Tilanteen ”johtaja” ei tee mitään, korkeintaan tokaisee ”shh pojat hiljempaa”. Tästä ”pojat” saavat vain lisää potkua. Esiintyjä pelkää jatkossa samaa tilannetta entistäkin enemmän.
Amerikassa tuntuu tässä asiassa kohteliaisuus ja kaikkien mukaan ottaminen olevan oikeasti tärkeää, ei vain jotain mitä sanotaan. Siellä olisi iso moka käyttäytyä noin epäsosiaalisesti.
Käyt näköjään sekä Jenkeissä että Suomessa kuuntelemassa poikien pitämiä puheita kun et ole ikinä Amerikassa tällaista ensimmäistä kertaa puhetta pitävän ivaamista todistanut.
Jos joku yrittaisi irvailla niin opettaja tekisi siita lopun sekunnissa. Ja opettaja on Mrs. Smith, ei mikaan "Pirkko". Ja ennenkuin alatte vaittamaan vastaan niin olen opettanut seka Suomessa etta USAssa. Kokemusta riittaa kummastakin koululaitoksesta.
Eri kulttuuri. Siellä päiväkodeissa ja koulussakin opetetaan lapsia keskustelemaan ja esiintymääkin. Kuvaava esimerkki kun lapseni koulussa 10 vuotta sitten piti syödä hiljaa ettei vain opet häiriinny. Jos lapset alkoivat juttelemaan ruokapöydässä opet soittivat kelloa. En usko, että tällaisilla opeilla lapsista kasvaa luontevia keskustelijoita saati esiintyjiä. Tuollainen ei tulisi kuuloonkaan jenkeissä.
En lukenut kokonaan tätä ketjua, mutta amerikassahan kysellään ihan tavan vuoksi how are you? Sitä kautta on ehkä helpompi jutella vieraillekin. Kun voi vastata halutessaan muutakin kuin fine thanks. Suomessa töksäytetään vain tervehdys esim. Moi tai päivää.
Vierailija kirjoitti:
Teeskenteleviä huijareita koko kööri. Suomalaiset on sentään rehellisiä, toisin kuin edessäpäin lirkuttelevat ja takana selkäänpuukottavat jenkkipaskat.
Mitähän rehellistä suomalaisessa jurottamisessa ja kyräilyssä on avoimesti ystävälliseen ja huomaavaiseen amerikkalaiseen verrattuna?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teeskenteleviä huijareita koko kööri. Suomalaiset on sentään rehellisiä, toisin kuin edessäpäin lirkuttelevat ja takana selkäänpuukottavat jenkkipaskat.
Mitähän rehellistä suomalaisessa jurottamisessa ja kyräilyssä on avoimesti ystävälliseen ja huomaavaiseen amerikkalaiseen verrattuna?
Samoin ihmetyttää suomalainen "keskustelukulttuuri", joka menee useimmiten niin, että yksi tai kaksi ekstroverteintä ja sosiaalisinta ja "tärkeintä" henkilöä porukassa paasaa keskenään jotain tärkeää tai aika usein ei-yhtään-tärkeää, ja muut eivät saa kommentoida. Suomessa ei ole keskustelukulttuuria, ja kuten tästäkin ketjusta nähdään, osa junteista on sitä mieltä että se on hienoa ettei Suomessa keskustella mistään.
Suomi on henkinen Pohjois-Korea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teeskenteleviä huijareita koko kööri. Suomalaiset on sentään rehellisiä, toisin kuin edessäpäin lirkuttelevat ja takana selkäänpuukottavat jenkkipaskat.
Mitähän rehellistä suomalaisessa jurottamisessa ja kyräilyssä on avoimesti ystävälliseen ja huomaavaiseen amerikkalaiseen verrattuna?
Samoin ihmetyttää suomalainen "keskustelukulttuuri", joka menee useimmiten niin, että yksi tai kaksi ekstroverteintä ja sosiaalisinta ja "tärkeintä" henkilöä porukassa paasaa keskenään jotain tärkeää tai aika usein ei-yhtään-tärkeää, ja muut eivät saa kommentoida. Suomessa ei ole keskustelukulttuuria, ja kuten tästäkin ketjusta nähdään, osa junteista on sitä mieltä että se on hienoa ettei Suomessa keskustella mistään.
Suomi on henkinen Pohjois-Korea.
En sanoisi Pohjois-Koreaksi, mutta olen huomannut saman. Ekstrovertit ja kovaääniset paasaavat keskenään ja muut kuuntelevat, sitä kutsutaan Suomessa keskusteluksi. Muut eivät saa kommentoida tai jos kommentoivat, heidät voidaan sivuuttaa, jättää noteeraamatta tai kommentti lytätään.
Täällä haisee mädälle silakalle.